Id al-Adha

Id al-Adha eli uhrijuhla^[2] on (arab. عيد الأضحى‎, ‘Īd al-Aḍḥā; myösʿĪd al-Kabīr; ʿĪd al-Qurbān; turk. Kurban Bayram; kurdiksi جێژنی قوربان ‎, ‘Cejna Qurban, Cejna Qurban) on toinen islamilaisen kulttuurin pääjuhlista Id al-Fitrin lisäksi. Muslimit juhlivat sitä periaatteessa Mekkan lähellä Minān laaksossa pyhiinvaelluksen eli hajjin käännepisteen juhlana, kun pyhiinvaeltajat ovat laskeutuneet Arafat-vuorelta, mutta siitä on tullut yleinen juhlapäivä kaikkialla muslimien keskuudessa. Juhla alkaa rukouksella auringon noustua 10. päivänä islamilaisen kalenterin viimeistä kuukautta eli dhu-l-hiddžaa, ja juhla jatkuu kolme seuraavaa päivää.^[3] Useissa maissa se on myös virallinen vapaapäivä. Juhlan alkamispäivä ja kesto vaihtelee hieman maasta toiseen.^[4]

Id al-Adha
arab. عيد الأضحى‎, ‘Īd al-Aḍḥā
Turkkilaisen kurban Bayram- eli id al-Adha -juhlan ruo­kia.
Valtio	Maailmanlaajuinen
Tyyppi	islamilainen juhla
Vietetään	islamilaisen hijra-kalenterin dhu-l-hiddža-kuukauden 10. päivä.[1]
Järjestämistiheys	vuosittain
Juhlapäivän tapahtumia	Juhlan aikana tavallisesti vieraillaan ystävien ja sukulaisten luona sekä vaihdetaan lahjoja ja annetaan almuja.[1]
Liittyy	Islamiin
Infobox OK

Abraham on leikkaamassa poikansa Ismaelin kurkkua auki Jumalan tahdon mukaisesti, mutta enkeli saapuu estämään sen. Sen sijaan uhrataan pässi, joka on kuvassa etualalla. Persialainen miniatyyri 1400-luvulta timuridien valtakunnasta.

Id al-Adha -juhlaan valmistautumista Pakistanissa.

Juhlan syy

Juhlaa vietetään sen kunniaksi, että profeetta Ibrahim oli valmis Jumalan pyynnöstä uhraamaan teuraaksi poikansa. Pojan henkilöllisyys ei käy ilmi Koraanista, mutta islamilainen perimätieto tietää kertoa, että kyseessä oli Ibrahimin ja Hagarin poika Ismael. ^[3] Kristillisessä ja juutalaisessa Raamatussa samankaltaisen kertomuksen yhteydessä taas mainitaan Iisak (1. Moos 16).^[5] Muslimit pitävät sitä kiitoksen, ilon ja anteeksiannon juhlana Jumalan peruutettua vaatimuksensa.^[6]

Juhlan viettäminen

Vauraimmissa perheissä juhlan aikana teurastetaan usein rituaaliin hyväksyttävä eläin, esimerkiksi: lammas, vuohi, kameli tai lehmä.^[3] Lihasta kolmasosa jaetaan perheenjäsenten kesken ja loput annetaan köyhille, ystäville ja naapureille. Kotiteurastus ja teurastus liittyen uskonnolliseen riittiin on kielletty Suomessa ja Ruotsissa.^[6] Juhlan aikana on tavallista vierailla ystävien ja sukulaisten luona sekä vaihtaa ja antaa lahjoja sekä antaa almuja.^[3]

Muslimeilla on kaksi yleistä juhlapäivää: Id al-Fitr ja Id al-Adha.^[7] Profeetta Muhammedin sanat ”Jokaisella kansalla on juhlansa, ja tämä on teidän juhlanne” osoittavat, että kaksi Id-juhlaa (Id al-Adha ja Id al-Fitr) ovat vain muslimeja varten.^[8]

Ajankohta

Id al-Adhan alkupäivä osuu gregoriaanisessa kalenterissa laskennallisesti seuraaville päiville. Paikallisen valtiollisen tai uskonnollisen yhteisön ohjeen mukaan päivämäärä voi poiketa hieman tässä esitetyistä:

4.	lokakuuta	2014
24.	syyskuuta	2015
11.	syyskuuta	2016
1.	syyskuuta	2017
21.	elokuuta	2018
11.	elokuuta	2019
31.	heinäkuuta	2020
20.	heinäkuuta	2021
18.	heinäkuuta	2022
28.	kesäkuuta	2023
17.	kesäkuuta	2024

Lähde: ^{[4][9][10][11]}