Kihniö
kunta Pirkanmaan maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Kihniö on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnan pohjoisosassa. Kunnassa asuu noin 1 710 ihmistä. Kuntakeskus sijaitsee Parkanosta Jyväskylään johtavan valtatien 23 varrella. Matkaa kuntakeskuksesta Tampereelle on noin 110 kilometriä ja Pirkanmaan maakunnan luoteisrajalle noin 20 kilometriä.
| Kihniö | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti | |
 Kihniön kirkko |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Pirkanmaan maakunta |
| Seutukunta | Luoteis-Pirkanmaan seutukunta |
| Kuntanumero | 250 |
| Hallinnollinen keskus | Kihniön kirkonkylä |
| Perustettu | 1920 |
| Kokonaispinta-ala |
390,50 km² 242:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 357,22 km² |
| – sisävesi | 33,28 km² |
| Väkiluku |
1 706 270:nneksi suurin 31.8.2024 [2] |
| – väestötiheys | 4,78 as./km² (31.8.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 11,9 % |
| – 15–64-v. | 53,4 % |
| – yli 64-v. | 34,7 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,3 % |
| – muut | 1,7 % |
| Kunnallisvero |
8,90 % 136:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Petri Liukku |
| Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
| 2021–2025[6] • PS • Kesk. • KD • SDP • Kok. |
8 7 3 2 1 |
| www.kihnio.fi | |
Kihniön naapurikuntia ovat Kurikka, Ylöjärvi, Parkano, Seinäjoki ja Virrat. Entisiä naapurikuntia ovat Kurikkaan liitetty Jalasjärvi, Ylöjärveen liitetty Kuru ja Seinäjokeen liitetty Peräseinäjoki.
Luonnonolosuhteiltaan Kihniö kuuluu keskiboreaaliseen Pohjanmaan metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen.[7] Suurimmat vesistöt ovat Kankarinjärvi ja Nerkoonjärvi.
Kihniössä sijaitsee Käskyvuori, joka on aivan Kihniön ja Kurikan rajalla sijaitseva kalliomuodostelma. Sen huippu kohoaa merenpinnasta 187,9 metrin korkeuteen. Käskyvuorella on näkötorni, laavu ja liikuntareittejä. [8]
Kihniön pohjoisosassa sijaitsee 565 hehtaarin laajuinen keidassoihin lukeutuva Natura 2000 -alue Päretkivenneva-Teerineva-Pohjasneva, jolla on laajuutensa ja monimuotoisen luontonsa vuoksi suuri luonnonsuojelullinen merkitys. Se sijaitsee keidas- ja aapasuovyöhykkeiden vaihettumisalueella, mistä syystä sillä on myös aapasuon piirteitä. Eri suotyypeistä alueella tavataan lyhytkortista nevaa, kalvakkanevaa, saranevaa sekä pienialaisia rimpinevoja. Teerinevan metsäsaarekkeissa on yli satavuotiaita havumetsiä. Päretkivenneva-Teerineva-Pohjasneva on valtion omistama valtakunnallisen soidensuojeluohjelman kohde. Luonnonsuojelualuetta ympäröiviä soita on ojitettu voimakkaasti, mikä kuivattaa osaa alueesta. [9]
Kihniö oli pitkään erämaata; sen ensimmäinen talo, Linna, mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1557. Keskiajalla Kihniö oli osa Kyrön pitäjää. Kyrön jakautuessa 1640 Kihniö siirtyi Ikaalisten Kyröön tai Suur-Ikaalisten emäpitäjään yhdessä Parkanon, Ikaalisten, Kankaanpään, Karvian ja Honkajoen kuntien alueitten kanssa.
Ilmari Launiksen suunnittelema Kihniön kirkko valmistui vuonna 1916 ja kunta itsenäistyi syyskuun alussa 1918; ero Parkanosta toteutui vasta kaksi vuotta myöhemmin. selvennä
Kihniön Koskenkylässä sijaitsee Markkulan puusilta, joka kuuluu Tiehallinnon valitsemiin museosiltoihin. Markkulan puusilta on vuonna 1959 rakennettu 14 metriä pitkä puusilta, joka on rakennettu perinteistä palkki- ja riippuansastekniikkaa käyttäen. Aiemmin yleinen siltatyyppi on nykyään harvinainen.[10]
Kihniön vaakunan on suunnitellut Toivo Vuorela, ja se vahvistettiin vuonna 1960.[11]
Kihniössä toimi vuosina 2015–2016 vastaanottokeskus 200 pakolaiselle.[12][13][14]
Kihniössä on yhtenä merkittävimmistä elinkeinoista turvetuotanto, jota harjoittaa lähinnä Neova.lähde? Turpeen kuljetusta varten on kunnan alueella ollut rautatie. Aitonevalla on turvemuseo ympäristöpolkuineen.[15]
Kihniössä on suunnitteilla kolme tuulivoimalahanketta Myyränkankaalla, Lylyharjussa ja Mäntyperässä. Toteutuessaan ne muodostaisivat suurimman Kihniöön toteutetun investoinnin.[16] Tuulivoimahankkeista suurin on Myyränkankaan tuulivoima-alue Virtain ja Kihniön rajalla, jonne suunnitellaan enimmillään 29 voimalan laajuista aluetta.[17] [18]
Vapaa-ajan asuntoja kunnassa on 777.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2023 tilanteen mukainen.
Taajamat
Vuoden 2022 lopussa Kihniössä oli 1 771 asukasta, joista 602 asui taajamassa, 1 138 haja-asutusalueilla ja 31:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kihniön taajama-aste on 34,6 prosenttia.[20] Kunnassa on vain yksi taajama, Kihniön kirkonkylä.[21]
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kihniössä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[22]
Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Kihniöllä toimii Kihniön helluntaiseurakunta.[23]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kihniön alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[24]
Suomen Vapaakirkon jäsenseurakunnista Kihniöllä toimii Kihniön Vapaaseurakunta.[25]
Kihniön kyliä ovat Niskos, Linnankylä, Nerkoo, Mäkikylä, Jokikylä, Ratikylä, Naarminkylä, Kirkonkylä, Kihniönkylä, Kankari ja Korhoskylä.
Kihniössä toimii Kihniön yhtenäiskoulu, jossa on luokat 0-9.[26] Vanha Mäkikylän koulu paloi 29. tammikuuta 2014.[27] Kihniön yhtenäiskoulun vieressä sijaitseva Kirkonkylän koulu toimi vuoteen 2013 asti.
- Ahti Jokinen (s. 1944), näyttelijä
- Kalevi Keihänen (1924–1995), matkatoimistoyrittäjä
- Päivi Lepistö (s. 1973), Movetron-yhtyeen solisti[28]
- Lea Mäkipää (s. 1947), kansanedustaja
- Germund Paaer (1881–1950), taiteilija
- Mika Sundqvist (1947–2021), säveltäjä ja tuottaja
Kihniön kunnanjohtaja on Petri Liukku, joka valittiin virkaan vuonna 2007.[29]
Kihniön kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista kahdeksan on perussuomalaisten hallussa kaudella 2021–2025.[6] Valtuuston puheenjohtajana toimii Juha-Matti Markkola.[30] Kihniötä on nimitetty 'Suomen perussuomalaisimmaksi paikkakunnaksi', koska Perussuomalaiset-puolue on saanut siellä vaaleissa prosentuaalisesti suurimman kannatuksen Suomessa.
| paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa | |||||||||
| vaalit | paikat | äänestys- aktiivisuus | |||||||
| Kesk. | Kok. | SDP | SKL KD |
SMP PS |
SKDL Vas. |
Muut | |||
| 1976 | 9 | 4 | 3 | 3 | 1 | 1 | 79,3 % | ||
| 1980 | 9 | 4 | 3 | 2 | 2 | 1 | 81,1 % | ||
| 1984 | 8 | 4 | 3 | 2 | 4 | -- | 82,9 % | ||
| 1988 | 10 | 4 | 3 | -- | 4 | -- | 80,4 % | ||
| 1992 | 7 | 3 | 3 | 4 | 4 | -- | -- | 79,8 % | |
| 1996 | 7 | 3 | 3 | 2 | 4 | -- | 2a | 69,9 % | |
| 2000 | 9 | 3 | 3 | 3 | 3 | 67,5 % | |||
| 2004 | 8 | 2 | 4 | 3 | 4 | -- | 67,0 % | ||
| 2008 | 7 | 2 | 3 | 3 | 6 | -- | 70,0 % | ||
| 2012 | 7 | 2 | 2 | 2 | 8 | -- | 69,9 % | ||
| 2017 | 7 | 1 | 2 | 3 | 7 | 1b | 67,9 % | ||
| 2021 | 7 | 1 | 2 | 3 | 8 | -- | 64,5 % | ||
| a Kihniöläinen yhteislista b Kyykystä ylös yhteislista | |||||||||
| Lähteet: Tilastokeskus,[31] Oikeusministeriö[32] | |||||||||
Saija Mäki-Nevala ohjasi synnyinkunnastaan vuonna 2014 valmistuneen dokumenttielokuvan Kihniö, jossa hän palaa tarkastelemaan tyhjenevän pikkukunnan elämää vuosien muuallaolon jälkeen.[33]
Vierailukohteita
- Aitonevan turvemuseo
- Kihniön esinemuseo
- Käskyvuori
- Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geopark (geopuisto)
- Pyhäniemen lomakeskus, Keihäsmatkojen omistajan Kalevi Keihäsen perustama lomakeskus
Murre
Kihniön alueella puhutun kielen perustana on yläsatakuntalainen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Kihniön murre kuuluu yläsatakuntalaisen murteen pohjoisryhmään, joka on lähellä eteläpohjalaisia murteita.[34]
Ruokakulttuuri
Kihniön kipakka on tunnettua kihniöläistä pontikkaa. Kihniön pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lampaanpaisti ja imelletty perunalaatikko.[35]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
