Kaarina
kaupunki Varsinais-Suomen maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Kaarina (ruots. S:t Karins) on Suomen kaupunki. Kaupungissa asuu 36 531 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 179,59 km², josta 1,05 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 242,62 asukasta/km².
| Kaarina S:t Karins |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti | |
 Kaarinan keskustaa |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Turun seutukunta |
| Kuntanumero | 202 |
| Hallinnollinen keskus | Kaarinan keskusta |
| Perustettu | 1869 |
| – kaupungiksi | 1993 |
| Kuntaliitokset |
Kuusisto (1946) Piikkiö (2009) |
| Pinta-ala ilman merialueita |
151,62 km² 274:nneksi suurin 2022 |
| Kokonaispinta-ala |
179,59 km² 291:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 150,57 km² |
| – sisävesi | 1,05 km² |
| – meri | 27,97 km² |
| Väkiluku |
36 531 31:nneksi suurin 31.8.2024 [2] |
| – väestötiheys | 242,6 as./km² (31.8.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 18,5 % |
| – 15–64-v. | 60,3 % |
| – yli 64-v. | 21,2 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 88,7 % |
| – ruotsinkielisiä | 4,9 % |
| – muut | 6,3 % |
| Kunnallisvero |
7,60 % 274:nneksi suurin 2024 [5] |
| Työttömyysaste | 10,2 % (2016) [6] |
| Kaupunginjohtaja | Harri Virta |
| Kaupunginvaltuusto | 51 paikkaa |
| 2021–2025[7] • Kok. • SDP • PS • Vihr. • Vas. • KD • Kesk. • RKP |
17 11 7 7 3 3 2 1 |
| kaarina.fi | |
Kaarinan rajanaapurit ovat Lieto, Parainen, Paimio, Sauvo ja Turku.
Esi- ja varhaishistoria
Kaarinan Ravattulassa Muikunvuorella on esihistoriallinen kivi- ja rautakautinen asuinpaikka, jossa on polttokenttäkalmisto, kaksi uhrikiveä sekä rautakautinen röykkiöhauta. Keetterinmäellä on kaksi pronssikautista hautaröykkiötä, josta toisesta on löydetty kolmen vainajan poltetut luut.[8] Kaarinasta tunnetaan kaksi muinaislinnaa, Huttalan linnavuori sekä Pussilan linnavuori. Huttalan linnavuori on ollut käytössä mahdollisesti jo pronssikaudella.[9]
Kaarina-niminen alue Turun vieressä mainitaan ensimmäistä kertaa vuonna 1309.[10] Tuolloin Kaarina oli vielä pitäjä. Sen nimi johtuu pitäjän entisellä alueella sijaitsevasta Pyhän Katariinan kirkosta. Kirkko kuuluu nykyisin Turkuun, mutta Kaarinan vanha vaakuna esitti edelleen Pyhää Katariina Aleksandrialaista ja teilipyörää (eli katariinanpyörää).
Pitäjää kutsuttiin aluksi myös Nummeksi sen silloisen keskuskylän mukaisesti. Vaikka kirkon nimeen perustuva Kaarina vakiintui pitäjän nimeksi, Nummi säilyi vielä pitkään sen rinnalla. Vielä vuodelta 1916 on tieto, jonka mukaan kunnan kansanomainen nimi olisi Nummi.[11]
Keskiaikainen kirkko
Kaarinan Ravattulasta on löydetty noin 1100-luvulta peräisin olevan keskiaikaisen kirkon jäännökset. Löytö julkistettiin syyskuussa 2013.[12] Ravattulan kirkko oli kapeakuorinen rakennus, jonka pituus oli noin kymmenen ja leveys kuusi metriä. Se sijaitsee aiemmin löydetyn laajan hautausmaan keskellä. Osa hautausmaasta on lähes tuhat vuotta vanha. Kyseessä on vanhin Suomesta löytynyt kirkko.[13]
Kuusiston linna ja kartano
Kuusiston saarella sijaitsee 1300-luvulta peräisin olevan piispanlinnan rauniot, joista on vielä mahdollista tunnistaa, minkälaisessa linnoituksessa Suomen katolisen kirkon piispat olivat turvassa uskonpuhdistukseen asti. Linna purettiin Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1528.[14]
Kuusiston linnanraunioiden lähistöllä sijaitsee vuonna 1738 rakennettu Kuusiston kartano, joka toimi Turun jalkaväkirykmentin everstin virkatalona. Ennen kartanoa keskiajalla siinä oli Kuusiston latokartano, joka huolehti piispanlinnan maanviljelystä ja karjanhoidosta.[15] Kartanossa on kesästä 2013 lähtien toiminut sydänkesäisin Taidekartanon nimellä esiintyvä taiteen moniaistillinen näyttelypaikka, kahvila ja taiteilijaresidenssi.[16]
Historiallisia tapahtumia
Suomen sota alkoi 21. helmikuuta 1808, kun Venäjä ylitti Suomen rajan saadakseen Ruotsin liittymään kauppasaartoon Britanniaa vastaan Ranskan aseman vahvistamiseksi. Ruotsalaisjoukot nousivat maihin 19. kesäkuuta Kaarinan Lemunniemessä, venäläisten selustaan. 200 vuotta sitten käydyn Lemun taistelun kunniaksi julkistettiin kesäkuussa 2008 taiteilija Heidi Limnellin tekemä muistomerkki.[17]
Kaarina julistettiin 6. helmikuuta 1869 itsenäiseksi kunnaksi. Tätä vuotta pidetään Kaarinan virallisena perustamisvuotena.[10][18] Alkujaan Kaarina käsitti nykyisten alueidensa lisäksi pääosan nykyisin Turkuun kuuluvista, kantakaupungin ulkopuolisista Aurajoen etelä- tai itäpuolisista alueista.
Kaarinan puolella Littoisten kylässä sijaitsevan vanhan rautatieasemarakennuksen seinässä on pitkään pidetty muistolaattaa sen kunniaksi, että V. I. Lenin pakeni Venäjältä ja jäi junasta pois Littoisissa vuonna 1907. Nykyisin muistolaatta on kiinnitetty suureen muistokiveen asemarakennuksen viereen.
Nyky-Kaarina
Vuonna 1939 Pyhän Katariinan kirkkoa ympäröinyt Nummi liitettiin Turkuun. Tämä tapahtui Kaarinan omasta aloitteesta, koska Turun rajalla sijainneen työläiskaupunginosan ylläpito tuli kunnalle kalliiksi. Kaarina sai kuitenkin tälle käytännössä hyvitystä, kun Kaarinaan liitettiin vuonna 1946 Kuusiston kunta.[19][20] Nummen lisäksi Kaarinasta Turkuun vuonna 1939 liitettiin Kuralan, Kohmon, Pääskyvuoren, Varissuon, Vaalan, Lausteen, Huhkolan, Koivulan, Haritun, Katariinan, Ilpoisten, Ispoisten, Uittamon, Puistomäen, Pihlajaniemen, Vähäheikkilän ja Korppolaismäen alueet. Liitosalue oli yhteensä 22,55 km² suuruinen.[21]
Littoinen oli vielä vuoden 1960 tienoilla Kaarinan suurin taajama, mutta sijaintinsa vuoksi se ei soveltunut uudeksi keskustaajamaksi. Niinpä Ylikylään rakennettiin kaupunkimainen keskusta. Tämän myötä kunnan painopiste siirtyi enemmän Paraisille vievän Saaristotien risteyksen läheisyyteen.[20]
Kaarinan kunnan asuntotuotannon, liike-elämän ja ammattikoulutuksen kehitykseen vaikutti merkittävästi teollisuusneuvos Toivo Arisuo, jonka perustama Arisuo Oy oli 1960–1970-luvuilla Kaarinan tärkein teollisuuden työnantaja.[22]
Vuonna 1988 Kaarinasta liitettiin Turkuun Aurajoen pohjoispuolelta nk. Pähkinämäen alue Halisiin sekä Haaga, joka muodostaa nykyisin oman kaupunginosansa.[21]
Vuonna 1993 Kaarina katsoi täyttävänsä kaupungilta vaadittavat edellytykset ja julisti itsensä kaupungiksi.[10]
Kaarinan ja Piikkiön kunnanvaltuustot pääsivät 17. joulukuuta 2007 sopimukseen, jonka mukaan Piikkiö liitetään Kaarinaan. Liitos astui voimaan 1. tammikuuta 2009. Laajenevan kaupungin nimi pysyi Kaarinana, mutta vaakunaksi otettiin Piikkiön vaakuna.[23]
Vuonna 2020 Turun ja Kaarinan välistä rajaa muutettiin Topinojan jätekeskuksen laajentamissuunnitelmien takia Ravattulan, Haagan ja Metsämäen alueilla. Molempien kaupunkien pinta-alat pysyivät samoina, eikä yksikään asukas joutunut vaihtamaan kotikuntaa. Muutos rajaan tehtiin Turun kaupungin aloitteesta, jota Kaarinan kaupunginhallitus puolsi.[24]
Kaarina on jaettu 14 kaupunginosaan[25]:
|
|
Nämä kaupunginosat kattavat koko Kaarinan.[25] Kaupunginosat 21–27 sijaitsevat entisen Piikkiön kunnan alueella ja Kuusiston kaupunginosa vastaa entistä Kuusiston kuntaa.
| %-osuus alueella asuvasta työllisestä työvoimasta | ||||||||
| * ennakkotieto | ||||||||
| Alkutuotanto | Teollisuus | Rakentaminen | Kaupallinen ala | Kuljetusala | Liike-elämänpalvelut | Muut palvelut | Elinkeino tuntem. | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kaarina | 0,8 % | 20,9 % | 6,1 % | 15,7 % | 7,4 % | 15,2 % | 33,0 % | 0,9 % |
| Turun seutuk. | 1,6 % | 20,3 % | 6,4 % | 15,3 % | 8,1 % | 14,6 % | 32,5 % | 1,2 % |
| Lähde: Tilastokeskus[26] | ||||||||
| Vuosi | Asukasluku |
|---|---|
| 1950 | 6 054 |
| 1960 | 8 895 |
| 1970 | 10 064 |
| 1980 | 13 860 |
| 1990 | 18 213 |
| 2000 | 20 179 |
| 2005 | 21 943 |
| 2008 | 22 526 |
| 2009 | 30 403 |
| 2010 | 30 903 |
| 2011 | 31 080 |
| 2012 | 31 361 |
| 2013 | 31 800 |
| 2014 | 32 152 |
| 2015 | 32 575 |
| 2016 | 32 725 |
| 2017 | 33 099 |
| 2018 | 33 458 |
| 2019 | 33 937 |
| 2020 | 34 667 |
| 2021 | 35 497 |
| Lähteinä Kaarinan Strategia 2004-2008[26], Kaarinan väestö[27], Kaarinan Talousarvio 2008[28], Väestörekisterikeskus[29][2] ja Tilastokeskus[30] | |
Vuonna 2021 Kaarinan kotimainen ja ulkomainen nettomuutto oli 660 henkeä, mikä oli Varsinais-Suomen toiseksi suurin luku.[31]
Piikkiön kunta yhdistyi 1. tammikuuta 2009 Kaarinaan kasvattaen asukkaiden määrän noin 22 000:sta 30 000:een asukkaaseen.
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
| Kaarinan väestönkehitys 1980–2020 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1980 | 19 351 | |||
| 1985 | 21 981 | |||
| 1990 | 24 390 | |||
| 1995 | 25 457 | |||
| 2000 | 26 746 | |||
| 2005 | 28 967 | |||
| 2010 | 30 911 | |||
| 2015 | 32 590 | |||
| 2020 | 33 979 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[32] | ||||
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Kaarinassa oli 33 099 asukasta, joista 31 193 asui taajamissa, 1 514 haja-asutusalueilla ja 392:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kaarinan taajama-aste on 95,4 %.[33] Kaarinan taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken[34]:
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Turun keskustaajama* | 31 083 |
| 2 | Tammisilta* | 110 |
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kaarinan keskusta, Littoinen, Piispanristi ja Piikkiön kirkonkylä eivät muodosta omia taajamiaan, vaan ne ovat osa Turun keskustaajamaa, joka ulottuu Kaarinan lisäksi usean Turun lähikunnan alueelle.[34] Yhteensä Turun keskustaajamassa on 272 230 asukasta ja sen pinta-ala on 280,82 neliökilometriä.[35] Tammisillan taajama ulottuu puoliksi Kaarinan ja puoliksi Paimion kaupungin alueelle.[34]
Seurakunnat
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kaarinassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[36]:
Nämä seurakunnat kuuluvat Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään (ruots. Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet)[37]. Åbo svenska församling toimii myös Turun kaupungin alueella. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus.[38]
Muita kirkkokuntia edustavat Suomen Adventtikirkon Piikkiön adventtiseurakunta[39] ja Toivonlinnan adventtiseurakunta[40] sekä helluntaiherätykseen kuuluva Kaarinan Kotikirkko[41]. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kaarinan alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[42]
Kaarinassa on monia urheiluseuroja, muun muassa Kaarinan Pojat (KaaPo), Kaarinan Palloseura (KaaPS), Piikkiön Palloseura (PiPS), Kaarinan Nappulat (KaaNa), Kaarinan Ura, Piikkiön Karhu ja Piikkiön Kehitys.
Palloilulajit
Kaarinassa on kaksi vuonna 1958 perustettua jalkapalloseuraa, Kaarinan keskustasta lähtöisin oleva Kaarinan Pojat ja kauselalainen Kaarinan Reipas. Kaarinan Pojat on pelannut pitkään jalkapallon toisessa divisioonassa. Seuran naisten edustusjoukkue pelaa ykkösdivisioonassa. Lisäksi Kaarinassa toimii vuonna 1976 perustettu juniorijalkapalloseura Kaarinan Nappulat.
Kaarinan Palloseura on perustettu vuonna 2007. Seuran miesten edustusjoukkue pelaa jalkapalloa vitosessa ja futsalia kolmosessa. Naisten joukkue KaaPS Ladies pelaa harrastesarjassa. Lisäksi seuralla on nuorista miehistä koostuva junioriakatemia. Seuran mottoina ovat ”Taistelee!” sekä ”To the top!”. Seuran lempinimi jäsenten ja kannattajien keskuudessa on Fasaanit.
Yleisseura Kaarinan URAssa (perustettiin 1932) pelattiin koripalloa vuodesta 1957 asti. Seuran koripallon edustusjoukkue yhdistyi Turun NMKY:n kanssa vuonna 2004 muodostaen nyttemmin toimintansa jo lopettaneen Aura Basketin.
Vuonna 2005 Kaarinan Uran koripallojaosto erosi omaksi erikoisseurakseen Ura Basket ry:ksi. Ura Basket ry on koripalloilun erikoisseura ja sen miesten edustusjoukkue pelaa pääsarjatasolla Korisliigassa.[43] Ura Basket on suurin kaarinalaisista urheiluseuroista, harrastajamäärän ollessa yli 800 henkilöä.
Kaarinan salibandyseurana toimii West Coast Sheriffs, jolla on pelaajia aina ala-asteikäisistä naisten salibandyliigassa pelaavaan joukkueeseen asti. Miehet pelaavat II-divisioonassa.
Littoisissa, Kaarinan ja Liedon kuntien rajalla toimii puolestaan jo vuonna 1932 perustettu Littoisten Työväen Urheilijat. Vahvan jalkapallotoiminnan lisäksi seuralla on lentopallojoukkue ja hiihtojaosto.
Jääkiekkoa Kaarinassa pelaa KaKiPo eli Kaarinan Kiekko-Pojat, jonka edustusjoukkue HCIK (HC Indians Kaarina) pelaa miesten Suomi-sarjassa.
Yleisurheilu
Kaarinan Urheilijoissa harrastetaan ammuntaa, hiihtoa, erilaisia itämaisia taistelulajeja, kuntoilua, lentopalloa, salibandyä sekä soutamista.
Murre
Kaarinan alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Kaarinan murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Maskun alaryhmään.[44]
Oma nimikkokasvi ja -eläin
Kaarinan kaupunginvaltuusto nimesi 26. toukokuuta 1997 Kaarina-seuran esityksestä nimikkokasviksi Kuusiston kartanon pihalla ja Kappelinmäen rinteessä esiintyvän keltavuokon (Anemone ranunculoides) ja nimikkoeläimeksi Kuusiston linnanraunioilla viihtyvän tiklin (Carduelis carduelis).
Kaarinan laulu
Urho Sipponen on säveltänyt ja Emil Vihanto sanoittanut oman laulun Kaarinan kunnalle, jonka Turun Kaupunginorkesteri ja Varsinais-Suomen musiikkioppilaitoksen nuorisokuoro ovat molemmat erikseen äänittäneet vuonna 1980.[45]
Valtakunnallinen Runo-Kaarina -kilpailu
Vuodesta 1994 on Kaarinassa järjestetty vuosittain valtakunnallinen Runo-Kaarina runokilpailu, joka on avoin kaikille esikoisrunoilijoille. Voittaja julkistetaan Turun Kansainvälisillä Kirjamessuilla ja Kaarinan kaupunki palkitsee voittajan kustantamalla hänen teoksensa ja suorittaa siitä tekijälle normaalin tekijänpalkkion.[46]
Nähtävyydet
.JPG)
Kaarinan kaupungin nähtävyyksiin kuuluvat Kuusiston kirkko, kartanomuseo ja Kuusiston linnan rauniot, Pukkilan kartanomuseo sekä Tuorlan planetaario. Lisäksi Kaarinan alueelta löytyy monta majoitus- ja ravitsemuspalveluita tarjoavaa kartano- tai maaseutumatkailukohdetta. Historiallisista teistä Kaarinan kautta kulkevat sekä Uudellemaalle Suomenlahden rannikon läheisyydessä johtava Kuninkaantie että Aurajokea alkuosaltaan seuraileva, Hämeeseen vievä Hämeen Härkätie.
Kaarinan historiallisista kohteista Museoviraston määrittelemiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ovat varsinaisen Kaarinan alueella Suuri rantatie[47], Littoisten verkatehdas ja Kotimäen asuinalue[48]; Kuusistossa Bryggmanin huvilat[49], Kuusiston kirkkomaisema[50], Kuusiston piispanlinnan rauniot ja Kuusiston kartano[51]; sekä Piikkiössä Piikkiön kirkko ja pappila[52], Tuorlan maatalousoppilaitos[53] ja Pukkilan kartano[54].
Ruokakulttuuri
Kaarinan pitäjäruoiksi äänestettiin 1980-luvulla perunasoseesta ja ohrajauhosta keitetty pastanttipuuro sekä kirnupiimä.[55]
Elokuvakulttuuri
Kaarinan Piispanristillä sijaitsee Varsinais-Suomen suurin itsenäinen elokuvateatteari, 286-paikkainen[56] Kino Piispanristi.
Ystävyyskunnat
Kaarinan ystävyyskuntia ovat[57]:
Suhteet Sovetskin kanssa on jäädytetty Venäjän hyökättyä Ukrainaan.[58]
- Verner Halén (1894–1940), kansanedustaja (SPTV)[59]
- Antti Kaarne (1875–1934), kansanedustaja (KrTL ja SSTP), maallikkosaarnaaja[59]
- Touko Laaksonen, taiteilijanimeltään Tom of Finland (1920–1991), kuvataiteilija ja sarjakuvapiirtäjä
- Heikki Mäkinen (1888–1960), kansanedustaja (SSTP)[59]
- Ismo Seivästö (s. 1954), kansanedustaja (kd.)[59]
- Irma Toivanen (1922–2010), kansanedustaja (LKP)[59]
- Taisto Tähkämaa (s. 1924), kansanedustaja (kesk.), maanviljelysneuvos[59]
- Elviira Vihersalo (1871–1919), kansanedustaja (SDP)[59]
- Sofia Virta (s. 1990), kansanedustaja (vihr.), Vihreän liiton puheenjohtaja[59]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
