From Wikipedia, the free encyclopedia
Martin John Evans (s. 1. tammikuuta 1941 Gloucestershire Yhdistynyt kuningaskunta) on brittiläinen tiedemies, joka keksi tavan viljellä kantasoluja. Hän on uransa aikana tutkinut muun muassa geenien muuntelua ja geeniterapiaa hiirissä. Evans sai hiirten geneettisen muuntelun mahdollistaneesta tutkimuksesta Nobelin lääketieteen palkinnon vuonna 2007 yhdessä Mario Capecchin ja Oliver Smithiesin kanssa.[1]
| Sir Martin Evans | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. tammikuuta 1941 Gloucestershire, Yhdistynyt kuningaskunta |
| Kansalaisuus |
 Iso-Britannia |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot |
Cambridgen yliopisto University College London |
| Väitöstyön ohjaaja | Jacques Monod |
| Instituutti |
University College London Cambridgen yliopisto (1978–1999) Cardiffin yliopisto (1999–) |
| Tutkimusalue | kehitysbiologia |
| Tunnetut työt | kantasolujen viljely, poistogeeninen hiiri, geenikohdennus |
| Palkinnot |
Albert Lasker -palkinto lääketieteellisestä perustutkimustyöstä (2001) Nobelin lääketieteen palkinto (2007) |
Evans valmistui Cambridgen yliopistosta vuonna 1963 ja suoritti sen jälkeen filosofian tohtorin tutkinnon University Collegessa Lontoossa. Evans keksi tavan viljellä kantasoluja yhdessä Matthew Kaufmanin kanssa Cambridgen yliopistossa vuonna 1981.[2]
Professori Evans on arvostetun Royal Societyn jäsen ja hänet on ritaroitu vuonna 2004 tunnustukseksi työstään lääketieteen alalla.[2] Evans on myös saanut arvostetun Albert Lasker -palkinnon lääketieteellisestä perustutkimustyöstä vuonna 2001. Vuoden 2007 lokakuuhun mennessä hän on julkaissut yli 120 tieteellistä julkaisua.[3]
Evans on naimisissa ja hänellä on kolme aikuista lasta.[3]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
