Herborn
From Wikipedia, the free encyclopedia
Herborn on kaupunki Lahn-Dill-Kreisin piirikunnassa Hessenin osavaltiossa keskisessä Saksassa. Se sijaitsee noin 70 kilometriä Frankfurt am Mainista luoteeseen.[2] Herborn välttyi toisen maailmansodan pommituksilta, ja sen keskiaikainen vanhakaupunki on yksi Saksan parhaiten säilyneistä.
| Herborn | |
|---|---|
 |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Herborn |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Hessen |
| Piirikunta | Lahn-Dill-Kreis |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 63,8 km² |
| Korkeus | 204 m |
| Väkiluku (2019) | 20 581[1] |
| – Väestötiheys | 323 as./km² |
| Postinumero | 35745 |
| Suuntanumero(t) |
02772 |
Herborn sijaitsee Hessenin länsiosassa 55-kilometrisen Dill-joen laaksossa. Kaupungin länsipuolella on Breitscheidin kunta, joka rajoittuu Nordrhein-Westfalenin osavaltioon. Dilljoki laskee Lahnin ja Reinin kautta Pohjanmereen. Lahn-Dill-piirin pääkaupunki Wetzlar sijaitsee Herbornin kaakkoispuolella. Lännessä on Westerwaldin ylänkömaa, jossa sijaitsee Herbornin korkein kohta, Hirschbergkoppe (korkeus 538,5 mpy, etäisyys Herbornin keskustasta noin 5,5 km lounaaseen).
Varhaisin asiakirjamaininta Herbornista on vuodelta 1048. Nassaun kreivit myönsivät Herbornille kaupunkioikeudet vuonna 1251, ja kaupunki oli Nassaun aatelisten hallinnassa aina vuoteen 1866. Kaupunki kuului Nassaun herttuakuntaan vuosina 1806–1866, minkä jälkeen koko herttuakunta liitettiin Preussin kuningaskuntaan.[3]
Herborn oli jo 1200-luvulla merkittävä kauppapaikka ja liikenteen solmukohta. Kaupungissa harjoitettiin vuosisatojen ajan villan ja nahan valmistusta. Herborn oli myös merkittävä koulukaupunki. Kaupungin talous- ja kulttuurielämä kukoistivat kolmikymmenvuotiseen sotaan asti, jolloin sitä koettelivat vuoden 1626 suuri kaupunginpalo ja rutto. Vuonna 1640 aloitettu jälleenrakennus onnistui vain osin: Herbornista muodostui paikallinen keskus, jonka talous vahvistui, mutta asema koulukaupunkina heikkeni. 1800-luvulla Herborn kärsi Nassaun ja Preussin välisistä kiistoista. Rautatieyhteyden myötä kaupungista kehkeytyi metalliteollisuuden keskus.[3]
Herbornin juutalaisyhteisö tuhottiin kansallissosialistisen diktatuurin aikana, ja demokraattisesti suuntautuneita henkilöitä vainottiin. Toisen maailmansodan jälkeen Herborniin muutti kolmetuhatta pakolaista idästä. Vuonna 1977 syntyi nykyinen Herborn: tuolloin varsinaiseen Herborniin liitettiin yhdeksän ympäröinyttä maalaiskuntaa.[3]
Herbornin raatihuone valmistui 1589, ja se jälleenrakennettiin vuoden 1626 tulipalon jälkeen. Kuten useissa keskieurooppalaisissa kaupungeissa, myös Herbornissa on oma linnansa, Schloss Herborn. Sen historia alkaa 1100-luvun lopulta. Linna hylättiin 1800-luvulla, ja se rappeutui pahoin. Linnan nykyinen asu on arkkitehti Ludwig Hofmannin käsialaa. Herbornin merkittävin kirkko on evankelinen kaupunginkirkko, Evangelische Stadtkirche Herborn.
Herbornissa on muun muassa metalliteollisuutta, koneenrakennusta ja sähköteknistä teollisuutta.[4] Kaupungin keskeinen moottoritieyhteys on läntisen Saksan halki kulkeva 257-kilometrinen BAB 45. Herbornin uusrenessanssityylinen rautatieasema sijaitsee 73-kilometrisellä Dillstrecke-rataosuudella.
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
