Oulun lääni

Oulun lääni (ruots. Uleåborgs län) oli vuodesta 1775 vuoteen 2009 yksi Suomen lääneistä. Ennen vuotta 2009 se rajoittui pohjoisessa Lapin lääniin, idässä Murmanskin alueeseen ja Karjalan tasavaltaan, kaakossa Itä-Suomen lääniin, lounaassa Länsi-Suomen lääniin ja lännessä Pohjanlahteen. Läänin pääkaupunki oli Oulu.

Oulun lääni 2009
vaakuna	sijainti
Pääkaupunki	Oulu
Viimeinen maaherra	Eino Siuruainen
Historialliset maakunnat	Pohjanmaa
Pinta-ala ilman merialueita [1]	61 602,08 km² kolmanneksi suurin 2009
– maa	56 739,45 km²
– sisävesi	4 862,63 km²
– meri	6 291,06 km²
Väkiluku [2]	471 774 4:nneksi suurin 2009
Väestötiheys	8,31 as./km²
Infobox OK

Oulun lääni 1993
vaakuna	sijainti
Pääkaupunki	Oulu
Viimeinen maaherra	Eino Siuruainen
Historialliset maakunnat	Pohjanmaa
Pinta-ala ilman merialueita	61 582 km² toiseksi suurin 1993
– maa	56 868 km²
– sisävesi	4 714 km²
Väkiluku	445 706 5:nneksi suurin 1993
Väestötiheys	7,8 as./km²
Infobox OK

Oulun lääninhallitus ja maaherran virka-asunto

Oulun läänin kartta vuodelta 1795

Moottoriajoneuvojen rekisterikilvissä Oulun läänin tunnuskirjain oli O.

Historia

Historiaa, maantiedettä ja kulttuuria myös artikkelissa Pohjanmaa

Oulun lääni perustettiin ensin väliaikaiseksi lääniksi. Se oli toiminnassa vuosina 1642–1648, kunnes se liitettiin jälleen osaksi Pohjanmaan lääniä. Varsinaisesti Oulun lääni perustettiin vuonna 1775 entisen Pohjanmaan läänin pohjoisosasta. Uuteen lääniin liitettiin myös Kuusamon suurpitäjä (myöhemmät Kuusamon, Kuolajärven ja Posion kunnat) Västerbottenin läänistä. Vuonna 1809 Haminan rauhan jälkeen lääniin liitettiin Ruotsille jääneestä Västerbottenin läänistä koko Lapin historiallinen maakunta sekä Tornionlaakson itäpuoli. Petsamon alue liitettiin lääniin vuonna 1922. Oulun läänin pohjoisosa erotettiin Lapin lääniksi vuonna 1938. Osa Kuusamon kuntaa menetettiin Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa vuonna 1940.

Oulun lääni säilyi rajoiltaan entisellään vuoden 1997 lääniuudistuksessa. Lääniin perustettiin kaksi maakuntaa: Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu.

Valtion aluehallintoa entisen läänin alueella hoitaa nykyään Pohjois-Suomen aluehallintovirasto.

Suomen läänit 1635: 1: Turun ja Porin lääni, 14: Uudenmaan ja Hämeen lääni, 18: Pohjanmaan lääni, 20: Viipurin ja Savonlinnan lääni, 21: Käkisalmen lääni

Suomen läänit 1776: 1: Turun ja Porin lääni, 4: Vaasan lääni, 10: Oulun lääni, 14: Uudenmaan ja Hämeen lääni, 15: Kymenkartanon lääni, 16: Savon ja Karjalan lääni

Suomen läänit 1938: 1: Turun ja Porin lääni, 2: Uudenmaan lääni, 3: Hämeen lääni, 4: Vaasan lääni, 6: Mikkelin lääni, 8: Kuopion lääni, 10: Oulun lääni, 11: Lapin lääni, 12: Ahvenanmaan lääni, 13: Viipurin lääni

Suomen läänit 1996: 1: Turun ja Porin lääni, 2: Uudenmaan lääni, 3: Hämeen lääni, 4: Vaasan lääni, 5: Kymen lääni, 6: Mikkelin lääni, 7: Keski-Suomen lääni, 8: Kuopion lääni', 9: Pohjois-Karjalan lääni, 10: Oulun lääni, 11: Lapin lääni, 12: Ahvenanmaan lääni

Suomen läänit 1997: 10: Oulun lääni, 11: Lapin lääni, 12: Ahvenanmaan lääni, 22: Etelä-Suomen lääni, 23: Länsi-Suomen lääni, 24: Itä-Suomen lääni

Hallinto

Lääninhallitus oli seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä oli edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä. Läänissä oli 11 kihlakuntaa.

Maa- ja seutukunnat

Oulun läänissä oli kaksi maakuntaa ja yhdeksän seutukuntaa.

• Kainuun maakunta (Kajanaland)
  • Kajaanin seutukunta
  • Kehys-Kainuun seutukunta
• Pohjois-Pohjanmaan maakunta (Norra Österbotten)
  • Koillismaan seutukunta
  • Nivala-Haapajärven seutukunta
  • Oulun seutukunta
  • Oulunkaaren seutukunta
  • Raahen seutukunta
  • Siikalatvan seutukunta
  • Ylivieskan seutukunta

Kunnat 2009 (kaupungit lihavoitu)

Alavieska Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Haukipudas Hyrynsalmi Ii Kajaani Kalajoki Kempele Kiiminki Kuhmo Kuusamo Kärsämäki Liminka Lumijoki Merijärvi Muhos Nivala Oulainen Oulu Oulunsalo Paltamo Pudasjärvi Puolanka Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Raahe Reisjärvi Ristijärvi Sievi Siikajoki Siikalatva Sotkamo Suomussalmi Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Vaala Vihanti Yli-Ii Ylivieska

Läänin asukasluvultaan suurimmat kunnat olivat lakkautettaessa:^[2]

1. Oulu, 139 151
2. Kajaani, 38 211
3. Raahe, 22 507
4. Haukipudas, 18 656
5. Kuusamo, 16 669
6. Kempele, 15 657
7. Ylivieska, 13 901
8. Kiiminki, 12 963
9. Nivala, 11 022
10. Sotkamo, 10 702

Kunnat 1997 (kaupungit lihavoitu)

Alavieska Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Haukipudas Hyrynsalmi Ii Kajaani Kalajoki Kempele Kestilä Kiiminki Kuhmo Kuivaniemi Kuusamo Kärsämäki Liminka Lumijoki Merijärvi Muhos Nivala Oulainen Oulu Oulunsalo Paltamo Pattijoki Piippola Pudasjärvi Pulkkila Puolanka Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Raahe Rantsila Reisjärvi Ristijärvi Ruukki Sievi Siikajoki Sotkamo Suomussalmi Taivalkoski Temmes Tyrnävä Utajärvi Vaala Vihanti Vuolijoki Yli-Ii Ylikiiminki Ylivieska

Kuntamuutokset

Nimenmuutokset

	Vanha nimi	Uusi nimi
1937	Kuhmoniemi	Kuhmo
1954	Säräisniemi	Vaala
1969	Pyhäjärvi Ol	Pyhäjärvi
1993	Pyhäjärvi	Pyhäsalmi
1996	Pyhäsalmi	Pyhäjärvi

Kuntaliitokset

	Kunta	Liitoskunta
Ennen lääniuudistusta 1997
1965	Oulujoki	Oulu
		Haukipudas
		Kempele
		Kiiminki
		Oulunsalo
		Tyrnävä
		Utajärvi
		Ylikiiminki
1973	Rautio	Kalajoki
	Saloinen	Raahe
	Paavola	Ruukki[lower-alpha 1]
	Revonlahti
1977	Kajaanin mlk	Kajaani
Uuden läänijaon aikana 1997–2009
2001	Temmes
		Tyrnävä
		Liminka
		Lumijoki
		Rantsila
2003	Pattijoki	Raahe
2007	Kuivaniemi	Ii
	Vuolijoki	Kajaani
	Ruukki	Siikajoki
2009	Ylikiiminki	Oulu
	Kestilä	Siikalatva[lower-alpha 2]
	Piippola
	Pulkkila
	Rantsila
Läänin lakkauttamisen jälkeen
2010	Himanka[lower-alpha 3]	Kalajoki
2013	Haukipudas	Oulu
	Kiiminki
	Oulunsalo
	Yli-Ii
	Vihanti	Raahe

Huomioita

1. Paavola ja Revonlahti yhdistyivät uudeksi Ruukki-nimiseksi kunnaksi.
2. Kestilä, Piippola, Pulkkila ja Rantsila yhdistyivät uudeksi Siikalatva-nimiseksi kunnaksi.
3. Himanka kuului entiseen Vaasan lääniin ja myöhempään Länsi-Suomen lääniin.

Maaherrat

• Carl Magnus Jägerhorn 1775–1782
• Adolf Tandefelt 1782–1785
• Johan Fredrik Carpelan 1785–1800
• Samuel af Forselles 1800–1802
• Julius Conrad Antell 1802–1804 (vt.)^[3]
• Jakob Daniel Lange 1805–1808
• Carl Henrik Ehrenstolpe 1809–1820
• Samuel Fredrik von Born 1820–1826
• Johan Abraham Stjernschantz 1826–1834
• Robert Wilhelm Lagerborg 1834–1849
• Alexander Lavonius 1849–1862
• George von Alfthan 1862–1873
• Otto Nyberg 1873–1879
• Carl Johan Jägerhorn 1878–1883
• Carl Adolf Tamelander 1883–1884
• Gabriel Johan Masalin 1884–1886
• Johan Axel Gripenberg 1886–1889
• Anders Johan Malmgren 1889–1897
• Gustaf Esaias Fellman 1897–1901
• Edvard Furuhjelm 1901–1903
• Otto Savander 1903–1905
• Guido Gadolin 1905–1911
• Hjalmar Langinkoski 1911–1915
• Axel Fabian af Enehjelm 1915–1917
• Matts von Nandelstadh 1917–1925
• Eero Pehkonen 1925–1948
• Kaarle Määttä 1949–1967
• Niilo Ryhtä 1967–1973
• Erkki Haukipuro 1973–1986
• Ahti Pekkala 1986–1991
• Eino Siuruainen 1991–2009

Vaakuna

Pääartikkeli: Oulun läänin vaakuna

vaakuna

Oulun läänin vaakunassa halkoisen kilven heraldisesti oikeanpuoleisessa kentässä oli historiallisen Pohjanmaan vaakuna ja vasemmanpuoleisessa kentässä Kajaanin kaupungin vaakunasta Kajaanin linna. Kilven päällä oli herttuakunnan kruunu (ennen lääniuudistusta kreivikunnan kruunu).

Lähteet

1. Maanmittauslaitos: Pinta-alat kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Arkistoitu 25.2.2009. Viitattu 29.3.2009.
2. Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot kuukausittain 31.12.2009. Väestörekisterikeskus. Arkistoitu 14.3.2016. Viitattu 9.1.2010.
3. Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Julius Konrad Antell. Verkkojulkaisu 2005. (Viitattu 23.5.2020)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oulun lääni Wikimedia Commonsissa