suomalainen poliitikko From Wikipedia, the free encyclopedia
Pertti Edvard Salolainen (s. 19. lokakuuta 1940 Helsinki) on suomalainen poliitikko. Hän on toiminut kokoomuksen kansanedustajana (1970–1996, 2007–2019) ja puheenjohtajana (1991–1994) sekä ministerinä (1987–1995).[2]
Pertti Salolainen | |
---|---|
Pertti Salolainen valtiosalissa |
|
Pääministerin sijainen | |
Edeltäjä | Ilkka Kanerva |
Seuraaja | Sauli Niinistö |
Ministeri ulkoasiainministeriössä, ministeri kauppa- ja teollisuusministeriössä (ulkomaankauppaministeri) |
|
Edeltäjä | Jermu Laine |
Seuraaja | Ole Norrback |
Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtaja | |
1991–1994
|
|
Edeltäjä | Ilkka Suominen |
Seuraaja | Sauli Niinistö |
Kansanedustaja | |
23.3.1970–1.10.1996
21.3.2007–16.4.2019[2] |
|
Ryhmä/puolue | Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä |
Vaalipiiri | Helsingin vaalipiiri |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 19. lokakuuta 1940 Helsinki |
Arvonimi | ministeri (2004) |
Puoliso | Anja Orvokki Salolainen ( 1964; 2005) |
Tiedot | |
Puolue | Kansallinen Kokoomus |
Koulutus | kauppatieteiden maisteri (1969) |
Tutkinnot | Helsingin kauppakorkeakoulu |
Uskonto | luterilaisuus (panteisti)[3] |
Salolainen työskenteli ennen kansanedustajan uraansa Yleisradiossa toimittajana ja tuottajana vuosina 1962–1969. Vuosina 1996–2004 hän oli Suomen suurlähettiläs Lontoossa.[2]
Salolainen syntyi 19. lokakuuta 1940 Helsingissä[2] välirauhan aikana ylikonstaapeli Edvard Salolaisen ja liikkeenharjoittaja Ella Salolaisen (o.s. Lundqvist) perheeseen.[4] Hän valmistui ekonomiksi Helsingin kauppakorkeakoulusta 1965 ja kauppatieteiden maisteriksi 1969.[2]
Salolainen aloitti uransa Yleisradion tv-uutisten lukijana ja toimittajana 1962–1965. Hän oli Ylen taloudellisten ohjelmien tuottaja 1965–1966, BBC World Servicen suomenkielisen toimituksen toimittaja Lontoossa 1966 ja Ylen Lontoon-kirjeenvaihtaja 1966–1969.[2]
Salolainen valittiin kansanedustajaksi ensimmäisen kerran vuoden 1970 eduskuntavaaleissa. Eduskunnassa hän toimi muun muassa sosiaalivaliokunnan varapuheenjohtajana (1970–1975) ja valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana (1979–1987). Salolainen oli myös Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1972–1984.[2]
Salolainen toimi Holkerin hallituksen ministerinä ulkosiainministeriössä sekä kauppa- ja teollisuusministeriössä (ulkomaankauppaministeri) vuosina 1987–1991.[1] Hän sai kyseenalaista julkisuutta 1989 olemalla Kiinan ensimmäinen länsimainen valtiovieras Taivaallisen rauhan aukion verilöylyn jälkeen. Päätös matkasta tehtiin hallituksessa ja sillä oli tasavallan presidentti Mauno Koiviston hyväksyntä.[5][6]
Salolainen jatkoi ulkomaankauppaministerinä Ahon hallituksessa toimien myös pääministerin sijaisena 1991–1995.[1] 1990-luvun alussa hän vastasi Suomen EU-jäsenyysneuvotteluista.[7] Salolainen oli ETA-neuvotteluvaltuuskunnan puheenjohtaja 1990–1993 ja Suomen EU-neuvotteluvaltuuskunnan puheenjohtaja ja neuvottelevana ministeri 1993–1995.[2] Salolainen on kertonut myöhemmin häneen ja muihin silloisen hallituksen ministereihin kohdistuneista tappouhkauksista Suomen neuvotellessa EU-jäsenyydestä. Hän on kertonut joutuneensa tuolloin Suojelupoliisin suojelukseen, koska uhkauksia pidettiin vakavina.[7]
Vuonna 1991 Salolainen valittiin kokoomuksen puheenjohtajaksi[2] Ilkka Suomisen seuraajaksi.[8] Hän toimi tehtävässä vuoteen 1994,[2] jolloin häntä seurasi Sauli Niinistö.[8] Salolainen jätti eduskunnan lokakuussa 1996 siirryttyään Suomen suurlähettilääksi Lontooseen. Hän toimi tehtävässä vuoteen 2004.[2] Hänen tilalle eduskuntaan nousi Pirjo-Riitta Antvuori.[9]
Eduskuntavaaleissa 2007 Salolainen asettui kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen toivomuksesta puolueen ehdokkaaksi Helsingissä, vaikka oli ehtinyt jo kieltäytyä ehdokkuudesta.[10] Hän palasi eduskuntaan kokoomuksen Helsingin ehdokkaista neljänneksi suurimmalla äänimäärällä (8 621 ääntä).[11] Aiemmissa vaaleissaan Salolainen oli ollut suurimpia ääniharavia.[12] Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Salolainen valittiin jatkokaudelle 6 205 äänellä.[13]
Salolainen on ollut eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja 2007–2011 ja varapuheenjohtaja vuodesta 2011.[2] Simon Wiesenthal -keskus vaati joulukuussa 2012 Salolaisen erottamista ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan tehtävästä, kun Salolainen oli Ylen Aamu-tv:n keskustelussa esittänyt, ettei Yhdysvallat voi ottaa näkyvämpää roolia Lähi-idän rauhanneuvotteluissa maan vaikutusvaltaisen juutalaisvähemmistön vuoksi. Järjestön mukaan Salolainen toisti ”antisemitististä uutisankkaa juutalaisten salakerhoista”.[14] Salolainen itse piti väitettään puhtaasti ulkopoliittisena analyysinä ja totesi, ettei hänellä ole mitään tekemistä antisemitismin kanssa.[15] Hän oli eduskunnan ikäpuhemies vuodesta 2015 lähtien ja ilmoitti vaalikauden 2015–2019 jäävän hänen viimeisekseen.[16][17]
Salolainen on ollut pitkään mukana WWF:n toiminnassa. Hän toimi WWF:n Suomen rahaston hallintoneuvostossa ja rahaston varapuheenjohtajana 1972–1989 sekä myöhemmin puheenjohtajana 2006–2009.[18] Salolainen on myös rahaston kunniaperustaja vuodelta 1972.[2] Hän on muun muassa puolustanut Suomen vanhojen metsien suojelua ”ennen kuin biotalous tuhoaa loputkin”.[19]
Lontoon City myönsi Salolaiselle vapaakansalaisen arvon 1998. Suomessa hän sai ministerin arvonimen vuonna 2004. Salolaiselle on myönnetty myös Suomen Leijonan ritarikunnan suurristi 1994 ja Suomen Luonnonsuojeluliiton kultainen ansiomerkki.[2][18]
Salolainen sai vuonna 2017 kuningatar Elisabet II:lta Brittiläisen imperiumin kunnianosoituksen Commander of the Order of the British Empire, CBE. Arvonimi myönnettiin Salolaiselle tunnustuksena hänen työstään Suomen ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisten suhteiden hyväksi.[20]
Salolaisen puoliso oli vuodesta 1964 laboratoriohoitaja Anja Salolainen[21] (o.s. Sonninen), joka sairastui luusyöpään vuonna 2000 ja kuoli helmikuussa 2005.[22] Heille syntyi kaksi lasta.[23] Salolainen on sotilasarvoltaan majuri (2000).[2] Sittemmin Salolainen on seurustellut Niina Kosken kanssa ja he kihlautuivat itsenäisyyspäivänä 2018.[24]
Salolaisen harrastuksia ovat muun muassa luonto, valokuvaus, uinti ja tennis.[25]
Eduskuntavaalit | |||
---|---|---|---|
Vuosi | Vaalipiiri | Äänet | Tulos |
1970 | Helsinki | 19 641 | Valittu |
1972 | Helsinki | 12 402 | Valittu |
1975 | Helsinki | 17 977 | Valittu |
1979 | Helsinki | 26 562 | Valittu |
1983 | Helsinki | 20 202 | Valittu |
1987 | Helsinki | 18 324 | Valittu |
1991 | Helsinki | 18 515 | Valittu |
1995 | Helsinki | 16 002 | Valittu |
2007 | Helsinki | 8 621 | Valittu |
2011 | Helsinki | 6 205 | Valittu |
2015 | Helsinki | 4 502 | Valittu |
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.