Hadž

Hadž tai hajj (arab. حج‎, ḥajj, 'pyhiinvaellus') on Mekkaan suoritettava pyhiinvaellus ja yksi islamin viidestä peruspilarista.^[1][2] Jokaisen kykenevän muslimin, jolla on siihen varaa, tulee suorittaa pyhiinvaellus Mekkaan vähintään kerran elämänsä aikana islamilaisen ajanlaskun 12. kuukauden toisella viikolla (8.–12. päivänä)^[1]. Pyhiinvaelluskauteen liittyy myös muslimien samaan aikaa, 10.–12. päivinä, viettämä Id al-Adha -juhla. Varsinaisen pyhiinvaelluskuukauden ulkopuolella suoritettua pyhiinvaellusta kutsutaan pieneksi pyhiinvaellukseksi.

Pyhiinvaeltaja Mekassa.

Vuosittain noin 2,5 miljoonaa muslimia suorittaa hadžin.^[3] Monille muslimeille pyhiinvaellus on elämän hartain kokemus, ja sen suorittaneita kutsutaan arvonimellä hadži (mies) ja hadža (nainen). Kuitenkin 1,7 miljardista muslimista vain harvat toteuttavat pyhiinvaelluksen Mekkaan. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maista 17 % muslimeista kertoo tehneensä pyhiinvaelluksen, mutta Kaakkois-Aasian muslimeista vain kahdeksan prosenttia ja Keski-Aasian muslimeista pari prosenttia.^[4][5]

Pyhiinvaelluksen vaiheet

Pyhiinvaelluksen vaiheet Mekassa

Pyhiinvaeltajat pukeutuvat ennen kaupunkiin tuloa valkeaan pyhiinvaellusvaatteeseen, puhdistautuvat ja pysyvät tässä sakraalissa tilassa koko rituaalin ajan. Pyhiinvaellus alkaa Jumalan tervehtimisellä. Rituaali toistuu päivittäin useita kertoja. Seuraavat vaiheet on havainnollistettu alla olevassa kuvassa pyhiinvaelluksen vaiheista.

1. Aluksi Kaaban temppeli, joka sijaitsee Al-Haram-moskeijan sisällä, kierretään vastapäivään seitsemän kertaa. Kun musta kivi ohitetaan, sitä suudellaan tai kosketaan, jos tungokselta pystyy.
2. Kiertämisen jälkeen pyhiinvaeltajat juovat temppelin pihalla olevan Zamzam-kaivon vettä.
3. Seuraava tehtävä on rituaalinen juoksu seitsemän kertaa Safa- ja Marwa-vuorten välillä. Juoksu suoritetaan ensimmäisen viikon kuluessa.
4. Kun rituaalijuoksu on suoritettu, pyhiinvaeltajat siirtyvät kahdeksantena päivänä Minan kylään, jossa yövytään teltoissa.
5. Sieltä jatketaan Arafat-vuorelle (eli ”Armonvuorelle”), jonka alla tasangolla odotetaan, että aurinko laskee. Tällöin muistellaan Muhammedin jäähyväissaarnaa samassa paikassa.
6. Sieltä siirrytään Muzdalifaan, missä yövytään.
7. Pyhiinvaeltaja kerää Muzdalifassa 70 tai 49 pikkukiveä. Vaeltajat palaavat Minaan ja kivittävät siellä Saatanaa eli kahta kivipylvästä.
8. Minassa pyhiinvaellus päättyy; sen 10. päivänä useimmat vielä osallistuvat teurastamaan uhrieläimen, joiden liha jaetaan köyhille. ^[6]

Buddhalaiset vaikutteet

Tutkijat ovat nähneet islamilaisessa pyhiinvaelluksessa vaikutteita buddhalaisuudesta.^[7][8][9] 700-luvun alkuun sijoitetussa selonteossa kuvataan Nava Viharan buddhalaisluostaria kankaalla peitetyksi kuutioksi, jonka ympäri uskovat kiersivät. Pyhiinvaeltajien kääriytyminen valkeaan viittaan, joka jättää oikean olkapään paljaaksi, on tyyliltään buddhalaista pukeutumista, jota muslimit eivät muuten käytä. Pyhiinvaeltajilta kiellettyjen tekojen luettelo vastaa buddhalaismunkkien ohjeita. Niihin kuuluu esimerkiksi kielto tappaa edes hyönteistä.^[10]

Pyhäkön kiertäminen tunnetaan kaikissa maailmanuskonnoissa, myös kristinuskossa. Erikoisin yhdenkaltaisuus on se, että Intian Bodhgayan Mahabodji-temppelissä eli paikassa missä Buddha valaistui, on pitkänomainen rata, jota pyhiinvaeltajat kävelevät edestakaisin. Se vastaa tarkasti Safa- ja Marwa-vuorten välistä pyhiinvaeltajien juoksureittiä Mekassa (katso kuva) ja sijaitsee jopa samassa kohtaa suhteessa itse pääpyhäkköön.^[11]

Islamilainen vaikutus on voinut syntyä sitä kautta, että abbasidien hovissa mahtiasemaan oli 700-luvun luvun lopussa noussut Barmakidien suku. Se oli peräisin Afganistanista, ja suvun jäsenet olivat olleet korkea-arvoisia buddhalaisia munkkeja.^[12] Toisaalta Koraanin varhaistekstien on oletettu syntyneen Iranin Khorasanissa, joka oli siihen aikaan buddhalaisen Afganistanin naapuri.^[13] Myös esimerkiksi Koraanin suuran 109 (Al-Kafirun) on tulkittu olevan buddhalaisen runon suora käännös.^[14]

Mekka pyhiinvaelluskohteena

Kaaban kiertäminen ja juoksurata Safa- ja Marwa-vuorten välillä

Reitti Safan ja Marwan välillä

Ei ole tiedossa, milloin Mekasta tuli muslimien pyhiinvaelluskohde, vaikka 800-luvun islamilainen hadith-perinne ja ennen muuta Ibn Hisham kertookin jo Muhammedin aloittaneen sen vuonna 629.^[15][16] Perimätiedon kanssa on kuitenkin ristiriidassa se, mitä muut lähteet kertovat. Patricia Crone on todennut, että Quraish-heimoa tai Mekkaa ei mainita missään historiallisessa lähteessä vielä 600-luvulla.^[17] On myös pidetty mahdottomana perimätietoa, että yhden heimon hallitsema kaupunki olisi toiminut eri heimojen puolueettomana kokoontumispaikkana pyhien kuukausien aikana.^[18] Esi-islamilaiset lähteet luettelevat 16 pyhiinvaelluskohdetta Arabian niemimaalla, mutta eivät tunne Mekkaa.^[19]

Kalifi Abd al-Malik rakennutti vuonna 691 valtakuntansa keskuspyhäkön eli Kalliomoskeijan Jerusalemiin ja kunnosti pääkaupungista sinne johtavan tien pyhiinvaeltajia varten.^[20] Koraani kertoo, että rukoussuunta vaihdettiin "kohti suojattua moskeijaa" (Koraani 2: 144), mutta ei kerrota, missä se sijaitsee ja mikä oli alkuperäinen suunta. Siirron ajankohta on samoin tuntematon.

Mekka tunnetaan pyhiinvaelluskohteena kalifi Harun ar-Rashidin aikana. Hänen tiedetään tehneen useita pyhiinvaelluksia Mekkaan, ja hänen puolisonsa Zubayda (k. 832) antoi nimensä sinne johtavalle pyhiinvaellusreitille Darb Zubayda.^[21]

On esitetty teoria, että Safa-kukkula ehkä viittaa Jerusalemiin ja Temppelivuoreen ja Marwa tarkoittaisi Merviä, joka oli tärkeä miljoonakaupunki itäisessä Iranissa. Kyseessä olisi silloin eräänlainen pyhiinvaeltajien teemapuisto samaan tapaan kuin Euroopassa keskiajalla rakennettiin pienoismalleja korvaamaan liian kaukana olevia pyhiinvaelluskohteita.^[22] Esimerkiksi Italian Verona tunnettiin keskiaikana nimellä minor Hierusalem, ja sieltä löytyivät Jerusalemin pyhäkköjä vastaavien kirkkojen ohella myös Golgata ja Öljymäki.^[23]

Mekkaan on pääsy kielletty kaikilta muilta paitsi muslimeilta.^[24] Vuonna 1846 suomalainen tutkimusmatkailija G. A. Wallin muslimiksi naamioituneena teki sinne pyhiinvaelluksen ja kertoo sen vaiheista matkakirjeissään.^[25]

Katso myös

• Buddhalaisuuden vaikutus islamiin