Xinjiang[8] eli Sinkiang[8][7] (uiguuriksi: شىنجاڭ Shinjang, kiin. 新疆, pinyin: Xīnjiāng) on autonominen alue Kiinassa. Xinjiang merkitsee kiinan kielellä "uutta rajaa". Koska Kiinan autonomiset alueet ovat joillekin vähemmistökansallisuuksille varattuja, Xinjiang on varattu uiguureille, minkä vuoksi alueen täydellisempi nimi on Xinjiangin uiguurien autonominen alue.[7] Myös nimeä Sinkiang-Uigur on käytetty.[9] Muita nimiä alueelle ovat Kiinan Turkestan tai Itä-Turkestan.
| Xinjiang / Sinkiang شىنجاڭ ئۇيغۇر ئاپتونوم رايونى (Shinjang Uyghur Aptonom Rayoni) 新疆维吾尔自治区 (Xīnjiāng wéiwú'ěr zìzhìqū) |
|
|---|---|
 |
|
.svg) Xinjiangin (punaisella) sijainti Kiinan kartalla. |
|
| Valtio | Kiina |
| Prefektuuritaso | 14 yksikköä |
| Piirikuntataso | 105 yksikköä |
| Hallinto | |
| – hallinnon tyyppi | autonominen alue |
| – hallinnollinen keskus | Ürümqi |
| – Puolueen sihteeri | Zhang Chunxian |
| – Kuvernööri | Shohrat Zakir |
| Pinta-ala ([1]) | 1 646 900 km² (1.) |
| Väkiluku (2013) ([1]) | 22 643 000 (25.) |
| – väestötiheys | 13,7[1] as./km² |
| BKT (2013) |
836,0 mrd. CNY[2] (eli 1,3 % Kiinan BKT:stä) |
| – asukasta kohti |
37 181 CNY, noin 4 453 EUR[3][4] (89 % Kiinan keskiarvosta)[5] |
| HDI (2010[6]) | 0,667 |
| Symbolit | |
| – Kansallinen kirjaintunnus | XJ[7] |
| Lyhenteet | |
| – ISO 3166 | CN-65 |
| xinjiang.gov.cn | |
Xinjiangin väestö on ollut kasvussa.[1] Osana Kiinan kansantasavallan väestöpolitiikkaa on Xinjiangissa sallittu kaupunkilaisille yksi lapsi ja maalla asuville kaksi lasta vuodesta 1984. Maalla asuvat ovat paljolti uiguureja ja muita vähemmistökansallisuuksia, kun taas kaupungistuminen on tapahtunut pääasiassa öljy- ja kaasuteollisuuden tarpeista, mikä on tuottanut alueelle väestöä Kiinan muista osista, pääasiassa han-kiinalaisia. Kiinalaisten ja uiguurien välillä on ollut poliittista kitkaa, joka on johtanut levottomuuksiin, terroritekoihin ja näiden koviin tukahduttamistoimiin. Kiinan uiguureihin ja muihin muslimivähemmistöihin kohdistamia sortotoimenpiteitä kutsuttiin ensin uiguurien kulttuuriseksi kansanmurhaksi, 2020-luvulla jo uiguurien kansanmurhaksi.
Lop Nor, jossa Kiina on tehnyt ydinkokeita, sijaitsee Xinjiangissa.
Maantiede
Xinjiang on pinta-alaltaan suurin Kiinan hallinnollisista alueista tai maakunnista. Sen 1 646 900 neliökilometrin laajuinen alue käsittää kuudesosan Kiinan kansantasavallan alueesta. Tienšan-vuori jakaa alueen Džungarianin altaaseen pohjoisessa ja Tarimin altaaseen etelässä.
Xinjiangin ja samalla koko Kiinan alin kohta sijaitsee 155 metriä merenpinnan alapuolella, korkeimman vuoren yltäessä 8 611 metrin korkeuteen Kashmirin rajalla.
Alue on ilmastoltaan mannermainen ja kuiva, minkä vuoksi säänvaihtelut lämpötilan osalta ovat jyrkkiä.
Xinjiangin uiguurien autonomisella alueella on maarajaa ulkovaltojen kanssa noin 5 600 kilometriä. Alue rajoittuu Mongoliaan, Venäjään, Kazakstaniin, Kirgisiaan, Tadžikistaniin, Afganistaniin, Pakistaniin ja Intiaan Kashmirin kohdalta. Aluetta ympäröivät kiinalaiset alueet ovat idässä Gansu, kaakossa Qinghai ja etelässä Tiibet.
Karakorumin maantie yhdistää Kašgarin Pakistanin Islamabadiin. Xinjiangiin on kehitetty liikenneyhteyksiä, muun muassa Etelä-Xinjiangin rautatie, Turpanin-Ürümqin-Dahuangshanin valtatie ja Burqin-Kanasin valtatie matkailukäyttöön sekä Xinyuan Nalatin lentoasema.
Merkittäviä kaupunkeja ovat Ürümqi, Turfan, Kašgar, Karamay, Yining ja Shihezi.
Historia
Xinjiang on ollut enemmän tai vähemmän Kiinan hallussa Han-dynastiasta lähtien, sillä sen kautta kulkeva silkkitie piti turvata. Se on kuitenkin ollut varsin autonominen, sillä se on kovin kaukana Kiinan pääalueista.
Provinssi perustettiin Qing-dynastian aikana 1884. Pariin otteeseen alueella oli Itä-Turkestan-niminen valtio, joka muutti nimensä Xinjiangiksi 1934. Valtion ainoa sallittu puolue oli kommunistipuolue, ja valtio läheni Neuvostoliittoa. Vuonna 1944 valtio palasi Itä-Turkestaniksi, mutta Kiinan kansantasavalta miehitti sen vuonna 1949 ja perusti sille autonomisen hallintoalueen 1. lokakuuta 1955. Kiinan ensimmäinen ydinkoe suoritettiin Xinjiangissa 16. lokakuuta 1964.
Politiikka
Useimmat uutiset alueelta kertovat Kiinan keskushallinnon harjoittamasta voimakkaasta sorrosta, samaa kertovat muun muassa Amnesty International ja Human Rights Watch.[10] Kiinan suunnitelmallisia ja laajamittaisia sortotoimia voidaan kutsua kansanmurhaksi.[11] Kiinan ylin johto on osaltaan syypää näihin tekoihin, sillä Kiinan kommunistisen puolueen johtohahmojen (esimerkiksi Xi Jinping ja pääministeri Li Keqiang) lausunnot ovat johtaneet uiguurien ja muiden Kiinan muslimivähemmistöjen sortoon.[12]
Kiinan viranomaiset ovat sulkeneet uiguureja melko mielivaltaisin perustein vankileireille. Niissä on tapahtunut kaltoinkohtelua ja kidutusta. [13][14] Uiguurikulttuurin ja -älymystön edustajien toimintaa on estetty; kirjailijoita, tiedotusvälineiden ja kirjapainojen työntekijöitä, yliopistojen professoreita ja muita älymystön edustajien on vangittu tai "kadonnut".[15][16][17] Esimerkiksi Xinjiangin yliopiston rehtori Tashpolat Teyip uutisoitiin erotetun ja pidätetyn vuonna 2017; on myös esitetty että hänet olisi tuomittu pian tämän jälkeen kuolemaan salaisessa oikeudenkäynnissä.[18][19] Kiina on myös pyrkinyt siirtämään kiinalaisia uiguurialueelle, ja uiguureja muualle maahan.[20] Kiinan hallitus on kiistänyt ulkomaiset puheet uiguurien vainosta.[21]
Kiinalaisten kovien toimien syynä on ollut uiguurien itsenäisyysmielisten harjoittama jatkuva separatismi ja terrorismi.[22][23] Keskushallinto pelkää islamilaisen kansan pyrkivän irti emä-Kiinasta. Riippumaton tiedonvälitys alueelta on rajoitettua.
Yksi uiguurien aktivistijärjestö luokitellaan terroristijärjestöksi. Kiinan hallinto on epäillyt julkisesti aktivisteja mellakoiden järjestämisestä, salamurhista, aseiden salakuljettamisesta, sadoista pommiräjäytyksistä sekä linja-autojen räjäyttämisistä Pekingissä ja Wuhanissa. Elokuussa 2001 kansan vapautusarmeija järjesti Kangsharissa paraatin, jossa esiteltiin myös sotilaallista kalustoa. Työpaikoilta myönnettiin vapaata paraatin seuraamiseksi.lähde? Lokakuussa 2001 Kiinan ulkoasiainministeri Tang Jiaxuan epäili julkisesti uiguuriaktivisteja yhteyksistä Osama bin Ladenin johtamaan al-Qaida-järjestöön Afganistanissa.lähde?
Osana Yhdysvaltain johtamaa kansainvälistä terrorisminvastaista sotaa uiguureja otettiin kiinni vuosiksi Guantanamo Bayn vankileirille. Miesten lopulta vapauduttua terroriepäilyttä Yhdysvallat pyrki sijoittamaan heitä myös Euroopan unioniin, muun muassa Suomeen. Kun tämä ei toteutunut, päätyivät miehet Albaniaan, koska eivät katso pystyvänsä palaamaan aikaisemman terroriepäilyn vuoksi enää Kiinaan.lähde?
Vuonna 2008 kaksi miestä ajoi Kašgarin keskustassa kuorma-autolla aamulenkkeilevään poliisiryhmään aiheuttaen 17 poliisin kuoleman ja 15 loukkaantumisen. Miehet saivat teoistaan kuolemantuomiot.[24] Kesäkuun lopulla 2009 puhjenneita levottomuuksia pidetään vakavimpina pitkiin aikoihin, ja Kiina syytti väkivallan lietsomisesta ulkomailla toimivia uiguurijärjestöjä.[25] Väkivaltaisuudet leimahtivat jälleen vuonna 2013, jolloin viranomaiset syyttivät separatisteja Kašgarissa tehdyistä terrori-iskuista, joissa kuoli 21 henkilöä. Väkivaltaisuudet jatkuivat vielä seuraavan vuoden puolelle.[26]
Kiinalaisten mukaan uiguurien separatistiset pyrkimykset ovat paha uhka maan yhtenäisyydelle. Kiina hyötyy Xinjiangin luonnonvaroista, eikä sen kannata päästää aluetta itsenäistymään.
Uiguurit kokevat maansa olevan toisen kansan valloittama ja haluaisivat itsenäistyä tai ainakin enemmän itsenäisyyttä. Han-kiinalaiset saavat Xinjiangin uiguurien autonomisen alueen parhaat työpaikat ja pääosan luonnonvaroista saatavista tuloista. Suomen kuvalehden mukaan autonomisen alueen alkuperäisväestön uiguurien asema heikkenee koko ajan (2009). Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Xinjiangissa on poliittista häirintää ja uskonnonvapauksien rajoituksia.[27]
Hallinnollinen jako
Xinjiangissa on erityinen aluejako. Alue jakautuu neljään prefektuuritason kaupunkiin, kolmeen prefektuuriin, neljään autonomiseen prefektuuriin, sekä yhteen maakunnan hallinnoimaan autonomiseen prefektuuriin jonka sisällä on vielä kaksi prefektuuria. Lisäksi on vielä maakunnan suoraan hallinnassa 10 piirikuntatason Bingtuan-kaupunkia, eli ne eivät kuulu mihinkään prefektuuriin.[28]
|
|
Piirikuntatasolla Xinjiang jakautuu 13 kaupunkipiiriin, 25 piirikuntatason kaupunkiin, 62 piirikuntaan ja kuuteen autonomiseen piirikuntaan.[28]
Talous
Xinjiangin uiguurien autonomisen alueen bruttokansantuote oli vuonna 2013 yhteensä 836,0 miljardia yuania (CNY) eli 100,2 miljardia euroa.[2][4] Tämä oli 1,3 prosenttia koko Kiinan bruttokansantuotteesta. Henkeä kohti laskettuna se teki 37 181 jeniä, eli 4 454 euroa[3][4]. Tämä oli 89 prosenttia Kiinan keskiarvotasosta.[5][4]
Xinjiang kuuluu Kiinan läntisiin alueisiin, johon öljy- ja kaasuteollisuus toi taloudellista kasvua. Öljynetsintää ja porausta on alueella harjoittanut Tarim Oil. Öljy- ja petrokemianteollisuus tuottavat nykyisin noin 60 prosenttia Xinjiangin kansantuotteesta.[26]
Öljyn lisäksi Xinjiangissa on myös mineraaleja. Kiinan alueista Xinjiangissa on eniten kaikista berylliumia, muskoviittia, salpietaria ja serpentiiniä. Xinjiangin todetut rautavarat ovat 730 miljoonaa tonnia. lähde?
Xinjiang oli vuonna 2000 Kiinan kansantasavallan suurin puuvillan, sokerijuurikkaiden ja villan tuottajamaakunta. Viidennellä sijalla se oli maidon, kašmirvillan, hevosten ja sokerin tuottajana. Xinjiang tuottaa hedelmiä, kuten rypäleitä ja meloneja. lähde?
Perinteisiä pienteollisuustuotteita ovat nahkatuotteet, paperi, jadekivet ja matot.
Väestö
| Xinjiangin etniset ryhmät vuosien 2000 ja 2010 väestönlaskennoissa.[30] | ||
|---|---|---|
| Etninen ryhmä | 2000 | 2010 |
| Uiguurit | 8 345 622 | 10 001 302 |
| Han-kiinalaiset | 7 489 919 | 8 829 994 |
| Kazakit | 1 245 023 | 1 418 278 |
| Hui-kiinalaiset | 839 837 | 983 015 |
| Kirgiisit | 158 775 | 180 472 |
| Mongolit | 149 857 | 156 280 |
| Dongxiangit | 55 841 | 61 613 |
| Tadžikit | 39 493 | 47 261 |
| Xibet | 34 566 | 34 399 |
| Mantšut | 19 493 | 18 707 |
| Tujiat | 15 787 | 17 850 |
| Uzbekit | 12 096 | 10 114 |
| Venäläiset | 8 935 | 8 489 |
Xinjiangin väkiluku on ollut kasvussa usean vuosikymmenen ajan. Väkiluku oli 13,082 miljoonaa vuonna 1982, 15,157 miljoonaa vuonna 1990 ja 18,460 miljoonaa vuoden 2000 väestönlaskennan mukaan.[1] Vuoden 2010 väestönlaskennassa asukkaita oli 21,627 miljoonaa eli 1,63 prosenttia Kiinan väestöstä (ilman Hongkongia ja Macaota). Autonominen alue oli Kiinan 25. väkirikkain maakuntatason hallintoalue.[31] Vuoden 2013 lopun väestöarvio oli 22,64 miljoonaa ja arvio väestötiheydestä 13,7 henkeä neliökilometrillä.[1]
Xinjiangissa on useita islamilaisia turkkilaissukuisia kansoja, muun muassa uiguurit ja kazakit. Lisäksi siellä elää esimerkiksi hui-kiinalaisia, kirgiisejä, mongoleja ja venäläisiä.
Keskushallinto yrittää kiinalaistaa Xinjiangia sijoittamalla sinne enemmän han-kiinalaisia. Han-kiinalaisten osuus väestöstä onkin noussut kuudesta prosentista neljäänkymmeneen prosenttiin vuoden 1949 jälkeen.lähde?
Xinjiangissa on ollut jo 90-luvulla, myöhemmin vuodesta 2008 uiguuriseparatistien tekemiä terrori-iskuja.[32] [33]Kiinan hallitus on vastannut niihin vuodesta 2014 voimakkain vastatoimin. Ne ovat olleet uiguurien sulkemisia "uudelleenkoulutusleireille", tehostettua kansalaisten valvontaa jne. [34] Ulkomaiset tahot arvostelivat Kiinan tekemiä ihmisoikeusrikkomuksia.[35][36]
Kulttuuri
Uiguurien kieli, kulttuuri, uskonto ja ulkonäkö poikkeavat aluetta hallinnoivista han-kiinalaisista. Xinjiangissa vaikuttaa Kiinan islamilainen ruokakulttuuri.
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
