Zürichin yliopisto

Zürichin yliopisto (saks. Universität Zürich, lat. Universitas Turicensis) on julkinen yliopisto Sveitsissä. Se on opiskelijamäärältään maan suurin yliopisto, jossa on runsaat 26 000 opiskelijaa. Yliopiston perusti Zürichin kantoni vuonna 1833. Opetus tapahtuu pääosin saksaksi.

Zürichin yliopisto
Universität Zürich
lat. Universitas Turicensis
engl. University of Zurich
Perustettu	1833
Tyyppi	julkinen
Rahoitus	Zürichin kantoni 43 %, liittovaltio 22 %
Budjetti	1,4 mrd. Sfr. (2018)
Henkilökunta	6 800
Opiskelijoita	26 400 (2019)
Jatko-opiskelijoita	5 500 (2019)
Sijainti	Zürich ja Schlieren, Zürichin kantoni Sveitsi
Osoite	Rämistrasse 71, 8006 Zürich
Kampus	3 Zürichissä ja 1 Schlierenissä: Zentrum, Irchel, Oerlikon; Schlieren
Sivusto	www.uzh.ch
Infobox OK

Historiaa

Yliopisto on Euroopan ensimmäinen yliopisto, jonka on perustanut valtiollinen organisaatio – perustamisen aikaan Staat Zürich – eikä hallitsija tai kirkko.^[1]

Tiedekunnat

Zürichin yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa:^[2][1]

• Teologinen tiedekunta (Theologische Fakultät) on yliopiston alkuperäisiä tiedekuntia. Sen historia juontaa 1500-luvulla perustettuun reformoidun opin Schola Tigurina -kouluun. Tiedekunta on yliopiston pienin (340 opiskelijaa vuonna 2019)^[3].
• Oikeustieteellinen tiedekunta (Rechtswissenschaftliche Fakultät) on perustettu vuonna 1992, jolloin oikeus- ja valtiotieteellinen tiedekunta jaettiin kahteen osaan, oikeus- ja taloustieteellisiksi tiedekunniksi.
• Taloustieteellinen tiedekunta (Wirtschaftswissenschaftliche Fakultät) on perustettu vuonna 1992.
• Lääketieteellinen tiedekunta (Medizinische Fakultät) on yliopiston alkuperäisiä tiedekuntia.
• Eläinlääketieteellinen tiedekunta (Vetsuisse-Fakultät) perustettiin vuonna 1901. Se jatkoi vuonna 1820 perustetun Zürichin eläinlääkärikoulun toimintaa.
• Filosofinen tiedekunta (Philosophische Fakultät) on yliopiston suurin tiedekunta (9 900 opiskelijaa vuonna 2019)^[3].
• Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa (Mathematisch-naturwissenschaftliche Fakultät) opetetaan ja tutkitaan luonnontieteitä laajasti molekyylibiologiasta ympäristötieteisiin.

Opiskelijat ja henkilökunta

Vuonna 2019 yliopistossa oli 26 438 opiskelijaa. Heistä 10 448 (40 %) oli Zürichin kantonista, 11 529 (44 %) muualta Sveitsistä ja 4 461 (17 %) ulkomailta. Naispuolisia opiskelijoita oli 58 prosenttia. Suurin osa opiskeli perustutkintoja (77 %). Tohtoriopiskelijoita oli yhteensä 5 517 (21 %).^[3]

Henkilökuntaa yliopistolla oli vuonna 2019 täysaikaisiksi muutettuna 6 836 henkilötyövuotta.^[3]

Taloustietoja

Vuonna 2018 Zürichin yliopiston kulut olivat 1 416 milj. Sfr., joka on maan 12 yliopistosta toiseksi suurin summa Zürichin teknillisen korkeakoulun jälkeen. Toiminnan rahoittajat olivat Zürichin kantoni (610 milj. Sfr., 43 %), liittovaltio (318 milj. Sfr, 22 %) ja muut kantonit (158 milj. Sfr., 11 %). Runsas viidesosa tuloista (329 milj. Sfr., 23 %) tuli muualta, esimerkiksi tilaustöistä ja palvelumyynnistä.^[4]

Vertailua

Zürichin yliopisto on maailmanlaajuisissa vertailuissa 2010-luvulla tyypillisesti luokiteltu sijoille 50–100.^[5]

Nobel-voittajia

Kaikkiaan 12 Zürichin yliopiston tutkijaa, professoria, opettajaa tai opiskelijaa on saanut Nobel-palkinnon:^[6]

• Peter Debye, kemianpalkinto vuonna 1936
• Albert Einstein, fysiikanpalkinto vuonna 1921
• Walter Rudolf Hess, lääketieteen palkinto vuonna 1949
• Paul Karrer, kemianpalkinto vuonna 1937
• Max von Laue, fysiikanpalkinto vuonna 1914
• Theodor Mommsen, kirjallisuuspalkinto vuonna 1902
• K. Alex Müller, fysiikanpalkinto vuonna 1987
• Leopold Ruzicka, kemianpalkinto vuonna 1939
• Wilhelm Conrad Röntgen, fysiikanpalkinto vuonna 1901
• Erwin Schrödinger, fysiikanpalkinto vuonna 1933
• Alfred Werner, kemianpalkinto vuonna 1913
• Rolf Zinkernagel, lääketieteen palkinto vuonna 1996.