Merijärvi
kunta Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Merijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa Oulun Eteläisessä. Kunnassa asuu 1 049 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 231,63 km², josta 1,66 km² on vesistöjä[1]. Väestötiheys on 4,56 asukasta/km². Merijärven kunta on perustettu vuonna 1866, ja sen naapurikunnat ovat Alavieska, Kalajoki, Oulainen, Ylivieska ja Pyhäjoki. Merijärven kunnanjohtaja on 2. maaliskuuta 2012 alkaen Kari Jokela[7]. Hänen edeltäjänsä oli Kaija Eskola.
| Merijärvi | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti | |
 Merijärven keskustaa kesällä 2017. |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Ylivieskan seutukunta |
| Kuntanumero | 483 |
| Hallinnollinen keskus | Merijärven kirkonkylä |
| Perustettu | 1866 |
| Kokonaispinta-ala |
231,63 km² 273:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 229,97 km² |
| – sisävesi | 1,66 km² |
| Väkiluku |
1 049 291:nneksi suurin 31.10.2024 [2] |
| – väestötiheys | 4,56 as./km² (31.10.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 24,4 % |
| – 15–64-v. | 51,0 % |
| – yli 64-v. | 24,6 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 99,4 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,3 % |
| – muut | 0,3 % |
| Kunnallisvero |
10,00 % 23:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Kari Jokela |
| Kunnanvaltuusto | 15 paikkaa |
| 2021–2025[6] • Kesk. • PS |
12 3 |
| www.merijarvi.fi | |
Kunta sijaitsee Kalajoelta Kärsämäelle vievän seututien 786 ja Alavieskasta Pyhäjoelle vievän seututien 787 risteyksessä.
Kunnan ainoa koulu on Koivupuhdon koulu, jossa on esikoulu ja vuosiluokat 1–9. Lähimmät toisen asteen oppilaitokset ovat Oulaisissa, Kalajoella ja Ylivieskassa mutta Merijärvi on osakkaana myös Raahen koulutuskuntayhtymässä. Koulukeskuksen yhteydessä on myös kirjasto ja liikuntahalli. Merijärven kunnan alueella sijaitsee myös Ristivuoren laskettelurinne.[8]
Merijärvellä ei ilmesty varsinaista sanomalehteä, mutta kunta julkaisee Merijärven kuntatiedotetta.
Merijärven seudulta on tehty joitakin kivikautisia löytöjä. Löydöistä merkittävin on Tanskan maalta tavattu Suomen pohjoisin vasarakirveskulttuurin hauta. Lisäksi Pyhäjoen pohjoispuolella on lapinraunioita.[9]
Seudun pysyvä ja ympärivuotinen maanviljelyasutus sai alkunsa 1500-luvulla. Vuonna 1548 oli silloisen Suur-Pyhäjoen pitäjän Merijärven kylässä kolme taloa, mutta seuraavan vuosisadan puoliväliin mennessä taloluku oli lisääntynyt jo 24:ään. Seuraavina vuosisatoina asukasluku kasvoi tasaisesti – vain katovuodet, isoviha ja Suomen sota katkaisivat väliaikaisesti suotuisan kehityksen. Vuonna 1805 asukkaita oli 839, 1850 yli 1 000 ja 1900 jo 1 835. Merijärven asukasluku kasvoi 1900-luvulla toiseen maailmansotaan asti. Vuonna 1945 kunnan asukasluku oli jo 2 666. Tämän jälkeen väestö väheni tasaisesti 1980-luvun alkuun asti. Vuonna 1985 asukkaita oli vain 1 409.[9]
Merijärveläiset saivat elantonsa kalastuksesta, maanviljelystä, karjanhoidosta ja 1800-luvulta alkaen myös tervanpoltosta. Jo varhain ryhdyttiin laskemaan järviä lisämaan saamiseksi. Meri- ja Tähkijärven kuivatus alkoi toden teolla 1800-luvulla, mutta työ saatiin viedyksi loppuun vasta 1950-luvulla alkaneiden laajojen jokipengerrysten ja perkaustöiden jälkeen.[9]
30,1 prosenttia Merijärven työvoimasta sai vielä vuonna 2015 elantonsa maa-, metsä- ja kalataloudesta, mikä teki kunnasta manner-Suomen neljänneksi alkutuotantovaltaisimman Lestijärven, Savukosken ja Halsuan jälkeen.[10]
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Merijärvellä oli 1 119 asukasta, joista 423 asui taajamassa, 693 haja-asutusalueilla ja 3:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Merijärven taajama-aste on 37,9 %.[12] Kunnassa on vain yksi taajama, Merijärven kirkonkylä.[13]
Merijärvellä opetusta antaa Koivupuhdon koulu, ja kunnassa sijaitsee kunnankirjasto[14]. Merijärvellä sijaitsee myös terveysasema[15].
Kirkollisesti Merijärven seutu kuului pitkään Pyhäjoen seurakuntaan. Vuonna 1779 Merijärvestä tuli Pyhäjoen saarnahuonekunta, ja kappelin oikeudet se sai 1825. Seurakunta itsenäistyi vasta 1895, vaikka Merijärven kunta oli perustettu jo 1866. Merijärven kirkon suunnitteli ja rakensi Simon Silvén. Kirkko valmistui vuonna 1781.[9][16]
Seurakunnat
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Merijärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[17]
- Ylivieskan seurakunta
- Merijärven kappeliseurakunta
Seurakunta toimii myös Ylivieskan kaupungin alueella.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Merijärven alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta.[18]
Entiset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kalajoen kaupungin nykyisellä alueella.[17]
- Merijärven seurakunta (liitetty Ylivieskan seurakuntaan 2006)
Herätysliikkeet
Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii uusheräys, jonka Pyhänkosken yhdistykseen kuuluu noin 110 jäsentä ja jolla on Pyhänkoskella rukoushuone[19] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Merijärven Rauhanyhdistys[20]. Lisäksi paikkakunnalla on Suomen evankelisluterilaiseen lähetyshiippakuntaan kuuluva Simeonin seurakunta, jonka jumalanpalveluksia pidetään edellä mainitulla Pyhänkosken rukoushuoneella.[21]
Merijärvi eroaa useista muista Pohjanmaan kunnista kumpuilevan maastonsa ansiosta. Maaston vaihtelevaisuus johtuu kallioperästä, joka ei ole aivan niin tasainen kuin lähialueilla. Kallioperä on pääasiassa graniitteja, dioriitteja ja liuskeita. Kallioperä on lähes kauttaaltaan irtaimen maalajien peitossa. Yleisin maalaji on moreeni. Savi- ja hiesukerrostumia on sen sijaan vähän. Kivennäismaalajit ovat laajoilla alueilla turpeen peitossa. Pinnanmuotojen pienpiirteisestä vaihtelevuudesta huolimatta korkeuserot ovat varsin vähäiset. Maaston korkeuserot meren pinnasta ovat suurimmassa osassa kuntaa alle 50 metriä. Vain etelä- ja luoteisosassa maanpinta kohoaa paikoin yli 60 metrin tason.[9]
Vesistöistä on huomattavin kunnan halki kaakosta luoteeseen virtaava Pyhäjoki. Joen useita koskista ovat suurimmat Tynkilänkoski ja Pyhänkoski, jonka partaalla kohoavat jylhät kalliotörmät. Pyhäjoki jakautuu Tyyskän alapuolella kahtia, vasemmanpuoleinen, vähävetisempi haara, Tähjänjoki, yhtyy päähaaraan Pyhäjoen puolella. Merijärven alueella Pyhäjokeen laskevat muun muassa Talusoja ja Savaloja. Kunnan alueella on useita pieniä järviä ja lampia.[9]
Merijärvellä on 4 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):[22]
- Merijärvi
- Petäjäskoski
- Pirttimäki (Pyhänkoski)
- Ylipää
Kulmakuntia Merijärvellä ovat Kalapudas, Männistönpuhto ja Saukonperä.
- Juhani Alaranta (s. 1948), entinen kansanedustaja
- Erkki Haukipuro (1921–2001), kansanedustaja, ministeri ja maaherra
- Tuomas Myllylä (s. 1986), sarjakuvantekijä
- Sauli Pahkasalo, suomalainen lehtitoimittaja (syntynyt Merijärvellä[23])
- Reijo Perälä (s. 1955), filosofian tohtori, historiantutkija, Ylen ohjelmapäällikkö
- Alvar Saukko (1929–2007), kansanedustaja
- Markku Saukko, maanrakennusyrittäjä, tosi-tv-esiintyjä
- Herman Wiirretjärvi (1934–1986), kuvataiteilija
Merijärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla perunatuuvinki, mullinlihapaisti eli lihapöysti ja hera.[24]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
