Kanta-Hämeen maakunta
maakunta Suomessa From Wikipedia, the free encyclopedia
Kanta-Häme (ruots. Egentliga Tavastland, vuoteen 1998 Hämeen maakunta) on Suomen maakunta Etelä-Suomessa, ja se käsittää suunnilleen Hämeen historiallisen maakunnan lounaisosan. Sitä ympäröivät etelässä Uusimaa, idässä Päijät-Häme, pohjoisessa Pirkanmaa ja lounaassa Varsinais-Suomi.
| Kanta-Hämeen maakunta | |
|---|---|
 |
 |
| vaakuna | |
 |
|
|
sijainti | |
| Historialliset läänit |
Uudenmaan ja Hämeen lääni (1634–1831) Hämeen lääni (1831–1997) Etelä-Suomen lääni (1997–2009) |
| Maakuntakeskus | Hämeenlinna |
| Maakuntajohtaja | Toni K. Laine (8/2022-)[1] |
| Kokonaispinta-ala |
5 707,63 km² 19:nneksi suurin 2021 [2] |
| – maa | 5 199,15 km² |
| – sisävesi | 508,48 km² |
| Väkiluku |
169 429 13:nneksi suurin 31.12.2024 [3] |
| – väestötiheys | 32,59 as./km² (31.12.2024) |
| Maakuntalaulu | Hämäläisten laulu |
| Nimikkolajit | |
| – eläin | ilves |
| – järvi | Vanajavesi |
| – kala | lahna |
| – kasvi | hämeenkylmänkukka[4] |
| – kivi | kirjomaasälpä |
| – lintu | kalasääski |
| Lyhenne | FI-06 |
Kanta-Hämeen pinta-ala 1. tammikuuta 2021 oli 5 707,63 km², josta maa-alueita on 5 199,15 km² ja sisävesiä 508,48 km². Maakunnan väkiluku 31. joulukuuta 2024 oli 169 429 henkeä.[3]
Kanta-Hämeen bruttokansantuote oli vuonna 2012 noin 5 600 miljoonaa euroa.[5]
28.2.1998 asti maakunnan nimi oli Hämeen maakunta.[6]
Maantiede
Kanta-Hämeen maisemakuvassa on melko paljon Järvi-Suomen piirteitä. Maakunta kuuluu miltei kokonaisuudessaan Kokemäenjoen vesistön alueeseen. Suurin järvi on Vanajavesi, johon laskee kaakosta päin vesiä Lammin, Hausjärven, Lopen ja Janakkalan seuduilta. Maakunnan koillisosa kuuluu niin kutsuttuun Hauhon reittiin, jonka vedet laskevat Pälkäneen ja Valkeakosken kautta Vanajaveteen. Tämän seudun suurimpia järviä ovat Vanajaveden ohella Kuohijärvi, Hauhon Pyhäjärvi, Iso Roinevesi, Hauhonselkä ja Ilmoilanselkä sekä Lehijärvi Hattulassa. Maakunnan lounaisosasta Tammelan ja Forssan alueilta saa puolestaan alkunsa Loimijoki, joka virtaa Loimaan ja Huittisten kautta Kokemäenjokeen. Hämeen lounaisosan suurin järvi on Tammelan Pyhäjärvi, josta Loimijoki saa alkunsa. Sen sijaan Riihimäellä ja Lopen eteläosassa sijaitsevat etelään Suomenlahteen laskevan Vantaanjoen latvapurot.
Kanta-Hämeessä sijaitsevat Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistot, molemmat maakunnan lounaisosassa Tammelassa.
Liikenne
Kanta-Hämeessä kulkevat Helsingin ja Tampereen välinen rautatie eli ns. päärata sekä Riihimäki–Lahti -rata. Tärkeimmät tiet ovat valtatie 2 Helsingistä Poriin, valtatie 3 Helsingistä Tampereelle ja valtatie 12 Kouvolasta Tampereelle. Poikittaisväyliä ovat valtatie 10 Hämeenlinnasta Turkuun ja kantatie 54 Forssasta Lahteen. Muita keskeisiä teitä ovat kantatie 53 Hämeenlinnan Tuuloksesta Padasjoelle, jossa tie yhtyy valtatie 24:ään, sekä kantatie 57, joka seuraa valtatie 3:n vanhaa reittiä Hämeenlinnasta Pälkäneen kautta Tampereelle. Maakunnan läntisintä osaa sivuavat Humppilassa Turun ja Toijalan välinen rautatie sekä Turun ja Tampereen välinen valtatie 9.
Aluejako
Kanta-Häme muodostuu 11 kunnasta, joista kolme on kaupunkeja (lihavoituina).
Kartta kunnista
Kuntakeskukset
Yli 30 000 asukasta
Yli 10 000 asukasta
Yli 3 000 asukasta
Alle 3 000 asukasta
Kanta-Hämeen maakunta kuntakeskuksineen.
Luettelo kunnista
| Nimi | Vaakuna | Kuntamuoto | Väkiluku[7] | Pinta-ala[8] | Väestötiheys | Seutukunta | Perustettu |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Forssa |  | kaupunki | 16 440 | 253,36 km² | 66,06 as./km² | Forssa | 1923 |
| Hattula |  | kunta | 9 357 | 427,40 km² | 26,15 as./km² | Hämeenlinna | 1868 |
| Hausjärvi |  | kunta | 7 918 | 398,77 km² | 20,33 as./km² | Riihimäki | 1868 |
| Humppila |  | kunta | 2 079 | 148,61 km² | 14,05 as./km² | Forssa | 1874 |
| Hämeenlinna (Tavastehus) |  | maakunnan pääkaupunki | 68 431 | 2 031,58 km² | 38,32 as./km² | Hämeenlinna | 1639 |
| Janakkala |  | kunta | 16 014 | 586,07 km² | 29,25 as./km² | Hämeenlinna | 1866 |
| Jokioinen (Jockis) |  | kunta | 4 840 | 181,94 km² | 26,83 as./km² | Forssa | 1873 |
| Loppi (Loppis) |  | kunta | 7 646 | 655,97 km² | 12,79 as./km² | Riihimäki | 1632 |
| Riihimäki |  | kaupunki | 28 611 | 125,55 km² | 236,44 as./km² | Riihimäki | 1922 |
| Tammela |  | kunta | 5 809 | 715,15 km² | 9,07 as./km² | Forssa | 1868 |
| Ypäjä |  | kunta | 2 190 | 183,25 km² | 11,98 as./km² | Forssa | 1876 |
Entiset kunnat
Nykyisten 11 kunnan lisäksi nykyisen Kanta-Hämeen maakunnan alueella on ollut seuraavat 9 entistä kuntaa.
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Suurimmat taajamat
Vuonna 2022 Kanta-Hämeessä sijaitsi 25 taajamaa.[10] Seuraavassa on lueteltu maakunnan 10 suurinta taajamaa.
| # | Taajama | Kunta | Väkiluku (31.12.2022) |
|---|---|---|---|
| 1 | Hämeenlinnan keskustaajama | Hämeenlinna 51 373 Hattula 6 678 Janakkala 463 | 58 514 |
| 2 | Riihimäen keskustaajama | Riihimäki 27 306 Loppi 67 Hausjärvi 20 | 27 393 |
| 3 | Forssan keskustaajama | Forssa 14 869 Jokioinen 3 080 Tammela 2 492 | 20 441 |
| 4 | Turenki | Janakkala | 7 516 |
| 5 | Tervakoski | Janakkala | 3 907 |
| 6 | Lammin kirkonkylä | Hämeenlinna | 2 693 |
| 7 | Iittala | Hämeenlinna | 2 258 |
| 8 | Lopen kirkonkylä | Loppi | 2 189 |
| 9 | Oitti | Hausjärvi | 1 844 |
| 10 | Ryttylä | Hausjärvi | 1 566 |
Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu. Lisäksi pääosin Uudellamaalla sijaitseva Hyvinkään keskustaajama (43 461 asukasta) ulottuu osittain Kanta-Hämeen puolelle.[10]
Uskonto
- Pääartikkeli: Uskonto Kanta-Hämeessä
Kristillisyys
Katolisen ajan perintönä Kanta-Hämeessä on kahdeksan entistä katolista kirkkoa. Reformaation yhteydessä ne muutettiin luterilaisiksi. Katolilaisittain maakunnan alue jakautuu helsinkiläiseen Pyhän Marian seurakuntaan ja tamperelaiseen Pyhän Ristin seurakuntaan.
Kanta-Hämeen lounaisosissa on vaikuttanut voimakkaasti 1800-luvun lopulta lähtien evankelinen herätysliike. Evankelisuutta on esiintynyt myös Riihimäen ja Tampereen välisillä radanvarsipaikkakunnilla. Lounais-osien lisäksi evankelisuutta esiintyy myös Hämeenlinnassa.[11]
Evankelioiva herätyskristillisyys on voimakasta Hämeenlinnassa, jossa vaikuttaa Kansanlähetys. Liikkeen keskusjärjestön toimintapiste sijaitsee Ryttylässä, Hausjärvellä lähellä Riihimäkeä.[11]
Luterilaisuus on maakunnan valtauskonto, jonka kirkkoja on jokaisessa kunnassa, monissa useitakin. Kanta-Hämeen evankelis-luterilaiset seurakunnat kuuluvat Tampereen hiippakuntaan.
Ortodoksisuutta esiintyy Hämeenlinnassa, jossa on Venäjän vallan aikana vaikuttanut venäläinen varuskunta. Kaupungissa on yksi harvoista läntisen Suomen ympäri vuoden toimivista ortodoksikirkoista, kesäkirkko ja entinen sotilaskirkko. Maakunnan ortodoksit kuuluvat Helsingin seurakuntaan ja Helsingin hiippakuntaan.
Islam
Islamin harjoittajia on laajemmin tullut alueelle 1990-luvulta alkaen, jolloin somalipakolaisia siirtyi Suomeen. 2000-luvulla muslimeja on saapunut myös Lähi-idästä ja Keski-Aasiasta. Erillistä moskeijarakennusta ei Kanta-Hämeessä ole.
Ateismi
Ateistit ovat pääosin järjestäytymättömiä, joskin Forssassa toimii vapaa-ajattelijayhdistys[12].
Politiikka
Eduskuntavaaleissa Kanta-Häme muodostaa Hämeen vaalipiirin yhdessä Päijät-Hämeen kanssa. Vaalipiiristä eduskuntaan valittavat 14 kansanedustajaa jakautuvat melko tasan molempien maakuntien kesken. Vuoden 2023 vaaleissa väkiluvultaan hieman pienempi Kanta-Häme sai kahdeksan edustajaa: perussuomalaisista Rami Lehtinen ja Lulu Ranne, SDP:stä Tarja Filatov ja Johannes Koskinen, kokoomuksesta Sanni Grahn-Laasonen ja Timo Heinonen, vasemmistoliitosta Aino-Kaisa Pekonen sekä kristillisdemokraateista Päivi Räsänen.
2000-luvun hallituksissa kantahämäläisiä ministereitä ovat olleet:
- Orpon hallituksessa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sekä liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.),
- Rinteen ja Marinin hallituksessa sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.),
- Sipilän hallituksessa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) (5.5.2017 alkaen opetusministeri),
- Stubbin hallituksessa sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) sekä ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.),
- Kataisen hallituksessa sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.),
- Vanhasen II ja Kiviniemen hallituksessa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.),
- Jäätteenmäen ja Vanhasen I hallituksessa työministeri Tarja Filatov (sd.) sekä oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.),
- Lipposen II hallituksessa työministeri Tarja Filatov (sd.), oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.).
Eduskunnan puhemiehistössä kantahämäläisiä on 2000-luvulla ollut ensimmäisinä varapuhemiehinä Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) vuosina 2006–2007 sekä Tarja Filatov (sd.) 2020–2021. Toisina varapuhemiehinä ovat toimineet Johannes Koskinen (sd.) v. 2007–2010 sekä Tarja Filatov 2010–2011 ja 2023–.
Kuvagalleria
Aulanko on suomalaista kansallismaisemaa. Puistossa sijaitsee muun muassa luonnonsuojelualue.
Hämeen linna on yksi Suomen keskiaikaisista valtakunnanlinnoista.
Juteinikeskus Hattulassa on maalämmöllä lämmitettävä monitoimitalo, joka on suunniteltu uudenaikaisia opetusmenetelmiä silmällä pitäen.
Puuhamaa on vuonna 1984 avattu Janakkalan Tervakoskella sijaitseva lasten huvittelupaikka.
Vanajanlinna Hämeenlinnassa.
Suomen lasimuseo on Riihimäellä sijaitseva museo, joka on keskittynyt lasiesineiden ja niiden valmistuksen historiaan.
Marskin Maja eli Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja Puneliajärven rannalla Lopella.
Ahveniston moottorirata on suomalainen moottorirata Hämeenlinnassa. Radalla on kilpailtu monissa kansainvälisissä luokissa, esimerkiksi Formula 2 -lähtö 5. syyskuuta 1967.
Vesihelmen viihdeuimala sijaitsee Forssassa.
Panssarimuseo Hattulassa esittelee panssarikaluston historiaa.
Pyhän Ristin kirkko Hattulassa
Tammelan kirkko on määritelty yhdeksi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä Suomessa.
Hattulan Lepaan viinitilalla valmistetaan kotimaisia viinejä ja se on osa Hämeen ammattikorkeakoulun opetusta.
.jpg)
.jpg)
Perinneruoat
- läskisoosi
- mämmi
- perunalimppu (pernalimppu)
- lammilainen sahti
- talkkuna ja pitkäpiimä
- Imelletty perunalaatikko
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.