Kalixin kunta
kunta Norrbottenin läänissä, Ruotsissa From Wikipedia, the free encyclopedia
kunta Norrbottenin läänissä, Ruotsissa From Wikipedia, the free encyclopedia
Kalixin[3] kunta (ruots. Kalix kommun) eli (meänkieleksi Kaihnuun kunta[4]) on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Kunnasta on käytetty myös suomenkielistä nimeä Kainuu, mutta sitä pidetään nykyisin vanhentuneena[5][6]. Maakuntajaossa Kalix kuuluu Norrbotteniin.
| Kalixin kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Norrbottenin lääni |
| Maakunta | Norrbotten |
| Keskustaajama | Kainuu |
| Kuntakoodi | 2514 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 1 803,08 km² |
| Väkiluku (31.12.2020) ([2]) | 15 812 |
| – Väestötiheys | 8,8 as./km² |
Kunnan keskustaajama on Kainuu.[7]
Kunnan maapinta-ala on 1 803,08 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 15 812 henkeä (31.12.2020).[2]
Kainuussa tehtiin Suomen sodan aikana 25. maaliskuuta 1809 Seivin antautumissopimus.[8] Säivi-niminen pientaajama (ruots. Säivis) kuuluu kuitenkin Haaparannan kuntaan, joka on Kainuun naapurikunta.
Vuonna 2007 kunnassa oli 32,01 km² peltoa,[9] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[10] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 1,8 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kainuunväylä eli Kainuunjoki (Kalixjoki) virtaa voimakkaana kuntakeskuksen läpi. Siitä oli vähällä tulla Haminan rauhassa vuonna 1809 Venäjän ja Ruotsin rajajoki, mutta viime hetkellä Venäjän keisari Aleksanteri I suostui siirtämään rajan Tornion- ja Muonionjokiin sekä Könkämäenoon. Sotatilanne oli tuolloin muodostunut sellaiseksi, että Ruotsi olisi joutunut hyväksymään lähes mitkä tahansa Venäjän rauhanehdot.
Kainuu (ruots. Kalix) mainitaan pitäjänä kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1472, ja se muodostettiin erottamalla Luulajan pitäjästä. Vuoteen 1644 asti siihen kuului myös Ylikainuun pitäjä (ruots. Överkalix). Tuolloin Ylikainuusta tuli oma pitäjä, joten jäljelle jäänyttä pitäjää alettiin nimittää Alakainuuksi[11] (ruots. Nederkalix).
Alakainuun pitäjästä tuli maalaiskunta vuoden 1862 kuntauudistuksessa. Vuonna 1910 kuntaan perustettiin Kainuun (ruots. Kalix) taajaväkinen yhdyskunta. Kunta jaettiin vuonna 1924, jolloin sen länsiosasta erotettiin Tören maalaiskunta. Vuoden 1952 kuntauudistus ei vaikuttanut kuntajakoon, mutta taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin 1962. Alakainuu ja Töre yhdistettiin vuonna 1967, jolloin kunta sai nykyiset rajansa. Kunnan nimeksi valittiin Kainuu keskustaajaman ja aikaisemman taajaväkisen yhdyskunnan nimen perusteella.
Nykyinen vaakuna on entisen Alakainuun maalaiskunnan vaakuna. Myös Tören maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[13] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 1 602 | 9,9 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 350 | 2,2 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 1 381 | 8,5 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 12 915 | 79,5 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 008 Suomessa syntynyttä,[14] mikä vastasi 6,0 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 5,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 934 Suomessa syntynyttä,[15] mikä vastasi 4,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 174 720 kruunua.[16] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 63 000 kruunua.[17]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[18]
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[19][20] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 6,4 | 4,3 | |
| jalostus | 25,1 | 25,8 | |
| palvelut | 67,4 | 69,0 | |
| tuntematon | 1,0 | 0,9 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 6 927 | 7 288 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 95,0 | ||
Kunnassa on 12 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 79,7 prosenttia.[21] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 391 asukasta.[21] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[22]
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Nyborgin taajaman nimenä on joskus ollut myös Ytterbyn.[23]
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[23]
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[24]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[25]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Kainuun kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 3 | 3 | 3 | 4 | 4 | 3 | 4 | 3 | 3 | 2 | 3 | 6 | 7 | 9 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 7 | 7 | 6 | 5 | 4 | 4 | 4 | 4 | 3 | 3 | 4 | 3 | 3 | 3 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 2 | 2 | 2 | 1 | 3 | 3 | 3 | 2 | 2 | 1 | 2 | 1 | 2 | 2 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 1 | 1 | 0 | 0 | 1 | 0 | 1 | 1 | 1 | 0 | 0 | 0 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 1 | 2 | 5 | 17 | 4 | 7 | 4 | 2 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 25 | 26 | 26 | 27 | 26 | 27 | 25 | 26 | 18 | 14 | 24 | 20 | 19 | 17 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 4 | 3 | 2 | 2 | 2 | 2 | 3 | 4 | 6 | 2 | 2 | 2 | 2 | 3 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 3 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 0 | 0 | 1 | 1 | 1 | 0 | 0 | 0 | 3 | 1 | 1 | 2 | 2 | 2 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[27] | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Vuoden 2010 kunnallisvaaleissa Ympäristöpuolue vihreät sai Kainuussa suhteellisesti enemmän ääniä kuin missään muussa Ruotsin kunnassa.[28]
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[29]
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[30] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
