luonnontieteilijä, jonka työ liittyy biologiaan eli elävään luontoon From Wikipedia, the free encyclopedia
Biologi on luonnontieteilijä, jonka työ liittyy biologiaan eli elävään luontoon. Biologia on hyvin laaja-alainen tieteenala ja usein puhutaankin biotieteistä. Biologeja työskentelee hyvin monipuolisesti erilaisissa tehtävissä useimpien erilaistuessa johonkin tiettyyn biologian osa-alueeseen. Biologit työskentelevät asiantuntijatehtävissä mm. tutkimuksen, opetuksen ja hallinnollisen työn parissa.[1]
_and_Carl_Ferdinand_Cori_(1896-1984).jpg)
Hydrobiologit tutkivat vesieliöitä, vesiympäristöjen eliöyhteisöjä sekä niiden vuorovaikutusta elinympäristönsä kanssa. Limnologit tutkivat suolattomia sisävesiä, meribiologit murtovesiä ja meriä ja kala- ja kalastusbiologit ensisijaisesti kalojen ekologiaa ja vesien luonnonvarojen käyttöä.[2]
Biokemistit tutkivat erilaisten biomolekyylien kuten proteiinien, lipidien, hiilihydraattien ja nukleiinihappojen rakennetta ja toimintaa pyrkien ymmärtämään mm. erilaisten biologisten prosessien ja sairauksien mekanismeja kemiallisella tasolla.[3]
Mikrobiologit tutkivat mikrobien kuten bakteerien, virusten, levien, sienten sekä alkueläinten elintoimintoja, rakennetta ja niiden käyttöä biotekniikassa. Mikrobiologia on monipuolinen biologian ala. Virologit ovat viruksia tutkivia mikrobiologeja. Mikrobiekologia tutkii mikrobien vuorovaikutuksia elinympäristönsä kanssa ja lääketieteellinen mikrobiologia taudinaiheuttajamikrobeja.[4] Muita mikrobiologian osa-alueita ovat mm. elintarvikemikrobiologia ja ympäristömikrobiologia.
Perinnöllisyystieteilijät eli geneetikot tutkivat eliöiden perinnöllisyyttä ja perintötekijöiden eli geenien rakennetta, toimintaa ja muuntelua. Tutkimuskohteiden kirjo on laaja vaihdellen molekyylitasolta soluihin ja yksilöihin sekä edelleen populaatiosta kokonaisiin lajeihin.[5]
Biologit voivat erikoistua edellä mainittujen alojen lisäksi myös mm. kehitysbiologiaan, eläintieteeseen, kasvitieteeseen, fysiologiaan, anatomiaan, molekyylibiologiaan, biotekniikkaan, astrobiologiaan, ekologiaan, evoluutiobiologiaan tai ympäristöbiologiaan.
| Nimi | Maa | Elinaika | Tutkimusalue, kommentteja |
|---|---|---|---|
| Carl von Linné | Ruotsi | 1707–1778 | Kehitti modernin taksonomian perusteet |
| Charles Darwin | Englanti | 1809–1882 | Kehitti evoluutioteorian |
| Karl Wilhelm von Nägeli | Sveitsi | 1817–1891 | Löysi kromosomit ensimmäisenä |
| George Emil Palade | Romania | 1912–2008 | Löysi monia soluelimiä, mm. mitokondriot |
| Jean-Baptiste Lamarck | Ranska | 1744–1829 | Kilpaileva teoria Darwinin teorialle, vakiinnutti monia biolog. termejä |
| Konrad Lorenz | Itävalta | 1903–1989 | Modernin etologian kehittäjä |
| Friedrich Miescher | Saksa | 1844–1895 | Eristi DNA:n ensimmäisen kerran |
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
