Ilpoinen
kaupunginosa Turussa From Wikipedia, the free encyclopedia
Ilpoinen (ruots. Ilpois) on kaupunginosa Turun kaakkoisosassa noin viiden kilometrin etäisyydellä Kauppatorilta. Ilpoisissa on myös päiväkoti.
| Ilpoinen | |
|---|---|
| Ilpois | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Ilpoinen korostettuna. Turun kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Turku |
| Suuralue | Skanssi-Uittamo |
| Koordinaatit | |
| Väkiluku | 2 779[1] (31.12.2016) |
| Postinumero(t) | 20740 |
Ilpoinen on 1960–1970-luvuilla rakennettu kaupunginosa. Siellä on myös vanhempaa puutaloaluetta, joka syntyi 1930–1940-luvuilla sotien jälkeisen asuttamisen tuloksena. Asukkaita Ilpoisissa oli 2 779 vuoden 2016 lopussa. Asukkaista alle 15-vuotiaita oli 14,6 %, 15–64-vuotiaita 64,8 % ja yli 64-vuotiaita 20,5 %. Asukkaista suomenkielisiä oli 86,6 %, ruotsinkielisiä 5,7 % ja muunkielisiä 7,7 %.[1] Vuonna 1978 asukkaita oli 4 170[2].
Koivulan liikekeskuksesta suunniteltiin 1980-luvulla lähiöiden aluekeskusta, mutta peruspalvelut ovat edelleen jakautuneet sekä Ilpoisiin että Koivulaan. Ilpoisissa on päiväkoti, kaksi esikoulua, peruskoulun alakoulu (1.–6. lk), kirjasto, kebab-pizzeria, pubi, pankkiautomaatti, Linnan Paja ja K-Market Ilpoinen. Alueelta löytyy myös seurakunta- ja nuorisotalot. Ilpoisiin kulkee bussi numero 61 talviaikaan noin 10 minuutin välein, kesällä hieman harvemmin.
Ilpoisten korkeat kerrostalot on rakennettu 1960–1970-luvulla. Vieressä on laaja ja vilkkaasti käytetty metsäalue kuntoilureitteineen.
Ilpoinen kuuluu aluekumppanuusprojektiin Turku74. Turku74-projekti kattaa alueet: Ilpoinen-Peltola-Koivula-Harittu-Katariina.
Nimi Ilpoinen esiintyy Kantelettaren kolmannessa painoksessa, jossa puhutaan "Ilposten mäestä". Tämä taas lienee peräisin 1700-luvulla Turun seudulta kerätystä ja Henrik Gabriel Porthanin muistiinpanoista löydetystä kansanrunosta, joka kertoo Kaarle-herttuan sotaretkestä Suomeen.[3] Toisaalta toisessa toisinnossa nimi on muodossa "Isposten mäki".[4]
Ilpoisten alueen ensimmäiset 14 elementtikerrostaloa ja liikekeskus valmistuivat vuonna 1969. Noin 500 asunnon lisäksi rakentuivat tilat kahdelle valintamyymälälle, postille, pankille ja seurakunnalle. Alueen pääsuunnittelijana toimi Veijo Kahra ja rakentajana Rakennus Oy. Vuonna 1972 Ilpoisissa oli 28 kerrostaloa ja niissä yhteensä noin 900 asuntoa.[5]
VTT tutki vuonna 1978 kaikkiaan 24 uuden suomalaisen asuntoalueen rakentamiskustannuksia. Tuolloin Ilpoinen osoittautui asuinneliömetriä kohden niistä kaikkein halvimmalla rakennetuksi.[6]
Ilpoisten alakoulussa on luokat 1–6. Ilpoisten kouluun kuuluu koulurakennus, tilava piha, laaja hiekkakenttä, pieni metsä koulun toisella sivulla ja liikuntahalli sekä sen yhteydessä vuonna 2008 valmistunut lisärakennus, joka sai nimen Koulukylä. Koulun sisätiloista johtaa ovi kirjastoon, ja koulussa on myös oma ATK-luokka ja ruokala, vaikka ruoat tuodaankin muualta. Ilpoisten koulun maskotti on Ilpo-niminen nukke. Ilpoisten koululaiset kutsuvat koulua ”Ilppariksi”.
Ilpoisten lähiö on ollut esikuvana kirjailija Riku Korhosen esikoisromaanissa Kahden ja yhden yön tarinoita (2003).[7] Romaanin miljöökuvauksessa ovat tunnistettavissa muiden muassa läheinen täyttömäki, pururata, koulu, Peltolan siirtolapuutarha, merensalmi ja kirjassa Tora-alhontieksi nimetty alueen pääkatu.[8]
Kerrostaloja Pellonperänkadulla
K-Market Ilpoisten liikekeskuksessa
Turun ylioppilaskyläsäätiön opiskelija-asuntoja Ilpoisissa
Lauklähteenkadun ja Ilpoistentien risteys
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
