Nižni Novgorodin alue (ven. Нижегоро́дская о́бласть, Nižegorodskaja oblast) on maantieteellisesti Itä-Eurooppaan sijoittuva, Venäjän Volgan federaatiopiiriin kuuluva hallinnollinen alue.[2]
| Nižni Novgorodin alue Нижегородская область |
|
|---|---|
_-_panoramio.jpg) Okajoen silta |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Alueen sijainti Venäjällä |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Federaatiopiiri | Volga |
| Piiritasoisia kaupunkeja | 25 |
| Piirejä | 47 |
| Perustettu | 14. tammikuuta 1929 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Nižni Novgorod |
| – kuvernööri | Gleb Nikitin |
| Pinta-ala | 76 900 km² |
| Väkiluku (2010) | 3 310 597[1] |
| Lyhenteet | |
| – ISO 3166 | RU-NIZ |
| Nižni Novgorodin alueen internetsivut | |
|
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
|
|
Maantiede
Nižni Novgorodin alue rajoittuu luoteessa Kostroman alueeseen, koillisessa Kirovin alueeseen, idässä Mari Eliin ja Tšuvassiaan, etelässä Mordvaan, lounaassa Rjazanin alueeseen sekä lännessä Vladimirin ja Ivanovon alueisiin. Alueen pinta-ala on 76 900 km².
Nižni Novgorodin alue sijaitsee Itä-Euroopan tasangolla. Alueen läpi virtaa Volga sekä siihen laskeva Oka, Sura ja Vetluga. Alueen länsiosassa on osa Nižni Novgorodin tekojärvestä.[2]
Alueen luonnonsuojelualueista merkittävimpiin kuuluu Karženskin biosfäärialue.[3]
Historia
Neuvostoaikana alue tunnettiin nimellä Gorkin alue.
Väestö
Nižni Novgorodin alueen asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennassa 3 310 597. Alueen suurimmat kaupungit olivat Nižni Novgorod (1 250 619 as.), Dzeržinsk (240 742 as.), Arzamas (106 362 as.) ja Sarov (92 047 as.).[1]
Alueen väestöstä oli venäläisiä 95,1 %, tataareja 1,4 %, mordvalaisia 0,6 %, ukrainalaisia 0,5 % ja etniseltä taustaltaan muita 2,4% (2010).[4]
Hallinto
Nižni Novgorodin alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Nižni Novgorod (1932–1991 nimenä Gorki). Alue on jaettu hallinnollisesti 47 piiriin ja 25 kaupunkialueeseen. Paikallishallinnon johdossa ovat kuvernööri ja lakiasäätävä kokous.
Talous
Nižni Novgorodin alue tuotti Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan vuonna 2010 yhteensä 646,7 miljardia ruplan osuuden eli 1,73 % Venäjän federaation BKT:stä.[5] Jokaista alueen asukasta kohti BKT:tä kertyi vuodessa 195,3 tuhatta ruplaa eli noin 4 785 euroa.[1][6] Tämä oli 75 % Venäjän keskiarvotasosta.
Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus, rauta-, kemian-, metsä-, elintarvike- ja kevytteollisuus. Maanviljely tuottaa viljaa, sokerijuurikasta, pellavaa, sipulia, perunaa ja vihanneksia. Karjataloudessa kasvatetaan nauta- ja siipikarjaa.
Muuta
Suomen tataariyhteisön esivanhemmat olivat pääsääntöisesti lähtöisin Nižni Novgorodin alueen (silloisen kuvernementin) Sergatšin kihlakunnan kylistä ja etenkin Aktukista.[7]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
