Remove ads
Taivaallisen rauhan aukio (yksink.: 天安门广场; perint.: 天安門廣場; pinyin: Tiān’ānmén Guǎngchǎng) eli Tian’anmen-aukio eli Tiananmenin aukio sijaitsee Pekingin keskustassa, Kielletyn kaupungin edessä. Itse asiassa Tian’anmen tarkoittaa Taivaallisen rauhan porttia, itse portti sijaitsee aukion pohjoispuolella ja johtaa keisarilliselle palatsialueelle, Kiellettyyn kaupunkiin.
Aukion koko on 880 metriä etelä-pohjoissuuntaan ja 500 metriä itä-länsisuuntaan. Pinta-alaksi tästä tulee yli 440 000 neliömetriä, mikä tekee siitä maailman suurimman kaupungin keskustassa sijaitsevan aukionlähde?.
Aukion pohjoispuolella, Tian’anmenin portin luoteispuolella sijaitsee Zhongshan-puisto, minkä paikalla oli aikaisemmin keisarillinen temppeli. Puisto on nimetty Kiinan ensimmäisen presidentin Sun Zhongshanin (Sun Yat-sen) mukaan. Zhongshan-puiston itäpuolella, Tian’anmenin portin koillispuolella oli myös aikaisemmin keisarillinen temppeli, josta on sittemmin tehty Työläisten kulttuuripalatsi. Aukion eteläpuolella on 前门 (Qiánmén), etuportti.
Keskellä aukiota sijaitsee yli 30 metriä korkea Kansan sankareiden muistomerkki (人民英雄纪念碑). Tämän lisäksi aukiolla sijaitsee Mao Zedongin mausoleumi. Aukion itäpuolen Kiinalaisen historian kansallismuseo ja sitä vastapäätä sijaitseva Suuri kansanpalatsi rakennettiin 1959.
Remove ads
Taivaallisen rauhan portti rakennettiin Ming-dynastian aikana 1417. Kiinan keisariaikana (1911 saakka) varsinaista aukiota ei ollut, vaan paikka oli täynnä ministeriöiden toimistoja. Nämä vaurioituivat pahasti boksarikapinan yhteydessä, niiden lopullinen hävittäminen loi aukion.
Aukiota alettiin hyvin pian käyttää poliittisena kokoontumispaikkana. Oleellisimmat varhaiset kokoontumiset ovat toukokuun neljännen päivän liikkeen mielenosoitukset vuonna 1919.
Mao Zedong julisti Taivaallisen rauhan aukiolla Kiinan kansantasavallan syntyneeksi 1. lokakuuta 1949. Nykyiseen kokoonsa aukio laajennettiin 1950-luvulla. Kulttuurivallankumouksen aikana aukiolla järjestettiin lukuisia suurkokouksia. Vuonna 1976 Zhou Enlain kuoleman jälkeen aukiolla pidettiin valtava spontaaniksi mielenosoitukseksi muodostunut muistotilaisuus, joka nujerrettiin kovin ottein maan johdon määräyksestä.
Vuoden 1989 verilöyly
Länsimaissa aukion tunnettavuus lisääntyi keväällä 1989 liberaaleja uudistuksia vaatineesta opiskelijamielenosoituksesta Kiinan kommunistihallintoa vastaan ja erityisesti sen väkivaltaisesta tukahduttamisesta[1]. Mielenosoitus huipentui verilöylyyn 4. kesäkuuta 1989.
Pekingissä hallitus antoi sotilaallisen vastauksen protesteihin ja monet siviilit tapettiin tai he loukkaantuivat. Hallituksen mukaan tapauksessa oli 200–300 uhria, New York Timesin mukaan 300–800 ja Kiinan opiskelijayhdistyksen sekä Kiinan punaisen ristin mukaan 2 000 – 3 000 uhria.
Sen jälkeen tehtiin laajoja, väkivaltaisiakin, pidätyksiä protestien tukahduttamiseksi. Kiina kielsi ulkomaalaisien lehdistöjen raportoinnit ja Kiinan omaa lehdistöä valvottiin tiukasti. Väkivaltainen protestien tukahdutus on aiheuttanut laajaa tuomitsemista Kiinan hallitusta kohtaan.
Remove ads
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads