serbialainen poliitikko ja Bosnian Serbitasavallan entinen presidentti From Wikipedia, the free encyclopedia
Radovan Karadžić (serb. Радован Караџић, s. 19. kesäkuuta 1945) on serbialainen poliitikko ja Bosnian Serbitasavallan entinen presidentti. Koulutukseltaan hän on psykiatri, mutta on myös kirjoittanut ja julkaissut kirjoja ja runoja. Kiihkeän serbikansallismielinen Karadžić pyrki luomaan itsenäistyvään Bosniaan serbivaltion Serbian tuella vuosina 1992–1995 käyttämällä hyväksi armeijaa ja puolisotilaallisia järjestöjä, jotka ajoivat kodeistaan ja murhasivat muihin kansoihin kuuluvia. Karadžić menetti Slobodan Miloševićin virallisen tuen jo 1994, koska ei suostunut rauhaan.
| Radovan Karadžić | |
|---|---|
| Радован Караџић | |
 Radovan Karadžić vuonna 2016 |
|
| Serbitasavallan 1. presidentti | |
| Seuraaja | Biljana Plavšić |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. kesäkuuta 1945 Petnjica, Montenegro, Jugoslavia |
| Ammatti | psykiatri |
| Puoliso | Ljiljana Zelen Karadžić |
| Tiedot | |
| Puolue | Serbian demokraattinen puolue |
| Uskonto | ortodoksi |
 Nimikirjoitus |
|
Sodan jälkeen Karadžić pakoili vuosien ajan virkavaltaa, kunnes hänet vuonna 2008 pidätettiin Serbiassa. Vuonna 2016 Karadžić tuomittiin Haagin YK-tuomioistuimessa Bosnia-Hertsegovinan sisällissodassa suoritetuista sotarikoksista, mm. kansanmurhasta ja etnisistä puhdistuksista 40 vuoden vankeuteen.[1] Vuonna 2019 YK:n valitustuomioistuin kovensi tuomion elinkautiseksi vankeudeksi.[2]
Radovan Karadžić syntyi vuonna 1945 montenegrolaiseen serbiperheeseen, ja hänen isänsä Vuko oli toisessa maailmansodassa tšetnikki. Karadžić alkoi opiskella lääketiedettä Sarajevossa 1960. Vanhempiensa mukana 15-vuotiaana maalta muuttanut Karadžić lienee tuntenut itsensä aliarvostetuksi Sarajevon kulttuuripiireissä[3]. Karadžić osallistui vuoden 1967 nationalistiseen opiskelijamielenosoitukseen Sarajevossa[4], ja 1970-luvulla hän jatkoi opintojaan ulkomailla. Hän opiskeli esimerkiksi Yhdysvalloissa Columbian yliopistossa lääketiedettä ja runoutta, ja myöhemmin luki runojaan BBC:ssäkin.lähde?
Karadžićista toimi Belgradin Punaisen tähden jalkapallojoukkueen psykiatrina[5] ja eli melko ylellistä elämää. Vapaa-aikanaan hän harrasti muun muassa šakkia, runoutta ja lyyran soittoa sekä kirjoitti lastenkirjoja. Palattuaan Jugoslaviaan Karadžić omaksui kansallismielisiä ajatuksia kirjailija Dobrica Ćosićilta. Näin Karadžić liittyi perinteiseen Suur-Serbiaa kannattavaan serbiälymystöön, mutta seurusteli myös Bosnian vihreän puolueen kanssa. Eräässä lausunnossa Karadžić jopa tuomitsi kuuluisan Kosovon serbejä tukevan Sanu-muistion julistaen kommunismin pahaksi ja nationalismin vielä pahemmaksi[6][7]
Karadžić istui 1980-luvulla vankilassa valtion antamien psykiatrian tutkimus- ja maataloustukien väärinkäytöstä, ei poliittisista syistä niin kuin esimerkiksi hänen vastustajansa Alija Izetbegović. Maatalouspetoksessa Karadžićin kumppanina oli kaivosyhtiö Energoinvestin johtaja Momčilo Krajišnik, joka myös syyllistyi rikoksiin Bosnian sodassa.
Slobodan Miloševićin kanssa ystävystynyt Radovan Karadžić perusti Demokraattisen Serbipuolueen (SDS) 1989. Kommunistisen Jugoslavian hajotessa 1991 hän oli Bosnian serbitasavallan päämies 1992–1996. Jyrkkää serbikansallismielistä linjaa ajanut Karadžić ei hyväksynyt Bosnia-Hertsegovinan itsenäistymistä, sillä se pirstoi serbien asuma-alueet eri valtioihin. Serbikansallismieliset katsoivat muslimien uhkaavan serbejä. Siksi Karadžić pyysi vuoden 1991 lopulla parlamentissa itsenäistymisen peruuttamista muslimeihin kohdistuvan kuolemaa ja kärsimystä tuottavan sodan uhalla[8][9][10][11].
Serbian kiihkokansallismieliset pyrkivät luomaan serbivaltion Bosniaan vaikka väkivalloin vapauttamalla ja puhdistamalla alueita muista kansoista. Tämä esiteltiin usein pyhänä taisteluna muun muassa islamia vastaan[12][13]. Karadžić suunnitteli ja johti yhdessä Ratko Mladićin kanssa bosniakkeihin ja kroaatteihin kohdistuneet etniset puhdistukset ja Srebrenican kansanmurhan. Sodan aikana Karadžić pyöritti Bosniassa pulan keskellä tuottoisaa mustan pörssin kauppaa[14][15][16][17]. Karadžić piti Jugoslavian presidenttinä toiminutta Slobodan Miloševićia petturina, sillä Milošević lopetti tuen Bosnian serbivähemmistölle nähtyään, ettei siitä ollut hänelle enää poliittista ja taloudellista hyötyä[18].
Karadžić oli vuosia etsintäkuulutettuna sotarikoksista, mutta hänen onnistui vältellä kiinnijäämistä paikallisten asukkaiden turvin. Serbian poliisi pidätti Karadžićin pitkän etsintäoperaation tuloksena 21. heinäkuuta 2008. Karadžić näytti pidätyshetkellä silmälaseissaan ja parrassaan aivan toiselta kuin Bosnian sodan aikana. Hän oli asunut Serbian pääkaupungissa Belgradissa väärennetyn henkilöllisyyden turvin käyttäen nimeä Dragan Dabić ja pitänyt yksityistä psykiatrian ja vaihtoehtolääketieteen vastaanottoa.[19] Serbian sotarikossyyttäjä ilmoitti 22. heinäkuuta, että Karadžić luovutetaan Haagin Jugoslavia-tuomioistuimelle, jossa häntä vastaan on luettu syytteet sotarikoksista.[20][21]
Karadžić sanoi Haagissa muun muassa, että "serbien asia on oikeutettu ja pyhä"[22][23][24]. Hän myös kiisti Sarajevon saarron ja Srebrenican joukkomurhan[25] ja väitti sotarikoksia muslimien tekemiksi lavastuksiksi[26]. Karadžić sanoi, ettei kadu mitään, väitti pyrkineensä estämään sodan[27], ja että hänet pitäisi palkita hyvistä töistään[28]. Karadžić myös sanoi vähentäneensä sodan uhrimäärää ja ettei hänellä suvaitsevaisena, lempeänä miehenä ollut mitään muslimeja ja kroaatteja vastaan[29].
YK:n tuomioistuimen syyttäjä syytti Karadžićia 11. heinäkuuta 2013 toistamiseen kansanmurhasta, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksista[30] koko Bosnia-Hertsegovinan alueella uusien todisteiden nojalla. Puolustus ja syytetty vaativat syytteiden peruuttamista[27]. Karadžićille vaadittiin elinkautista[31]. Karadžić sanoi oikeudessa olevansa muslimien ystävä. Hän kielsi kehottaneensa joukkojaan tappamaan Srebrenicassa, mutta pyysi silti anteeksi uhrien omaisilta[32]. Karadzic sanoi, ettei tiennyt Srebrenican joukkomurhasta[33].
Karadžić tuomittiin 24. maaliskuuta 2016 Haagissa kansanmurhasta ja yhdeksästä muusta sotarikoksesta, muun muassa rikokseen ihmisyyttä vastaan. Hänet todettiin syylliseksi kymmeneen kohtaan niistä yhdestätoista, joista häntä syytettiin. Tuomio on 40 vuotta vankeutta.[34] Karadžić valitti tuomiosta. YK-tuomioistuimen käsittelyssä tuomio koveni elinkautiseksi.[35]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
