Halsua
kunta Keski-Pohjanmaan maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Halsua (ruots. Halso) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 1 001 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 428,34 km2, josta 15,33 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 2,42 asukasta/km2.
| Halsua Halso |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti | |
 Halsuan kirkko |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Keski-Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Kaustisen seutukunta |
| Kuntanumero | 074 |
| Hallinnollinen keskus | Halsuan kirkonkylä |
| Perustettu | 1868 |
| Kokonaispinta-ala |
428,34 km² 233:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 413,01 km² |
| – sisävesi | 15,33 km² |
| Väkiluku |
1 001 294:nneksi suurin 31.8.2024 [2] |
| – väestötiheys | 2,42 as./km² (31.8.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 13,3 % |
| – 15–64-v. | 52,0 % |
| – yli 64-v. | 34,6 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 94,5 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,5 % |
| – muut | 5,0 % |
| Kunnallisvero |
10,80 % 17:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Jari Penttilä |
| Kunnanvaltuusto | 15 paikkaa |
| 2021–2025[6] • Kesk. • PS • KD • Kok. |
8 3 3 1 |
| www.halsua.fi | |
Halsuan naapurikunnat ovat Kaustinen, Kokkola, Lestijärvi, Perho ja Veteli ja se on myös ainoa Keski-Pohjanmaan maakunnan kunta, jolla on yhteistä maarajaa vain oman maakuntansa kuntien kanssa. Entisiä naapurikuntia ovat Kokkolaan vuonna 2009 liitetyt Kälviä ja Ullava.
Halsuan pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla liikutusperunat, jotka syödään lusikalla viilin kera.[7]
Esihistoria ja asutuksen syntyminen
Halsuan seudulta on löydetty muutamia esihistoriallisia esineitä. Seutu oli pitkään eräalueena, jossa kävivät pääasiassa satakuntalaiset ja hämäläiset erämiehet. Keskiajalla seudulle saapui Pohjanmaan rannikolle asettunutta ruotsinkielistä väestöä. Halsuan erämaaluonteesta kertovat muun muassa paikannimet Karhulahti, Saukonsaari, Peuraniemi ja Joutsensaari.[8]
Vakinaisesti Halsuan seutu asutettiin 1500-luvun jälkipuoliskolla. Vuoden 1571 kymmenysluettelossa on maininta Halsuan kylästä, jolloin seudulla oli kolme taloa. Asutus lisääntyi merkitsevästi kuitenkin vasta 1700-luvulla. Savolaisasutuksesta huolimatta Halsuan murre on ytimeltään länsisuomalaista.[8]
Väkiluvun hidas kasvu johtui ennen kaikkea seudun maaperän karuudesta. Kytömaiden saveaminen opittiin vasta 1800-luvun puolivälissä, jolloin alkoi kytöviljelyn kukoistuskausi. Myös karjanhoito kohosi vähitellen korkealle tasolle.[8]
Itsenäistyminen ja kehittyminen kuntana (1826–)
Halsuan seutu kuului pitkään Kokkolan kirkkopitäjään. Vuonna 1826 perustettiin Halsuan rukoushuonekunta, joka muuttui kappeliseurakunnaksi vuonna 1856. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1906 Vetelistä, johon se oli kuulunut vuodesta 1860 lähtien. Seurakunnan puukirkon rakensivat kaustislaiset Heikki ja Jaakko Kuorikoski vuonna 1826. Kappeliseurakunnan aikana Halsuan elämää värittivät riitelevät kirkonmiehet, joiden maine kiiri kauaksi.[8]
Vuosina 1960–1975 Halsuan asukasluku väheni 2 300:sta 1 536:een. Kunnan asukasmäärä nousi vuonna 1977 hivenen, kun Kanalan kylä liitettiin Halsuaan Lestijärvestä. Tämän jälkeen poismuutto hidastui ja vuonna 1985 asukkaita oli 1 670. Vuonna 2011 kunnan asukasmäärä oli 1 290.[8]
Nykyisin Halsua tunnetaan paremmin ravimiesten, pesäpalloilijoiden ja kanteleensoittajien kuntana.[8]
Halsua on Suomenselän tuntumassa sijaitseva erämaakunta, jonka maisemia hallitsevat suot. Suot peittävät yli 60 prosenttia kunnan pinta-alasta.[8]
Kunnan kallioperä on pääasiassa granodioriittia, länsirajan tuntumassa on myös gneissiä. Yleisin maalaji on moreeni, joka peittää erityisesti jokilaaksojen välisiä kumpareita. Kunnan ainoa harju on kaakosta lounaaseen suuntautuva harjujakso, joka on Halsuanjärven itärannalla näkyy Pappilanharjuna. Harjun liepeillä on hiekan ja saven sekaisia hietamaita, joilla leviävät kunnan parhaat viljelymaat. Halsuan maisemat ovat loivapiirteisiä. Maasto viettää vähitellen reuna-alueilta kohti Halsuanjärveä, joka on 119 metrin[9] korkeudella merenpinnasta. Kunnassa on useita yli 130 metrin korkeuteen kohoavia kohoumia, korkein huippu on Länttäpatinmäki, Halsuanjoen pohjoispuolella.[8]
Halsuan metsistä lähes puolet on puolukkatyypin kangasta. Kaksi kolmasosaa metsistä on mäntyvaltaista. Laajat suot kuuluvat Pohjanmaan aapasoihin, joita luonnehtivat aukeat nevat rimpineen. Nevoihin liittyy rämealueita, jotka usein jatkuvat soistuvina kankaina.[8]
Kunnan länsirajan läheisyydessä oleva ehytrantainen ja vähäsaarinen Halsuanjärvi on Keski-Pohjanmaan suurimpia järviä. Halsuanjärveen laskevista joista huomattavimmat ovat Penninginjoki, Pajuoja ja Venetjoki, jonka säännöstelyaltaana on suurista kaloistaan tunnettu Venetjoen tekojärvi Halsuan ja Kokkolan rajamailla. Halsuanjärvi laskee Halsuanjokea pitkin Perhonjokeen.[8]
Kylät
- Hietalahti
- Kalliokoski
- Kanala
- Kannisto
- Karhukorpi
- Kirkonkylä
- Lepistö
- Liedes
- Majasaari
- Marjusaari
- Meriläinen
- Niemi
- Tofferi
- Ylikylä
Halsuan Ylikylä on valittu vuoden keskipohjalaiseksi kyläksi vuonna 2007.
Halsuan suurimpia toimialoja ovat palveluyrittäjyys, teollisuus ja maatalous. Halsuan suurimpia yrityksiä ovat betonielementteien valmistaja Hietalahti ja Pojat, turkisalan yhtiö Meri Turkis sekä metäsasioihin erikoistunut Metsän Tähden Tiimi[10] Hietalahti ja Pojat oli vuonna 2021 myös Halsuan suurin yhteisöveron maksaja.[11]
32,2 prosenttia Halsuan työvoimasta sai vuonna 2015 elantonsa maa-, metsä- ja kalataloudesta, mikä teki kunnasta manner-Suomen kolmanneksi alkutuotantovaltaisimman Lestijärven ja Savukosken jälkeen.[12] Vuonna 2014 Halsualle suunniteltiin yli sadan voimalan tuulipuistoa.[13]
Vuonna 2020 Halsuan kunnallisveroprosentti on 23,50, joka on Suomen kaikkien aikojen korkein.[14]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
| Halsuan väestönkehitys 1980–2020 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1980 | 1 625 | |||
| 1985 | 1 677 | |||
| 1990 | 1 665 | |||
| 1995 | 1 629 | |||
| 2000 | 1 547 | |||
| 2005 | 1 441 | |||
| 2010 | 1 289 | |||
| 2015 | 1 225 | |||
| 2020 | 1 116 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[15] | ||||
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Halsualla oli 1 171 asukasta, joista 484 asui taajamassa, 684 haja-asutusalueilla ja 3:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Halsuan taajama-aste on 41,4 %.[16] Kunnassa on vain yksi taajama, Halsuan kirkonkylä.[17]
Kristinusko
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Halsualla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[18]
Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä toimii paikkakunnalla evankelisuus[19] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Halsuan ja ympäristön Rauhanyhdistys[20]. Vanhoillislestadiolaisten rauhanyhdistykseen kuului vuonna 2023 yhteensä 31 jäsentä.[21]
Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva, Vetelistä käsin toimiva Veteli-Halsuan helluntaiseurakunta, jonka leirikeskus on Halsualla.[22] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Halsuan alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[23]
Halsuan kunnanjohtaja vuodesta 2013 on Jari Penttilä.[24] Kunnanvaltuustossa on 15 paikkaa, joista yksitoista on Keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]
Ystävyyskunta
Võrun maakunta, Viro, 1990-[25]
Valtatie 13 Kokkolasta Jyväskylään ohittaa Halsuan kunnan lounaisrajan muutaman kilometrin päästä, ja kirkonkylästä on valtatielle matkaa vajaat 14 kilometriä. Kunnan sisäinen tieverkko on melko harva. Kirkonkylästä lähtevät seututiet Kaustiselle ja Lestijärvelle. Lähin rautatieasema on Seinäjoki–Oulu-radalla Kannuksessa, mutta useimmin käytetty Kokkolassa.[26]
Etäisyyksiä Halsualta
- Kreeta Haapasalo (1813–1893), kanteleensoittaja, asui Halsualla vuodesta 1869[27]
- Otto Hotakainen (1908–1990), kansanmuusikko ja mestaripelimanni
- Viljami Kalliokoski (1894–1978), maanviljelysneuvos, maanviljelijä, poliitikko
- Kari Kanala (s. 1967), pappi, kirkkoherra, julkisuuden henkilö
- Mikko Kanala (s. 1992), vuoden tulokaspesäpalloilija 2010
- Allan Karvonen (1937–2016), vuoden pesäpalloilija 1966
- Aulis Karvonen (1939–2018), vuoden pesäpalloilija 1967
- Juhani Karvonen (s. 1951), metsänhoitaja, järjestöjohtaja ja päätoimittaja, metsäneuvos
- Viljo Karvonen (1906–1994), kanteleensoittaja ja mestaripelimanni
- Riitta Keiski (s. 1956), vihreän kemian asiantuntija, vuoden professori 2010
- Olavi Koivukangas (s. 1941), professori, Siirtolaisuusinstituutin johtaja[28]
- Juha Meriläinen, (s. 1977) teologian tohtori, kirkkohistorian tutkija
- Eero Polas (1919–2000), director cantus, kuoronjohtaja
- Hilja Pärssinen (1876–1935), kansanedustaja, runoilija, opettaja, naisasianainen
- Arttu Ruuska (s. 1997), pesäpalloilija
- Perttu Ruuska (s. 2001), pesäpalloilija
- Eino Tulikari (1905–1977), kanteleensoittaja
- Vesa Tapio Valo (s. 1951), dramaturgi ja teatterinjohtaja
- Toivo Venetjoki (1906–1988), kanteleensoittaja ja mestaripelimanni
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
