Suomen läänit

Suomen läänit olivat valtionhallinnon aluejako, joka oli käytössä vuodesta 1634 vuoteen 2009. Ne korvasivat keskiaikaiset linnaläänit. Kunkin läänin toimintaa johti lääninhallitus, jonka johdossa oli maaherra.

Läänit lakkautettiin 31. joulukuuta 2009 ja niiden tehtävät siirtyivät aluehallintovirastoille sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille^[1].

Läänit Ruotsin vallan aikana 1634–1809

Suomen, kuten myös Ruotsin läänijako sai alkunsa vuonna 1634, jolloin keskiaikaiset linnaläänit korvattiin maaherran johtamilla lääneillä. Viisi alkuperäistä lääniä olivat

• Turun ja Porin lääni (alk. Turun lääni)
• Uudenmaan ja Hämeen lääni
• Pohjanmaan lääni
• Viipurin ja Savonlinnan lääni (alk. Karjalan lääni)
• Käkisalmen lääni.

Käkisalmen lääni oli Venäjältä vuonna 1617 Stolbovan rauhassa saatu ns. voittomaa, joka oli hyvin erilaisessa asemassa kuin Suomen muut läänit. Lapin historiallinen maakunta ja Tornionlaakson itäpuoli kuuluivat Ruotsin vallan aikana ensin Västernorrlandin lääniin (1634–1638) ja sitten Västerbottenin lääniin (1638–1809).

Läänijako ei aluksi ollut täysin vakiintunut. Kenraalikuvernööri Pietari Brahe katsoi että Suomen läänit olivat liian laajoja ja halusi jakaa ne pienemmiksi yksiköiksi. Vuosien 1640 ja 1650 välillä kaikki läänit Käkisalmen lääniä lukuun ottamatta jaettiinkin eri pituisiksi ajoiksi kahtia. Lähinnä kustannussyistä kokeilu jäi väliaikaiseksi. Päinvastaisena toimena yritettiin Pohjanmaan läänin ja Västerbottenin lääniin yhdistämistä saman maaherran alaisuuteen vuosina 1654–1668 ja 1669–1674. Tämäkään kokeilu ei osoittautunut tyydyttäväksi, ja alkuperäinen läänijako palautettiin.

Itä-Suomen läänijako muuttui 1700-luvulla merkittävästi alueluovutusten vuoksi. Vuonna 1721 Uudenkaupungin rauhassa suuri osa Viipurin ja Savonlinnan läänistä ja Käkisalmen läänistä joutui Venäjälle, minkä jälkeen niiden jäljelle jääneistä osista muodostettiin Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni. Osa siitäkin joutui Venäjälle Turun rauhassa vuonna 1743 ja jäännöksestä muodostettiin vuonna 1747 Kymenkartanon ja Savon lääni. Venäjälle luovutetut alueet (ns. Vanha Suomi) muodostivat ensin osan Pietarin kuvernementtia (1721–1744) ja sitten erillisen Viipurin kuvernementin (1744–1812).

Vuonna 1775 kuningas Kustaa III uudisti Suomen läänijakoa perusteellisesti. Pohjanmaan lääni jaettiin Vaasan ja Oulun lääneiksi ja Kymenkartanon ja Savon lääni jaettiin Kymenkartanon lääniksi ja Savon ja Karjalan lääniksi. Samalla Keski-Suomi siirrettiin Uudenmaan ja Hämeen läänistä Vaasan lääniin ja suuri osa Ylä-Satakuntaa siirrettiin Turun ja Porin läänistä Uudenmaan ja Hämeen lääniin. Oulun lääniin liitettiin Kuusamon suurpitäjä (myöhemmät Kuusamon, Sallan ja Posion kunnat), joka siihen asti oli kuulunut Västerbottenin läänistä hallinnoituun Kemin Lappiin

Nimitystä ”Kymenkartanon lääni” on kirjallisuudessa käytetty suurpiirteisesti myös Savonlinnan ja Kymenkartanon läänistä (1721–1747) ja Kymenkartanon ja Savon läänistä (1747–1775), vaikka nimitys varsinaisesti kuuluu vain 1775 perustetulle Kymenkartanon läänille. Lisäksi jo ennen varsinaisen läänijaon perustamista oli vuosina 1556–1634 olemassa Kymenkartanon läänin voutikunta.

Kartta A Läänit 1634–1640 1. Turun lääni 2. Uudenmaan ja Hämeen lääni 3. Pohjanmaan lääni 4. Karjalan lääni 5. Käkisalmen lääni	Kartta B Läänit 1640–1641 1. Turun lääni 2. Uudenmaan lääni 3. Pohjanmaan lääni 4. Karjalan lääni 5. Käkisalmen lääni 6. Hämeen lääni	Kartta C Läänit 1641–1642 1. Turun lääni 2. Uudenmaan lääni 3. Pohjanmaan lääni 4. Viipurin lääni 5. Käkisalmen lääni 6. Hämeen lääni 7. Savonlinnan lääni 8. Porin lääni	Kartta D Läänit 1642–1646 1. Turun lääni 2. Uudenmaan lääni 3. Oulun lääni 4. Viipurin lääni 5. Käkisalmen lääni 6. Hämeen lääni 7. Savonlinnan lääni 8. Porin lääni 9. Vaasan lääni	Kartta E Läänit 1647–1648 1. Turun ja Porin lääni 2. Uudenmaan lääni 3. Oulun lääni 4. Viipurin lääni 5. Käkisalmen lääni 6. Hämeen lääni 7. Savonlinnan lääni 8. Vaasan lääni	Kartta F Läänit 1648–1650 1. Turun ja Porin lääni 2. Uudenmaan ja Hämeen lääni 3. Pohjanmaan lääni 4. Viipurin lääni 5. Käkisalmen lääni 6. Savonlinnan lääni
Kartta G Läänit 1650–1721 1. Turun ja Porin lääni 2. Uudenmaan ja Hämeen lääni 3. Pohjanmaan lääni (alue kuului Västerbottenin ja Pohjanmaan lääniin 1654–1668 ja 1669–1674) 4. Viipurin ja Savonlinnan lääni 5. Käkisalmen lääni	Kartta H Läänit 1721–1743 1. Turun ja Porin lääni 2. Uudenmaan ja Hämeen lääni 3. Pohjanmaan lääni 4. Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni	Kartta I Läänit 1743–1747 1. Turun ja Porin lääni 2. Uudenmaan ja Hämeen lääni 3. Pohjanmaan lääni 4. Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni	Kartta J Läänit 1747–1775 1. Turun ja Porin lääni 2. Uudenmaan ja Hämeen lääni 3. Pohjanmaan lääni 4. Kymenkartanon ja Savon lääni	Kartta K Läänit 1775–1809 1. Turun ja Porin lääni 2. Uudenmaan ja Hämeen lääni 3. Oulun lääni 4. Kymenkartanon lääni 5. Vaasan lääni 6. Savon ja Karjalan lääni

Läänit Suomen suurirutinaskunnassa 1809–1917

Suomi siirtyi Ruotsilta Venäjän vallan alle vuonna 1809 jolloin siitä muodostettiin autonominen suuriruhtinaskunta. Oulun lääni laajeni nyt suuresti, kun siihen liitettiin Västerbottenin läänistä hallinnoidut Kemin Lappi, Tornion Lapin itäosa ja Tornionlaakson itäpuoli. Venäjän aikaisemmin valtaama Vanha Suomi yhdistettiin vuonna 1812 suuriruhtinaskuntaan uutena Viipurin lääninä. Keisari Nikolai I:n määräyksestä Suomen läänijakoon tehtiin vuonna 1831 huomattavia muutoksia. Tällöin vanha Uudenmaan ja Hämeen lääni jaettiin kahtia, Hämeen lääniksi ja Uudenmaan lääniksi. Uuden­maan lääniin liitettiin myös etelä­osa siihen­astisesta Kymenkartanon läänistä. Pää­asiassa Kymen­kartanon läänin keski- ja pohjois­osista muodostettiin Mikkelin lääni, johon liitettiin myös alueita Viipurin läänistä ja Savon ja Karjalan läänistä. Savon ja Karjalan läänin jäljelle jääneistä osista tuli Kuopion lääni.

Vuoden 1832 alusta Suomen kahdeksan lääniä olivat siis seuraavat:

• Uudenmaan lääni
• Hämeen lääni
• Turun ja Porin lääni
• Viipurin lääni
• Mikkelin lääni (Mikkeli pääkaupungiksi vasta 1.4.1843)
• Kuopion lääni
• Vaasan lääni
• Oulun lääni.

Läänien rajoja muutettiin jonkin verran tämän jälkeenkin. Niinpä esimerkiksi Tampere siirrettiin vuonna 1870 Turun ja Porin läänistä Hämeen lääniin.

Kartta L Läänit 1809–1812 1. Turun ja Porin lääni 2. Uudenmaan ja Hämeen lääni 3. Oulun lääni 4. Kymenkartanon lääni 5. Vaasan lääni 6. Savon ja Karjalan lääni

Kartta M Läänit 1812–1831 1. Turun ja Porin lääni 2. Uudenmaan ja Hämeen lääni 3. Oulun lääni 4. Kymenkartanon lääni 5. Vaasan lääni 6. Savon ja Karjalan lääni 7. Viipurin lääni

Kartta N Läänit 1831–1917 1. Turun ja Porin lääni 2. Uudenmaan lääni 3. Oulun lääni 4. Mikkelin lääni 5. Vaasan lääni 6. Kuopion lääni 7. Viipurin lääni 8. Hämeen lääni

Läänit itsenäisessä Suomessa 1917–2009

Vuonna 1918 perustettiin Ahvenanmaan lääni hoitamaan valtionhallinnon tehtäviä itsehallinnollisessa Ahvenanmaan maakunnassa. Vuoden 1919 hallitusmuodon mukaan muutoksista läänien lukumäärään oli säädettävä lailla, mutta niiden rajoja voitiin muuttaa valtioneuvoston päätöksellä. ^[2]

Suomeen Tarton rauhassa vuonna 1920 liitetty alue oli lyhyen aikaa omana Petsamon lääninä, kunnes se liitettiin Oulun lääniin, josta taas erotettiin Lapin lääni vuonna 1938. Toisen maailmansodan jälkeen Suomelle jääneestä osasta Viipurin lääniä tehtiin Kymen lääni, johon liitettiin myös muutamia Uudenmaan läänin itäisimpiä kuntia.

Vuonna 1960 perustettiin kaksi uutta lääniä: Kuopion läänistä erotettiin uusi Pohjois-Karjalan lääni ja uusi Keski-Suomen lääni muodostettiin pääosin Vaasan sekä osin myös Hämeen, Mikkelin ja Kuopion lääneihin kuuluneista alueista.

Läänijaosta seurasi Suomessa myös se, että monet tunnukset määriteltiin läänijaon perusteella. Tällaisia läänijakoja olivat mm. autojen rekisteritunnusten ensimmäiset kirjaimet ja radioamatöörien kutsutunnusten numero-osa.

Kartta O Läänit 1917–1918 1. Turun ja Porin lääni 2. Uudenmaan lääni 3. Oulun lääni 4. Mikkelin lääni 5. Vaasan lääni 6. Kuopion lääni 7. Viipurin lääni 8. Hämeen lääni	Kartta P Läänit 1918–1920 1. Turun ja Porin lääni 2. Uudenmaan lääni 3. Oulun lääni 4. Mikkelin lääni 5. Vaasan lääni 6. Kuopion lääni 7. Viipurin lääni 8. Hämeen lääni 9. Ahvenanmaan lääni	Kartta Q Läänit 1921 1. Turun ja Porin lääni 2. Uudenmaan lääni 3. Oulun lääni 4. Mikkelin lääni 5. Vaasan lääni 6. Kuopion lääni 7. Viipurin lääni 8. Hämeen lääni 9. Ahvenanmaan lääni 10. Petsamon lääni	Kartta R Läänit 1922–1938 1. Turun ja Porin lääni 2. Uudenmaan lääni 3. Oulun lääni 4. Mikkelin lääni 5. Vaasan lääni 6. Kuopion lääni 7. Viipurin lääni 8. Hämeen lääni 9. Ahvenanmaan lääni	Kartta S Läänit 1938–1940 ja 1941–1944 1. Turun ja Porin lääni 2. Uudenmaan lääni 3. Oulun lääni 4. Mikkelin lääni 5. Vaasan lääni 6. Kuopion lääni 7. Viipurin lääni 8. Hämeen lääni 9. Ahvenanmaan lääni 10. Lapin lääni
Kartta T Läänit 1940–1941 1. Turun ja Porin lääni 2. Uudenmaan lääni 3. Oulun lääni 4. Mikkelin lääni 5. Vaasan lääni 6. Kuopion lääni 7. Viipurin lääni 8. Hämeen lääni 9. Ahvenanmaan lääni 10. Lapin lääni	Kartta U Läänit 1944–1945 1. Turun ja Porin lääni 2. Uudenmaan lääni 3. Oulun lääni 4. Mikkelin lääni 5. Vaasan lääni 6. Kuopion lääni 7. Viipurin lääni 8. Hämeen lääni 9. Ahvenanmaan lääni 10. Lapin lääni	Kartta V Läänit 1945–1947 1. Turun ja Porin lääni 2. Uudenmaan lääni 3. Oulun lääni 4. Mikkelin lääni 5. Vaasan lääni 6. Kuopion lääni 7. Kymen lääni 8. Hämeen lääni 9. Ahvenanmaan lääni 10. Lapin lääni	Kartta W Läänit 1947–1960 1. Turun ja Porin lääni 2. Uudenmaan lääni 3. Oulun lääni 4. Mikkelin lääni 5. Vaasan lääni 6. Kuopion lääni 7. Kymen lääni 8. Hämeen lääni 9. Ahvenanmaan lääni 10. Lapin lääni	Kartta X Läänit 1960–1997 1. Turun ja Porin lääni 2. Uudenmaan lääni 3. Oulun lääni 4. Mikkelin lääni 5. Vaasan lääni 6. Kuopion lääni 7. Kymen lääni 8. Hämeen lääni 9. Ahvenanmaan lääni 10. Lapin lääni 11. Keski-Suomen lääni 12. Pohjois-Karjalan lääni

Toteutumattomat hankkeet

Suomen itsenäisyyden ajan alkuvaiheessa suunniteltiin Helsingin läänin, Keski-Pohjanmaan läänin ja Korsholman läänin perustamista.

Vuonna 1962 säädettiin laki, jonka mukaan kaksi uutta lääniä, Tampereen ja Satakunnan läänit olisi voitu perustaa asetuksella sen jälkeen, kun valtion tulo- ja menoarviossa oli myönnetty tarkoitukseen määrä­rahat. Samalla olisi Turun ja Porin läänin jäljelle jääneen osan nimi muutettu Turun lääniksi.^[3] Näitä lain mahdollistamia uusia läänejä ei kuitenkaan ollut perustettu, ennen kuin hallitus vuonna 1986 antoi edus­kunnalle uuden esityksen laiksi lääni­jaosta. Tämän esityksen mukaisesti olisi perustettu kolme uutta lääniä: Pirkanmaan lääni, joka vastasi aiemman lain mukaista Tampereen lääniä, Sata­kunnan lääni ja Kainuun lääni.^[4] Eduskunnan laki- ja talousvaliokunta kuitenkin asettui mietinnössään vastustamaan uusien läänien perustamista^[5], ja sen mukaisesti eduskunta päätti niukalla äänten­enemmistöllä (91–89) hylätä suunnitelmat uusien läänien perustamiseksi.^[6] Vuonna 1962 annettu laki kumottiinkin uudella lailla lääni­jaosta, jossa lueteltiin vain tuolloin jo toiminnassa olleet läänit.^[7]

Lääniuudistus, suurläänit ja läänien lakkauttaminen

Suomessa toteutettiin 1. syyskuuta 1997 suuri lääniuudistus, joka vähensi läänien määrän kahdestatoista kuuteen. Lääniuudistus johti siihen, että läänijako enimmäkseen menetti merkityksen aluejakona ja vastaavasti maakuntajaon merkitys aluejakona kasvoi. Esimerkiksi läänien sisääntulokylteistä teiden varsilla luovuttiin ja otettiin sen sijaan käyttöön maakuntien sisääntulokyltit, ja tämä koski uudistuksessa ennalla pysyneitäkin läänejä ja niiden käsittämiä maakuntia.^[8] Niin ikään metsäpalovaroitukset alettiin Lapin maakuntaa lukuun ottamatta antaa maakunnittain^lähde?.

• Uuteen Etelä-Suomen lääniin liitettiin Uudenmaan lääni, Kymen lääni, Hämeen läänistä Kanta-Häme ja lääniin kuuluneet Päijät-Hämeen kunnat sekä Mikkelin läänistä Heinolan seutukunta. Läänin pääkaupungiksi tuli Hämeenlinna.
• Uuteen Länsi-Suomen lääniin liitettiin Turun ja Porin lääni, Vaasan lääni, Keski-Suomen lääni sekä Hämeen lääniin kuuluneet Pirkanmaan kunnat. Läänin pääkaupungiksi tuli Turku.
• Uuteen Itä-Suomen lääniin liitettiin Kuopion lääni, Pohjois-Karjalan lääni sekä Mikkelin lääni lukuun ottamatta Heinolan seutukuntaa. Läänin pääkaupungiksi tuli Mikkeli.
• Oulun lääni, Lapin lääni ja Ahvenanmaan lääni pysyivät uudistuksessa alueiltaan muuttumattomina.

Lääniuudistusta perusteltiin julkishallinnon keventämisellä ja 20 %:n säästöillä hallintokuluissa. Uudistusta kritisoitiin kuitenkin siitä, että virallisten maakuntien luominen itse asiassa lisäsi uuden hallintokerroksen ja hallintokulujen säästö vaihteli todellisuudessa laskutavasta riippuen nollasta kymmeneen prosenttiin. Uusien läänien nimien katsottiin myös olevan vailla siteitä Suomen perinteisiin alueisiin.

Läänit toimivat valtion keskushallinnon toimeenpanoeliminä ja valvoivat, että kunnat panivat toimeen valtionhallinnon päätökset alueilla. Lääninhallitus toimi seitsemän kansallisen ministeriön aluehallintona seuraavilla alueilla:

• sosiaalituki ja terveydenhuolto
• opetus ja kulttuuri
• poliisi
• pelastuspalvelut
• liikenne
• kilpailu ja kuluttajan asiat
• oikeudenhallinto.

Läänijako siirtyi lopullisesti historiaan 31. joulukuuta 2009, jolloin kaikki läänit lakkautettiin. Niiden tilalle perustettiin aluehallintovirastot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset.

Kartta Y Läänit 1997–2009 1. Länsi-Suomen lääni 2. Etelä-Suomen lääni 3. Oulun lääni 4. Itä-Suomen lääni 5. Ahvenanmaan lääni 6. Lapin lääni

Aluemuutokset

Kun läänien aluejakoon tehtiin muutoksia, niin joissain tapauksissa lääni jatkoi muodollisesti toimintaansa entisellään, mutta sen alue oli muutoksen jälkeen täysin erilainen. Tällaisia tapauksia ovat seuraavat:

• Uudenmaan ja Hämeen lääni 1775. Läänistä erotettiin Keski-Suomi uuteen Vaasan lääniin ja lääniin liitettiin suuri osa Ylä-Satakuntaa Turun ja Porin läänistä.
• Turun ja Porin lääni 1775. Läänistä erotettiin suuri osa Ylä-Satakuntaa Uudenmaan ja Hämeen lääniin ja Ähtärin seutu uuteen Vaasan lääniin.
• Oulun lääni 1809. Lääniin liitettiin Lapin historiallinen maakunta ja Tornionlaakson itäpuoli Västerbottenin läänistä.
• Oulun lääni 1938. Läänistä erotettiin Lappi omaksi läänikseen.
• Kuopion lääni 1960. Läänistä erotettiin Pohjois-Karjala omaksi läänikseen.
• Vaasan lääni 1960. Läänistä erotettiin Keski-Suomi omaksi läänikseen.

Jonkin verran vähäisemmistä, mutta silti huomattavista muutoksista voidaan mainita seuraavat:

• Uudenmaan ja Hämeen lääni 1747. Läänistä erotettiin Sysmä ja osa Hollolaa uuteen Kymenkartanon ja Savon lääniin.
• Viipurin lääni 1831. Läänistä erotettiin Savonlinna ja Mäntyharju uuteen Mikkelin lääniin.
• Turun ja Porin lääni 1870. Läänistä erotettiin Tampereen seutu Hämeen lääniin.
• Hämeen lääni 1870. Lääniin liitettiin Tampereen seutu Turun ja Porin läänistä.
• Turun ja Porin lääni 1918. Läänistä erotettiin Ahvenanmaa omaksi läänikseen.
• Uudenmaan lääni 1949. Läänistä erotettiin läntinen Kymenlaakso neljä vuotta aikaisemmin perustettuun Kymen lääniin.
• Hämeen lääni 1960–1993. Tällä aikavälillä lääni koki lukuisia aluemenetyksiä ja alueliitoksia. Ks. karttaa artikelissa Hämeen lääni.
• Turun ja Porin lääni 1993. Läänistä erotettiin Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Mouhijärvi, Parkano ja Viljakkala Hämeen lääniin.

Luettelo Suomessa olleista lääneistä

Kartta	Vaakuna	Lääni	Pääkaupunki	Perustettu	Lakkautettu	Kuvaus
A-B 1, E-X 1		Turun ja Porin lääni	Turku	1634	1997	Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan historialliset maakunnat. Ahvenanmaan lääni erotettu 1918.
A 2, F-M 2		Uudenmaan ja Hämeen lääni	Helsinki / Hämeenlinna	1634	1831	Uudenmaan ja Hämeen historialliset maakunnat. Jaettu Uudenmaan lääniksi ja Hämeen lääniksi 1831.
A-C 3, F-J 3		Pohjanmaan lääni	Oulu / Vaasa	1634	1775	Pohjanmaan historiallinen maakunta. Jaettu Oulun lääniksi ja Vaasan lääniksi 1775.
A-B 4, G 4		Viipurin ja Savonlinnan lääni	Viipuri	1634	1721	Savon historiallinen maakunta ja osa Karjalan historiallista maakuntaa.
A-G 5		Käkisalmen lääni	Käkisalmi	1634	1721	Pääosa Karjalan historiallista maakuntaa.
H-I 4		Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni	Lappeenranta	1721	1747	Entisestä Viipurin ja Savonlinnan läänistä ja entisestä Käkisalmen läänistä Ruotsille 1721 jääneet osat.
J 4		Kymenkartanon ja Savon lääni	Loviisa	1747	1775	Entisestä Savonlinnan ja Kymenkartanon läänistä Ruotsille 1743 jääneet osat sekä osia Uudenmaan ja Hämeen läänistä.
K-X 5		Vaasan lääni	Vaasa	1775	1997	Entisen Pohjanmaan läänin eteläosa sekä Uudenmaan ja Hämeen läänin pohjoisosa. Keski-Suomen lääni erotettu 1960.
K-Y 3		Oulun lääni	Oulu	1775	2009	Entisen Pohjanmaan läänin pohjoisosa sekä osia Västerbottenin läänistä. Lapin historiallinen maakunta ja Tornionlaakson itäpuoli liitetty Västerbottenin läänistä 1809. Lapin lääni erotettu 1938.
K-M 4		Kymenkartanon lääni	Heinola	1775	1831	Entisen Kymenkartanon ja Savon läänin eteläosa.
K-M 6		Savon ja Karjalan lääni	Kuopio	1775	1831	Entisen Kymenkartanon ja Savon läänin pohjoisosa.
M-U 7		Viipurin lääni	Viipuri	1812	1945	Entisestä Viipurin ja Savonlinnan läänistä ja entisestä Käkisalmen läänistä Venäjälle 1721 luovutetut osat sekä entisestä Savonlinnan ja Kymenkartanon läänistä Venäjälle 1743 luovutetut osat. 1721–1744 osa Pietarin kuvernementtia, 1744–1812 Viipurin kuvernementti (Vanha Suomi).
N-X 2		Uudenmaan lääni	Helsinki	1831	1997	Entisen Uudenmaan ja Hämeen läänin eteläosa sekä entisen Kymenkartanon läänin eteläosa.
N-X 8		Hämeen lääni	Hämeenlinna	1831	1997	Entisen Uudenmaan ja Hämeen läänin pohjoisosa.
N-X 4		Mikkelin lääni	Mikkeli	1831	1997	Entisen Kymenkartanon läänin pohjoisosa sekä osia Savon ja Karjalan läänistä ja Viipurin läänistä.
N-X 6		Kuopion lääni	Kuopio	1831	1997	Entinen Savon ja Karjalan lääni. Pohjois-Karjalan lääni erotettu 1960.
P-W 9, X 5		Ahvenanmaan lääni	Maarianhamina	1918	2009	Aikaisemmin Turun ja Porin lääniin kuulunut saaristo. Useat normaalisti läänille kuuluvat tehtävät Ahvenanmaan maakuntahallituksella.
Q 10		Petsamon lääni	Petsamo	1921	1921	Venäjän 1920 Suomelle luovuttaman Petsamon alueen käsittänyt lyhytaikainen lääni. Liitettiin Oulun lääniin 1921.
S-X 10, Y 6		Lapin lääni	Rovaniemi	1938	2009	Aikaisemmin Oulun läänin pohjoisosa. Historiallinen Lappi sekä Peräpohjola.
V-X 7		Kymen lääni	Kouvola	1945	1997	Entisestä Viipurin läänistä Suomelle 1940 jääneet osat sekä osia Uudenmaan läänistä.
X 11		Keski-Suomen lääni	Jyväskylä	1960	1997	Aikaisemmin Vaasan läänin itäosa sekä osia Hämeen, Mikkelin ja Kuopion lääneistä.
X 12		Pohjois-Karjalan lääni	Joensuu	1960	1997	Aikaisemmin Kuopion läänin itäosa.
Y 1		Etelä-Suomen lääni	Hämeenlinna	1997	2009	Entiset Uudenmaan ja Kymen läänit, Hämeen läänin eteläosa sekä osa Mikkelin läänistä.
Y 2		Länsi-Suomen lääni	Turku	1997	2009	Entiset Turun ja Porin, Vaasan ja Keski-Suomen läänit sekä Hämeen läänin pohjoisosa.
Y 4		Itä-Suomen lääni	Mikkeli	1997	2009	Entiset Kuopion ja Pohjois-Karjalan läänit sekä pääosa Mikkelin läänistä.

Läänien väkiluvut 1840–2009

^{[9]lähde tarkemmin?}

Karttanumero	Lääni	1840	%	1.1.1881	%	1.1.1906	%	1.1.1938	%	1.1.1964	%	1.1.1993	%	31.12.2009	%
P-X 9, Y 5	Ahvenanmaan lääni							&&&&&&&&&&028248.&&&&0028 248	0,8%	&&&&&&&&&&021213.&&&&0021 213	0,5%	&&&&&&&&&&024993.&&&&0024 993	0,5%	&&&&&&&&&&027732.&&&&0027 732	0,5%
N-X 1	Turun ja Porin lääni	&&&&&&&&&0259724.&&&&00259 724	18,0%	&&&&&&&&&0344649.&&&&00344 649	16,7%	&&&&&&&&&0475068.&&&&00475 068	16,4%	&&&&&&&&&0531477.&&&&00531 477	13,6%	&&&&&&&&&0669785.&&&&00669 785	14,6%	&&&&&&&&&0731786.&&&&00731 786	14,5%
X 11	Keski-Suomen lääni									&&&&&&&&&0248527.&&&&00248 527	5,4%	&&&&&&&&&0255989.&&&&00255 989	5,1%
N-X 5	Vaasan lääni	&&&&&&&&&0212775.&&&&00212 775	14,7%	&&&&&&&&&0358480.&&&&00358 480	17,4%	&&&&&&&&&0484413.&&&&00484 413	16,7%	&&&&&&&&&0596245.&&&&00596 245	15,6%	&&&&&&&&&0449729.&&&&00449 729	9,8%	&&&&&&&&&0448384.&&&&00448 384	8,9%
N-X 8	Hämeen lääni	&&&&&&&&&0138701.&&&&00138 701	9,6%	&&&&&&&&&0221360.&&&&00221 360	10,8%	&&&&&&&&&0320659.&&&&00320 659	11,1%	&&&&&&&&&0408640.&&&&00408 640	10,7%	&&&&&&&&&0600611.&&&&00600 611	13,1%	&&&&&&&&&0688200.&&&&00688 200	13,6%
Y 1	Länsi-Suomen lääni													&&&&&&&&01889542.&&&&001 889 542	35,3%
N-X 2	Uudenmaan lääni	&&&&&&&&&0150358.&&&&00150 358	10,4%	&&&&&&&&&0202806.&&&&00202 806	9,8%	&&&&&&&&&0333519.&&&&00333 519	11,5%	&&&&&&&&&0567696.&&&&00567 696	14,8%	&&&&&&&&&0900568.&&&&00900 568	19,7%	&&&&&&&&01277932.&&&&001 277 932	25,3%
V-X 7	Kymen lääni									&&&&&&&&&0347658.&&&&00347 658	7,6%	&&&&&&&&&0335037.&&&&00335 037	6,6%
N-U 7	Viipurin lääni	&&&&&&&&&0249215.&&&&00249 215	17,2%	&&&&&&&&&0301975.&&&&00301 975	14,7%	&&&&&&&&&0466796.&&&&00466 796	16,2%	&&&&&&&&&0654601.&&&&00654 601	17,1%
Y 2	Etelä-Suomen lääni													&&&&&&&&02209677.&&&&002 209 677	41,3%
N-X 4	Mikkelin lääni	&&&&&&&&&0135861.&&&&00135 861	9,4%	&&&&&&&&&0167310.&&&&00167 310	8,1%	&&&&&&&&&0192682.&&&&00192 682	6,7%	&&&&&&&&&0203138.&&&&00203 138	5,3%	&&&&&&&&&0233609.&&&&00233 609	5,1%	&&&&&&&&&0207967.&&&&00207 967	4,1%
X 12	Pohjois-Karjalan lääni									&&&&&&&&&0203913.&&&&00203 913	4,5%	&&&&&&&&&0177893.&&&&00177 893	3,5%
N-X 6	Kuopion lääni	&&&&&&&&&0167228.&&&&00167 228	11,6%	&&&&&&&&&0256420.&&&&00256 420	12,4%	&&&&&&&&&0319501.&&&&00319 501	11,0%	&&&&&&&&&0390911.&&&&00390 911	10,2%	&&&&&&&&&0269288.&&&&00269 288	5,9%	&&&&&&&&&0258662.&&&&00258 662	5,1%
Y 4	Itä-Suomen lääni													&&&&&&&&&0569832.&&&&00569 832	10,6%
S-X 10, Y 6	Lapin lääni							&&&&&&&&&0133068.&&&&00133 068	3,5%	&&&&&&&&&0216227.&&&&00216 227	4,7%	&&&&&&&&&0202433.&&&&00202 433	4,0%	&&&&&&&&&0183775.&&&&00183 775	3,4%
N-Y 3	Oulun lääni	&&&&&&&&&0131764.&&&&00131 764	9,1%	&&&&&&&&&0207782.&&&&00207 782	10,1%	&&&&&&&&&0299450.&&&&00299 450	10,4%	&&&&&&&&&0320638.&&&&00320 638	8,4%	&&&&&&&&&0419067.&&&&00419 067	9,1%	&&&&&&&&&0445706.&&&&00445 706	8,8%	&&&&&&&&&0471774.&&&&00471 774	8,8%
	Yhteensä	&&&&&&&&01445626.&&&&001 445 626	100,0%	&&&&&&&&02060782.&&&&002 060 782	100,0%	&&&&&&&&02892088.&&&&002 892 088	100,0%	&&&&&&&&03834662.&&&&003 834 662	100,0%	&&&&&&&&04580195.&&&&004 580 195	100,0%	&&&&&&&&05054982.&&&&005 054 982	100,0%	&&&&&&&&05352331.&&&&005 352 331	100,0%

Katso myös

• Suomen läänien vaakunat
• Suomen maakunnat
• Suomen maaherrat

Lähteet

1. Aluehallinnon uudistushanke (Arkistoitu – Internet Archive) Valtiovarainministeriö
2. ”Suomen Hallitusmuoto (94/1919), 50 §”, Suomen Asetuskokoelma 1919. Valtioneuvoston kirjapaino, 1919.
3. ”Laki läänien luvusta, annettu 2. maaliskuuta 1962”, Suomen Asetuskokoelma 1962, s. 375. Valtioneuvoston kirjapaino, 1963.
4. ”Hallituksen esitys n:o 19/1986 laiksi läänijaosta”, Valtiopäivät 1986, Asiakirjat A1, Hallituksen esitykset 1–50. Valtion Painatuskeskus, 1986.
5. ”Laki- ja talousvaliokunnan mietintö Ltvm 6”, Valtiopäivät, Asiakirjat C2, Valiokuntien mietinnöt ja lausunnot. Valtion Painatuskeskus, 1986.
6. Valtiopäivät 1986, Pöytäkirjat, 2. osa, s. 2002. Valtion Painatuskeskus, 1986.
7. ”Laki läänijaosta (633/1986), annettu 22. elokuuta 1986”, Suomen Säädöskokoelma 1986, s. 1325. Valtion Painatuskeskus, 1986.
8. Läänit katoavat Suomen tiekuvasta - Maakuntatunnusten saaminen paikoilleen vie viikkoja HS arkisto (maksullinen). Viitattu 17.7.2018.
9. Tilastolliset vuosikirjat

Kirjallisuutta

• Lääninhallinto 350 vuotta – Länsförvaltningen 350 år. Helsinki: Sisäasiainministeriö, 1986. ISBN 951-46-8896-1
• Suomen keskushallinnon historia 1809–1996. Helsinki: Hallintohistoriakomitea, 1996. ISBN 951-37-1976-6
• Selovuori, Jorma (toim.): Valta ja byrokratia Suomessa 1809–1998. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, 1999. ISBN 951-37-2783-1
• Savolainen, Raimo (toim.): Oma hallinto: kansakuntaa rakentamassa 1809–2009. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, 2009. ISBN 978-951-37-5635-2

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen läänit Wikimedia Commonsissa