sukunimi From Wikipedia, the free encyclopedia
Oesch (saks. Esch , Ösch tai Ös) on Luxemburgista (nähtävästi Esch-sur-Alzetten kantonista) lähtöisin oleva suku.[3] Suku on levittäytynyt muuassa Suomeen, Sveitsiin, Pohjois-Amerikkaan, Ranskaan ja Englantiin.[4] Suvun sveitsiläinen haara on Château-d’Œxin kunnasta kotoisin oleva alun perin talonpoikainen,[5] mutta 1407-luvulla Sveitsin porvarisaatelistoon korotettu patriisi- ja virkamiessuku.
 |
Tämän artikkelin poistamisesta keskustellaan artikkelin keskustelusivulla. Älä poista tätä huomautusta ennen kuin keskustelu on päättynyt! Voit kuitenkin parannella tätä sivua keskustelun aikanakin. Ilmoitathan asiasta myös artikkelin aloittajalle lisäämällä tämän keskustelusivulle seuraavan mallineen: |
| Oesch | |
|---|---|
| Kotipaikka | Château-d’Œx, Vaudin Kantoni, Sveitsi |
| Alkukoti | Alankomaat, Pohjois-Brabantin provinssi, nykynen Boxtellin kunta, Esch-kylä |
| Aktiivisena | Oesch Sveitsin haara noin 1300-luvulta lähtien |
| Ala | Sveitsiläinen porvarillinen, aristokraattinen patriisi suku 1407 |
| Perustaja | Esch (klaani) |
| Kotisivu | https://www.oesch-history.ch/ |
Oesch:n sukunimi on peräisin Esch alkuisesta nimestä, suku on Sveitsissä laajalle levinnyt suku, jonka alkuperä on Sveitsin Oberlangeneggin kunnasta, minkä mukaan myös kunta on saanut nimensä.[6][7] Oesch tai Ösch on suvun mukaan nimetty Château-d’Œxin kunta[8][9][10] sekä Balgachan kunta.[11][12][13][14]
Suvun kaukaiset esivanhemmat ovat Luxemburgin Esch-sur-Alzetten kunnasta. Saksalaiset Eschit olivat hollantilaisten merenkulkijoiden, Burgundin herttuakunnan valloittamien siirtokuntien sveitsiläisten siirtomaiden perustajasukua kuten Château-d’Œx. Esch ja Oesch.[15]
Oeschin suvun historiassa on toiminut lukuisia kristittyjä protestattisen kirkkokunnan baptistipappeja, jotka ovat lähtöisin anglosaksisista maista ja ovat levittäytyneet viemällä uskonaatteita Saksaan, Sveitsiin sekä Amerikan Yhdysvaltoihin.
Esch-suvun tiedetään vaikuttavan useassa maassa, sukua on levinnyt anglosaksisiin maihin kuten Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Englantiin sekä lisäksi Ranskaan ja Sveitsiin ja Sveitsistä Suomeen.
.jpg)
Esch-klaanisuvusta on löydetty ensimmäisiä merkintöjä Brabantin herttuakunnasta, Hollannin Pohjois -Brabantin maakunnasta Eschin kylästä, joka nyttemmin on liitetty Boxtelin kuntaan. Eschin kunta on tunnettu noin vuodesta 700 saakka. Sukunimi viittaa jalosukuisiin tuhkapuihin, saarniin (engl. ash tree). Nimi Esch on anglosaksista alkuperää.[17]
Sveitsiin suku saapui, kun Burgundin herttua Berthold V, Duke of Zähringen (1160–1218),[18] valtasi Bernin Oberlandin ja Luzern-järven alueet kukistaen Oberlangeneggin paronit ja herrat vuosina 1179–1190 käydyn sodan aikana.lähde?
Suvun miehet osallistuivat lukuisiin paikallisesti käytyihin kiistoihin ja sotatoimiin paikallisia aatelisia sekä heidän sotilaitaan vastaan, talonpojat ja porvarit puolustivat kiivaasti omia paikallisia valtaoikeuksia, sillä talonpojillakin oli säädyllensä kuuluvia erioikeuksia. Valtataisteluiden myötä jotkut suvun talonpojista kohosivat valtaapitäviksi porvareiksi useissa kantoneissa. Sanalaiset ja Oeschin suku sopivat vuonna 1407 erityisestä porvarioikeudesta Bernin kaupungin kanssa.
Greyerzin linnanherra sekä Greyerzin kunnan kreivi Michel de Gruyère (noin 1510–1575) ei hyväksynyt sopimusta ja määräsi linnanvoutina toimineen Oesch:in sekä joukon sanalaisia pidätettäviksi. Heidät vietiin Belgiassa sijaitsevaan Blankenburgin kaupungin vankilaan. Oeschien ja sanalaisten avuksi saapui berniläisiä miehiä Thunista, Frutigenista ja Siebenthalista (Simmenthal), ja he valloittivat Jonin ja Rothenburgin linnat. Sotaa ja riitelyä jatkui vielä puoli vuotta. Rauha solmittiin Valaliiton ja Baselin lähettilään välityksellä.
Berniläiset lähtivät 22. elokuuta 1407 rankaisemaan oeschiläisiä, mutta kreivi esti sodan, sillä hän pyysi armoa sukulaisilleen tarjoten berniläisille rauhanrahaa, jonka hän sitten peri oeschiläisiltä. Rauhan välittäjänä toimivat Baselin roomalaiskatollinen piispa Humbert von Neuenburg (1395–1417) sekä Baselin ja Fribourgin kaupungit.
Vuosiluku 1407 on myös Oesch-suvun sukuvaakunassa.
Greyerzin linna (saks. Schloss Greyerz) ja Tschudin Gruieraksi nimittämä kaupunki sijaitsivat Sanen juurella, Sana-joen varrella kaksi peninkulmaa Saksan Freyburgista. Kiistat jatkuivat vielä vuonna 1502, riitaa oli kreivin, oeschiläisten ja berniläisiin kuuluvien oriungilaisten kesken.
Oeschin suku on vuosisatojen ajan saanut elantonsa maanviljelystä ja karjanhoidosta. Heidän laitumensa sijaitsevat Alpeilla, ja kotieläiminään he pitivät etupäässä lampaita ja nautoja. Niistä he saivat lihaa ja maitoa, lampaista myös villaa. Sekä lehmän että lampaan maidosta valmistetaan myös juustoa.
Pohjois-Amerikassa
Amish-mennoniitti Daniel Oesch oli syntynyt vuonna 1705. Hänellä oli sukulaisia Sveitsin Oberlangeneggin kunnassa, Daniel asui Kirschin bacherhofin-kartanossa läheisen Zweibruckenin kaupunginosassa, silloisessa Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa. 1742. Daniel oli naimisissa Barbara Leyenbergerin kanssa, perheessä tiedettiin olevan vähintään kolme lasta: Joseph Oesch, Christian Oesch ja Susanna Oesch.[19][20]
John Oesch (1792–1850) oli kotoisin Baijerista Waterloo kunnasta, josta hän muutti Kanadan Ontario provinssiin. Siellä hänet vihittiin saarnaajaksi vuonna 1829 ja piispaksi viisi vuotta myöhemmin. Seitsemän Oesch-perhettä muutti mennoniittiviljelijöiksi Kanadaan, ja perheet elävät uskonnollisessa amissiyhteisössä. Johan Oesch kuoli 12. maaliskuuta 1850, (58–59-vuotiaana). Hänet ja hänen puolisonsa on haudattu Kanadan Ontariossa sijaitsevalle Lakeviewin mennoniittien hautausmaalle.[21][20][22]
Sveitsissä
Sveitsin historiassa Esch-klaani osallistui Zähringenin herttuan Berthold V:n (1160–1218) johtamaan Bernin Oberlandin, Luzern-järven valtaukseen kukistamalla Oberlangeneggin paronit ja herrat noin vuoden 1179–1190 välisenä aikana. Bernin kaupunki sai sodan jälkeen vuoden 1191 liittosopimuksella kantonin aseman.lähde?
Suku on levittäytynyt laajalle eri puolille Sveitsiä. Suvun sveitsiläinen haara tulee lähinnä Ranskasta ja saksankielisiltä alueita kuten Belgiasta ja Luxemburgista. Sukunimi tulee saksankielisestä sanasta tuhkapuu, joka viittaa jalosukuisiin Ranskan-saksalaiseen Burgundiin ja sen Lord-Esch sukuun.lähde?
Suomessa
Yksi suvun isälinjainen talonpoika on vuodesta 1879 lähtien asunut Suomessa, Suomeen muutti valtion palkkaamana meijeri- ja karjatalouden ohjaaja Christian Oesch, joka oli kotoisin Thunin hallintoalueelta, Unterlangeneggin kunnasta, Schwarzeneggin kylästä. Oesch perusti Tohmajärvelle voi- ja juustomeijerin, jota myöhemmin laajensi toimintaansa Hämeeseen, Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen.[23][24]
Christian Oesch meni avioliittoon sveitsiläissyntyisen Anna Barbara o.s. Stegmannin kanssa. Perheen lapsista kuudenneksi vanhin poika oli Karl Lennart, myöhemmin jääkärikenraali, joka tunnettiin paikkakunnalla ”Juusto-Össin poikana”.[25] Perheen kotiopettajana toimi kirjailija Jalmari Finne, jonka teos Kiljusen herrasväki on saanut innoituksensa perheen elämästä.[26]
Tohmajärven keskustassa sijaitsevat Oeschintie ja Oeschinkuja, joista jälkimmäinen kulkee Oeschin entisen juustomeijerin tuntumasta.
Pääotsikko: Porvarisvaakuna
Oeschin sveitsiläinen sukuvaakuna (porvarisvaakuna) on peräisin vuodelta 1407, kun talonpojat sopivat erityisestä porvarioikeudesta Bernin kaupungin kanssa. Myöhemmin vaakunan kilvet ovat rekisteröity Sveitsissä Bernin kantonin valtionarkiston vaakunoita ylläpidettävään rekisteriin numerolla ja nimellä: Oesch von Oberlangenegg sekä rekisteriin kirjatun vuosiluvun mukaan. Suvun mieshaarat ovat edustettuina jokainen omalla (Von)[29] alkuisella kilvellä.[12]
Oeschin suvun yksi mies jälkeläinen on tunnustettu kannuksen ritariksi Sveitsissä tai Ranskassa sotilasasioistaan, tämän vaakunasta ei ole tietoa.
Allianssivaakuna
Oesch suvulla on Allianssivaakuna jossa kaksi karhunpoikaa ovat kilvenkantajina postamentilla ja kannattelevat kilpeä ristikkäin kahdella pitkävartisella hilparilla, joiden yläpäässä liehuu Sveitsin valtion ja Bernin kantonin liput. Vaakunan jalustassa sen latinankielinen motto Vi veri universum vivus vici tarkoittaa "Totuuden voimalla minä elän, mutta olen voittanut maailmankaikkeuden".[30]
Vaakunan heraldinen selitys:
Pääotsikko: Vaakunan heraldiikka kuvailtuna heraldisella selityksellä
Maalattua taustaa vasten Hopeinen luunuoli josta nousee sinisenä peitettyä taustaa vasten muodostunut kultainen kuu, jonka oikealla puolella nouseva kuusikärkinen kultainen tähti. Pistokypärä. Kypäränpeite: Sininen, vuoripuoli kultaa. Lakipunos: Kultaa ja sinistä. Kypäränkoriste: kolme strutsin sulkaa.
.png)
| Perhevaakunat |
|---|
| Oesch: Allianssi vaakuna |
| Oesch: Sukuvaakuna |
| Oesch: Sukuvaakunoiden katalogi |
Lähteet:[38]
Sveitsissä
Pohjois-Amerikassa
Suomessa
Muita sukulaisuuksia
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
