maantieteellinen alue Aasiassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Džungaria on Tienšan- ja Altaivuorten välissä[1] luoteis-Mongoliassa sijaitseva, pinta-alaltaan noin 200 000 neliökilometrin suuruinen laskeuma. Alue on pääasiassa aroa ja hiekka-aavikkoa. Sitä pidetäänkin monesti Gobin autiomaan osana. Länteen päin Džungariasta lähtee kaksi laaksoa. Eteläinen Ebinor- ja Alakoljärven välissä sijaitseva ns. Džungarian portti on historiallinen Aasian kansojen merkittävä kulkureitti. Pohjoisemmassa virtaa Irtyšjoki. Džungarian asukkaat ovat dungaaneja ja mongolipaimentolaisia. Merkittävimpiä kaupunkeja ovat Yining ja Ürümqi. Džungaria kirjoitetaan myös mm. Dzungaria, Jungaria, Junggaria, Sungaria, ja Zungaria.
Džungarian allas on tyypiltään hieman Tarimin altaan tyyppinen. Sen keskustassa on Gurbantunggutin aavikko, joka on Kiinan toiseksi suurin. Altaan keskustassa on myös 1 000 km² laajuinen, enintään 2,8 metriä syvä Aibi-järvi, jonne joet laskevat. Altaassa on myös joitain muita jokien ylläpitämiä järviä. Se on hyvin suolapitoinen, ja sen takia kaloja vain jokien suistossa. Kylmän Siperian ilmasto vaikuttaa alueen ilmastoon, ja lämpötila putoaa talvisin jopa –20 °C:hen. Altaan keskustassa sataa niinkin vähän kuin 80–100 mm, mutta reunoilla 100–250 mm.[1]
Altaaseen pääsee vuorten välistä hieman kosteutta. Näin ollen alue on pääosin niittymäistä aroa ja puoliaavikkoa, jolla kasvaa lähinnä matalaa pensasta nimeltä Anabasis brevifolia. Kasvit sitovat suurimman osan Gurbantunggutin aavikon dyyneistä niin, että vain 5 % niistä on liikkeessä.[1] Aavikon keskellä kasvaa ohuita anabasis-pensaita, mutta reunoilla mm Przewalskin efedraa (Ephedra przevalskii) saksaulpensaiden seassa. Lähellä altaan reunoja kasvaa muita hieman korkeampia pensaslajeja. Tienšan ja Altai-vuorilta virtaavien jokien varrella kasvaa puita, muun muassa poppelia, tamariskia, pajua, Nitraria roborovsky, Nitraria sibirica, Achnatherum splendens. Vuorilta virtaavien jokien läheiset alkuperäiset lajistoltaan rikkaat niityt, josnvarsikasvustot ja suot ovat nykyään pääosin peltoa.[1] Puoliaavikolla asuu muun muassa hyppyrottia ja ainakin kansallispuiston alueella aasianvilliaaseja (Equus hemionus), kameleita (Camelus ferus) ja kuhertajagaselleja (Gazella subgutturosa). Altaassa asuivat eräät viimeisistä przewalskinhevosista (Equus caballus przewalskii).[1]
