Konrad Zacharias Lorenz (7. marraskuuta 1903 − 27. helmikuuta 1989) oli itävaltalainen lääkäri ja biologi, etologian uranuurtaja ja nobelisti; hän keksi muun muassa leimautumisilmiön. Hän sai tunnustukseksi työstään yhdessä Karl von Frischin ja Nikolaas Tinbergenin kanssa 1973 Nobelin lääketieteen palkinnon yksilöiden järjestäytymistä ja esille tuloa sekä eläinten sosiaalisen käyttäytymisen malleja koskevista tutkimuksistaan.[1] Lorenz kirjoitti eläinten käyttäytymisestä myös useita kansantajuisia kirjoja.
Pikafaktoja Henkilötiedot, Koulutus ja ura ...
Sulje
Adolf Hitlerin liitettyä Itävallan Saksaan vuonna 1938 Lorenz liittyi välittömästi natsipuolueen jäseneksi - asia, jonka hän myönsi julkisesti vasta vuosia myöhemmin, kun jäsenhakemus tuli tietoon.[2] Hän työskenteli toisen maailmansodan aikana vuonna 1942 miehitetyssä Puolassa Poznanissa (Posen) Rudolph Hippiuksen tutkimuksen tutkimuspsykologina nimikkeellä Ehrenametlicher Mitarbeiter tutkimassa "saksalais-puolalaisten hybridien" rodullista lisääntymiskelpoisuutta, ja niiden perusteella pääteltiin että hybridit menettivät kummankin "rodun" parhaat puolet. Lorenzin osallistumisen laajuutta tutkimuksessa ei ole tullut tietoon.[3] Tutkimuksen perusteella rodullisesti alempiarvoisiksi tai psykologisesti asosiaalisiksi luokitellut kuljetettiin keskitysleireillelähde? Sodan loppuvaiheessa Lorenz siirrettiin rintamalle, ja hän joutui neljäksi vuodeksi sotavankeuteen Neuvostoliittoon.[1]
Natsismi-kytkösten takia Lorenzin Nobelia vastustettiin, mutta palkinto kuitenkin myönnettiin.[4] Salzburgin yliopisto peruutti kunniatohtoruuden natsikytkösten takia Lorenzin kuoleman jälkeen.[2]
- Eläimet kertovat: Eläinten käyttäytyminen tiedemiehen tulkitsemana. (Er redete mit dem Vieh, den Vögeln und den Fischen, 1949.) Suomentanut Jukka Koskimies. Alkusanat kirjoittanut Pontus Palmgren. Kuvitus tekijän. 5. painos (1. painos 1953). Helsinki: Tammi, 1989. ISBN 951-30-8998-3
- Koiran elämää: Tiedemies kertoo koirista. (So kam der Mensch auf den Hund, 1950.) Suomentanut Kirsti Ahlman ja Kari Lagerspetz. 2. painos 1965. Helsinki: Tammi, 1955.
- Niin sanottu paha. (Das sogenannte Böse: Zur Naturgeschichte der Aggression, 1963.) Suomentanut luvut 1–5 Maija-Liisa ja Ilkka Koivisto & luvut 6–14 Esko Kärhä. Helsinki: Tammi, 1968.
- Eläimet ja ihmiset. ((Über tierisches und menschliches Verhalten: Aus dem Werdegang der Verhaltenslehre. Gesammelte Abhandlungen, Bd. 1, 1967.) Valikoima saks. alkuteoksesta. Suomentanut Jukka Koskimies) Helsinki: Tammi, 1967.
- Kahdeksan kuolemansyntiä. (Die acht Todsünden der zivilisierten Menschheit, 1973.) Suomentanut Virve Kajaste. 2. painos 1974. Helsinki: Tammi, 1974. ISBN 951-30-2796-1
- Peilin kääntöpuoli: Tutkielma inhimillisen tiedon luonnonhistoriasta. (Die Rückseite des Spiegels: Versuch einer Naturgeschichte menschlichen Erkennens, 1973.) Suomentanut Anto Leikola. Helsinki: Tammi, 1977. ISBN 951-30-3166-7
Eckhard H. Hess: Konrad Lorenz Encyclopedia Britannica. Viitattu 18.8.2017. (englanniksi)
Richard W. Burkhardt: Patterns of Behavior viitattu 18.8.2017 (Google Books) s. 267–270 (englanniksi)
Lisätietoja 1901–1925, 1926–1950 ...
1901–1925 |
1901: Behring
1902: Ross
1903: Finsen
1904: Pavlov
1905: Koch
1906: Golgi, Ramón y Cajal
1907: Laveran
1908: Metšnikov, Ehrlich
1909: Kocher
1910: Kossel
1911: Gullstrand
1912: Carrel
1913: Richet
1914: Bárány
1919: Bordet
1920: Krogh
1922: Hill, Meyerhof
1923: Banting, Macleod
1924: Einthoven |
1926–1950 |
1926: Fibiger
1927: Wagner-Jauregg
1928: Nicolle
1929: Eijkman, Hopkins
1930: Landsteiner
1931: Warburg
1932: Sherrington, Adrian
1933: Morgan
1934: Whipple, Minot, Murphy
1935: Spemann
1936: Dale, Loewi
1937: Szent-Györgyi
1938: Heymans
1939: Domagk
1943: Dam, Doisy
1944: Erlanger, Gasser
1945: Fleming, Chain, Florey
1946: Muller
1947: C. Cori, G. Cori, Houssay
1948: Müller
1949: Hess, Moniz
1950: Kendall, Reichstein, Hench |
1951–1975 |
1951: Theiler
1952: Waksman
1953: Krebs, Lipmann
1954: Enders, Weller, Robbins
1955: Theorell
1956: Cournand, Forssmann, Richards
1957: Bovet
1958: Beadle, Tatum, Lederberg
1959: Ochoa, Kornberg
1960: Burnet, Medawar
1961: Békésy
1962: Crick, Watson, Wilkins
1963: Eccles, Hodgkin, Huxley
1964: Bloch, Lynen
1965: Jacob, Lwoff, Monod
1966: Rous, Huggins
1967: Granit, Hartline, Wald
1968: Holley, Khorana, Nirenberg
1969: Delbrück, Hershey, Luria
1970: Katz, Euler, Axelrod
1971: Sutherland
1972: Edelman, Porter
1973: Frisch, Lorenz, Tinbergen
1974: Claude, Duve, Palade
1975: Baltimore, Dulbecco, Temin |
1976–2000 |
1976: Blumberg, Gajdusek
1977: Guillemin, Schally, Yalow
1978: Arber, Nathans, Smith
1979: Cormack, Hounsfield
1980: Benacerraf, Dausset, Snell
1981: Sperry, Hubel, Wiesel
1982: Bergström, Samuelsson, Vane
1983: McClintock
1984: Jerne, Köhler, Milstein
1985: Brown, Goldstein
1986: Cohen, Levi-Montalcini
1987: Tonegawa
1988: Black, Elion, Hitchings
1989: Bishop, Varmus
1990: Murray, Thomas
1991: Neher, Sakmann
1992: Fischer, Krebs
1993: Roberts, Sharp
1994: Gilman, Rodbell
1995: Lewis, Nüsslein-Volhard, Wieschaus
1996: Doherty, Zinkernagel
1997: Prusiner
1998: Furchgott, Ignarro, Murad
1999: Blobel
2000: Carlsson, Greengard, Kandel |
2001– |
2001: Hartwell, Hunt, Nurse
2002: Brenner, Horvitz, Sulston
2003: Lauterbur, Mansfield
2004: Axel, Buck
2005: Marshall, Warren
2006: Fire, Mello
2007: Capecchi, Evans, Smithies
2008: zur Hausen, Barré-Sinoussi, Montagnier
2009: Blackburn, Greider, Szostak
2010: Edwards
2011: Beutler, Hoffmann, Steinman
2012: Gurdon, Yamanaka
2013: Rothman, Schekman, Südhof
2014: O’Keefe, M.-B. Moser, E. Moser
2015: Campbell, Ōmura, Tu
2016: Ōsumi
2017: Hall, Rosbash, Young
2018: Allison, Honjo
2019: Kaelin, Ratcliffe, Semenza
2020: Alter, Houghton, Rice
2021: Julius, Patapoutian
2022: Pääbo
2023: Karikó, Weissman
2024: Ambros, Ruvkun |
Sulje