Wikimedia-luetteloartikkeli From Wikipedia, the free encyclopedia
Helsingin alueen jakaminen pienempiin, nimettyihin osiin tuli tarpeelliseksi Helsingin kasvaessa ja laajetessa. Palvelujen tuottaminen kaupunkilaisille, kaupungin hallinto, suunnittelu ja tilastointi helpottuu ja tehostuu, kun apuna on selvä yksiselitteinen nimistö ja aluejako.
Tärkeimmät Helsingin nykyisistä aluejaoista ovat kaupunginosajako ja piirijako. Käytännössä aluejaot ovat melko huonosti tunnettuja tavallisten helsinkiläisten keskuudessa. Usein jostakin alueesta puhuttaessa ei ole selvää minkälaista aluetta sillä täsmälleen tarkoitetaan.
Sen lisäksi käytetään samoja numeroita eri peruspiireille ja kaupunginosan osa-alueille, ja jopa käytetään samoja numeroita eri alueille piirijaon sisällä. Esim. Pasila on peruspiiri numero 304 (ja kaupunginosa 17) ja Munkkivuori on kaupunginosan osa-alue numero 304. Ja Pasila on siis peruspiiri numero 304 ja Munkkivuori on Munkkiniemen peruspiirin osa-alue numero 304.
Helsinki voidaan jakaa myös esimerkiksi postinumeroalueittain. Muita alueita ovat ainakin Helsingin keskustaajama, Itä-Helsinki, Pohjois-Helsinki, Helsingin kantakaupunki ja Helsingin keskusta. Helsingin hallinnollisen alueen kasvua on selostettu artikkelissa Helsingin alueellinen laajeneminen.
Kaupunginosajako on kaupungin virallinen aluejako. Sillä tarkoitetaan Helsingin kaupunginvaltuuston kaavoituksella vahvistamaa jakoa kaupunginosiin. Sen asema on erityisen keskeinen, kun käsitellään kiinteistöjä koskevia asioita, sillä asemakaavoitus ja kiinteistöjärjestelmä perustuvat kaupunginosajakoon.
Jako noudattaa kaavaa kaupunginosa – kortteli – tontti.
Kaupunginosat jaetaan kortteleihin ja korttelit tontteihin. Lisäksi kaupunginosiin sisältyvät niiden yleiset alueet. Helsingissä on 60 kaupunginosaa, joista kaupunginosat 01–59 on numeroitu kahdella numerolla. Myös Aluemeri muodostaa oman kaupunginosansa, mutta sillä ei ole numeroa.
Ensimmäiset nykyisistä kaupunginosista syntyivät 1800-luvulla, kun Helsingille alettiin laatia asemakaavoja. Virallisen nimen kukin kaupunginosa saa nykyisin asemakaavassa, aiemmin nimi annettiin erillisellä päätöksellä. Rakennusjärjestyksen 36. pykälän mukaan asemakaava käsittää myös kaupunginosien nimet tai numeron, rakennuskorttelien numerot ja katujen nimet sekä, mikäli pidetään tarpeellisena, puistojen ja torien ynnä muiden alueiden nimet. Helsingin kaupunginosat saivat viralliset nimet vuonna 1959. Sitä ennen virallisissa yhteyksissä käytettiin kaupunginosan numeroa ja nimet olivat epävirallisia kutsumanimiä.
Kaupunginosajako pyritään pitämään mahdollisimman muuttumattomana. Tämä johtuu siitä, että kun tontti rekisteröidään lakisääteiseen kiinteistörekisteriin, tontille annetaan kiinteistötunnus, jonka yhtenä osana on kaupunginosan numero. Näin kaupunginosan muutos muuttaisi kiinteistötunnuksia. Tunnus olisi muutettava paitsi rekistereihin ja karttoihin, myös kaikkiin kiinteistöjä koskeviin asiakirjoihin. Uusittavia asiakirjoja olisivat esimerkiksi kiinteistöjen omistajien, vuokramiesten ja velkojien hallussa olevat kiinteistörekisteriotteet, lainhuudatustodistukset, rasitustodistukset ja panttikirjat.
Piirijako on luotu Helsingin kaupungin hallinnon ja tilastoinnin tarpeita varten. Sen rajat noudattavat osittain kaupunginosien rajoja, mutta kaupunginosajaon ja piirijaon erona on se, että piirijaolla muodostetaan kaupunginosia suurempia toiminnallisia alueita. Toinen tärkeä ero on niiden syntytapa. Piirijako voidaan luoda kaupunginhallituksen päätöksellä, kun taas kaupunginosa virallistuu vain asemakaavoituksella.
Piirijako noudattaa kaavaa suurpiiri – peruspiiri – osa-alue – pienalue.
Helsinki jaetaan kahdeksaan suurpiiriin, jotka numeroidaan 1–8. Suurpiirit ja niiden asukasluvut 1.1.2018 olivat[1]:
Suurpiirit jaetaan peruspiireihin, joita on yhteensä 34. Peruspiireistä muutamat ovat samoja kuin kaupunginosat, toiset taas muodostuvat useistakin kaupunginosista.
Peruspiirin numerossa ensimmäisenä on suurpiirin numero, sitten nolla ja kolmantena peruspiirin järjestysnumero suurpiirissään.
Peruspiirit jakautuvat yhteen tai useampaan osa-alueeseen, joille myös annetaan virallinen nimi. Osa-alueen numeron kaksi ensimmäistä numeroa ovat yleensä samat kuin vastaavalla kohdalla olevalla kaupunginosalla ja kolmas numero on järjestysnumero yhdestä eteenpäin.
Kukin osa-alue jakautuu yhteen tai useampaan pienalueeseen. Niitä käytetään esimerkiksi tehtäessä tilastoja ihmisistä ja rakennuksista. Pienalueella ei ole virallisesti vahvistettua omaa nimeä vaan ainoastaan nelinumeroinen numero.
Helsingissä on kaupunginhallituksen 26. marraskuuta 2012 tekemän päätöksen mukaan seuraava määrä alueita[3]:
Kaupunginosajako | Piirijako |
---|---|
60 kaupunginosaa | 8 suurpiiriä |
– | 34 peruspiiriä |
– | 148 osa-aluetta |
– | 404 pienaluetta |
Ennen tuolloin tehtyjä muutoksia osa-alueita oli 137 ja pienalueita 369 kappaletta.[3]
Taulukossa on esitetty kaupunginosien lisäksi myös piirijaon osa-alueet, jos kaupunginosaan kuuluu useampi kuin yksi osa-alue. Kaupunginosilla on kaksi ja osa-alueilla kolme numeroa niiden nimien edessä.
Kaupunginosajako | |
---|---|
Kaupunginosa
Osa-alue |
Ruotsiksi |
01 Kruununhaka | Kronohagen |
02 Kluuvi | Gloet |
03 Kaartinkaupunki | Gardesstaden |
04 Kamppi | Kampen |
05 Punavuori | Rödbergen |
06 Eira | Eira |
07 Ullanlinna | Ulrikasborg |
08 Katajanokka | Skatudden |
09 Kaivopuisto | Brunnsparken |
10 Sörnäinen
|
Sörnäs
|
11 Kallio
|
Berghäll
|
12 Alppiharju | Åshöjden
|
13 Etu-Töölö | Främre Tölö |
14 Taka-Töölö | Bortre Tölö |
15 Meilahti | Mejlans |
16 Ruskeasuo
|
Brunakärr
|
17 Pasila
|
Böle
|
18 Laakso | Dal |
19 Mustikkamaa-Korkeasaari | Blåbärslandet-Högholmen |
20 Länsisatama
|
Västra hamnen
|
21 Hermanni
|
Hermanstad
|
22 Vallila | Vallgård |
23 Toukola
|
Majstad
|
24 Kumpula | Gumtäkt |
25 Käpylä | Kottby |
26 Koskela | Forsby |
27 Vanhakaupunki | Gammelstaden |
28 Oulunkylä
|
Åggelby
|
29 Haaga
|
Haga
|
30 Munkkiniemi
|
Munksnäs
|
31 Lauttasaari
|
Drumsö
|
32 Konala | Kånala |
33 Kaarela
|
Kårböle
|
34 Pakila
|
Baggböle
|
35 Tuomarinkylä
|
Domarby
|
36 Viikki
|
Vik
|
37 Pukinmäki | Bocksbacka |
38 Malmi
|
Malm
|
39 Tapaninkylä
|
Staffansby
|
40 Suutarila
|
Skomakarböle
|
41 Suurmetsä
|
Storskog
|
42 Kulosaari | Brändö |
43 Herttoniemi
|
Hertonäs
|
44 Tammisalo | Tammelund |
45 Vartiokylä
|
Botby
|
46 Pitäjänmäki
|
Sockenbacka
|
47 Mellunkylä
|
Mellungsby
|
48 Vartiosaari | Vårdö |
49 Laajasalo
|
Degerö
|
50 Villinki | Villinge |
51 Santahamina | Sandhamn |
52 Suomenlinna | Sveaborg |
53 Ulkosaaret
|
Utöarna
|
54 Vuosaari
|
Nordsjö
|
55 Östersundom | Östersundom |
56 Salmenkallio | Sundberg |
57 Talosaari | Husö |
58 Karhusaari | Björnsö |
59 Ultuna
|
Ultuna
|
Aluemeri | Territorialhavet |
Erityistapaukset, jotka täydentävät virallista aluejakoa:
Seuraavassa taulukossa on esitetty Helsingin suurpiirit, peruspiirit ja osa-alueet sekä niiden ruotsinkieliset nimet. Kunkin osa-alueen kohdalle on merkitty lisäksi siihen kuuluvien pienalueiden lukumäärä.
Piirijako | ||
---|---|---|
Suurpiiri | Ruotsiksi | Pien- alueita[5] |
Peruspiiri | ||
Osa-alue | ||
1 Eteläinen suurpiiri | Södra stordistriktet | |
101 Vironniemen peruspiiri | Estnäs distrikt | |
010 Kruununhaka | Kronohagen | 4 |
020 Kluuvi | Gloet | 7 |
080 Katajanokka | Skatudden | 2 |
102 Ullanlinnan peruspiiri | Ulrikasborgs distrikt | |
030 Kaartinkaupunki | Gardesstaden | 3 |
050 Punavuori | Rödbergen | 4 |
060 Eira | Eira | 1 |
070 Ullanlinna | Ulrikasborg | 3 |
090 Kaivopuisto | Brunnsparken | 1 |
204 Hernesaari | Ärtholmen | 3 |
520 Suomenlinna | Sveaborg | 3 |
531 Länsisaaret | Västra holmarna | 2 |
103 Kampinmalmin peruspiiri | Kampmalmens distrikt | |
040 Kamppi | Kampen | 8 |
130 Etu-Töölö | Främre Tölö | 5 |
201 Ruoholahti | Gräsviken | 1 |
202 Lapinlahti | Lappviken | 1 |
203 Jätkäsaari | Busholmen | 7 |
104 Taka-Töölön peruspiiri | Bortre Tölö distrikt | |
140 Taka-Töölö | Bortre Tölö | 6 |
105 Lauttasaaren peruspiiri | Drumsö distrikt | |
311 Kotkavuori | Örnberget | 2 |
312 Vattuniemi | Hallonnäs | 4 |
313 Myllykallio | Kvarnberget | 3 |
314 Koivusaari | Björkholmen | 1 |
2 Läntinen suurpiiri | Västra stordistriktet | |
201 Reijolan peruspiiri | Grejus distrikt | |
150 Meilahti | Mejlans | 4 |
161 Vanha Ruskeasuo | Gamla Brunakärr | 2 |
162 Pikku Huopalahti | Lillhoplax | 3 |
180 Laakso | Dal | 3 |
202 Munkkiniemen peruspiiri | Munksnäs distrikt | |
301 Vanha Munkkiniemi | Gamla Munksnäs | 4 |
302 Kuusisaari | Granö | 1 |
303 Lehtisaari | Lövö | 2 |
304 Munkkivuori | Munkshöjden | 2 |
305 Niemenmäki | Näshöjden | 1 |
306 Talinranta | Talistranden | 1 |
203 Haagan peruspiiri | Haga distrikt | |
291 Etelä-Haaga | Södra Haga | 5 |
292 Kivihaka | Stenhagen | 1 |
293 Pohjois-Haaga | Norra Haga | 5 |
294 Lassila | Lassas | 1 |
204 Pitäjänmäen peruspiiri | Sockenbacka distrikt | |
320 Konala | Kånala | 5 |
461 Pajamäki | Smedjebacka | 1 |
462 Tali | Tali | 3 |
463 Reimarla | Reimars | 3 |
464 Marttila | Martas | 1 |
465 Pitäjänmäen yritysalue | Sockenbacka företagsområde | 3 |
205 Kaarelan peruspiiri | Kårböle distrikt | |
331 Kannelmäki | Gamlas | 4 |
332 Maununneva | Magnuskärr | 2 |
333 Malminkartano | Malmgård | 3 |
334 Hakuninmaa | Håkansåker | 3 |
335 Kuninkaantammi | Kungseken | 2 |
336 Honkasuo | Hongasmossa | 1 |
3 Keskinen suurpiiri | Mellersta stordistriktet | |
301 Kallion peruspiiri | Berghälls distrikt | |
101 Vilhonvuori | Vilhelmsberg | 3 |
102 Kalasatama | Fiskehamnen | 5 |
103 Sompasaari | Sumparn | 2 |
104 Hanasaari | Hanaholmen | 1 |
111 Siltasaari | Broholmen | 2 |
112 Linjat | Linjerna | 3 |
113 Torkkelinmäki | Torkelsbacken | 1 |
302 Alppiharjun peruspiiri | Åshöjdens distrikt | |
121 Harju | Ås | 1 |
122 Alppila | Alphyddan | 2 |
303 Vallilan peruspiiri | Vallgårds distrikt | |
211 Hermanninmäki | Hermanstadsbacken | 3 |
212 Hermanninranta | Hermanstadsstranden | 2 |
213 Kyläsaari | Byholmen | 2 |
220 Vallila | Vallgård | 7 |
304 Pasilan peruspiiri | Böle distrikt | |
171 Länsi-Pasila | Västra Böle | 3 |
172 Pohjois-Pasila | Norra Böle | 1 |
173 Itä-Pasila | Östra Böle | 1 |
174 Keski-Pasila | Mellersta Böle | 2 |
305 Vanhankaupungin peruspiiri | Gammelstadens distrikt | |
231 Toukola | Gamla Majstad | 1 |
232 Arabianranta | Arabiastranden | 1 |
240 Kumpula | Gumtäkt | 3 |
250 Käpylä | Kottby | 6 |
260 Koskela | Forsby | 2 |
270 Vanhakaupunki | Gammelstaden | 1 |
4 Pohjoinen suurpiiri | Norra stordistriktet | |
401 Maunulan peruspiiri | Månsas distrikt | |
281 Pirkkola | Britas | 2 |
282 Maunula | Månsas | 3 |
283 Metsälä | Krämertsskog | 2 |
286 Maunulanpuisto | Månsasparken | 1 |
402 Länsi-Pakilan peruspiiri | Västra Baggböle distrikt | |
341 Länsi-Pakila | Västra Baggböle | 4 |
403 Tuomarinkylän peruspiiri | Domarby distrikt | |
351 Paloheinä | Svedängen | 2 |
352 Torpparinmäki | Torparbacken | 2 |
354 Haltiala | Tomtbacka | 1 |
404 Oulunkylän peruspiiri | Åggelby distrikt | |
284 Patola | Dammen | 8 |
285 Veräjämäki | Grindbacka | 3 |
287 Veräjälaakso | Grinddal | 1 |
405 Itä-Pakilan peruspiiri | Östra Baggböle distrikt | |
342 Itä-Pakila | Östra Baggböle | 6 |
353 Tuomarinkartano | Domargård | 1 |
5 Koillinen suurpiiri | Nordöstra stordistriktet | |
501 Latokartanon peruspiiri | Ladugårdens distrikt | |
361 Viikinranta | Viksstranden | 2 |
362 Latokartano | Ladugården | 4 |
363 Viikin tiedepuisto | Viks forskarpark | 2 |
364 Viikinmäki | Viksbacka | 1 |
383 Pihlajamäki | Rönnbacka | 3 |
386 Pihlajisto | Rönninge | 1 |
502 Pukinmäen peruspiiri | Bocksbacka distrikt | |
370 Pukinmäki | Bocksbacka | 3 |
503 Malmin peruspiiri | Malms distrikt | |
381 Ylä-Malmi | Övre Malm | 3 |
382 Ala-Malmi | Nedre Malm | 5 |
384 Tattariharju | Tattaråsen | 1 |
385 Malmin lentokenttä | Malms flygfält | 4 |
391 Tapaninvainio | Staffansslätten | 6 |
392 Tapanila | Mosabacka | 3 |
504 Suutarilan peruspiiri | Skomakarböle distrikt | |
401 Siltamäki | Brobacka | 5 |
403 Töyrynummi | Lidamalmen | 3 |
505 Puistolan peruspiiri | Parkstads distrikt | |
402 Tapulikaupunki | Stapelstaden | 4 |
411 Puistola | Parkstad | 3 |
412 Heikinlaakso | Henriksdal | 1 |
413 Tattarisuo | Tattarmossen | 3 |
415 Alppikylä | Alpbyn | 1 |
506 Jakomäen peruspiiri | Jakobacka distrikt | |
414 Jakomäki | Jakobacka | 2 |
6 Kaakkoinen suurpiiri | Sydöstra stordistriktet | |
601 Kulosaaren peruspiiri | Brändö distrikt | |
190 Mustikkamaa-Korkeasaari | Blåbärslandet-Högholmen | 2 |
420 Kulosaari | Brändö | 5 |
602 Herttoniemen peruspiiri | Hertonäs distrikt | |
431 Länsi-Herttoniemi | Västra Hertonäs | 6 |
432 Roihuvuori | Kasberget | 3 |
433 Herttoniemen yritysalue | Hertonäs företagsområde | 2 |
434 Herttoniemenranta | Hertonäs strand | 2 |
440 Tammisalo | Tammelund | 1 |
603 Laajasalon peruspiiri | Degerö distrikt | |
480 Vartiosaari | Vårdö | 1 |
491 Yliskylä | Uppby | 7 |
492 Jollas | Jollas | 3 |
493 Tullisaari | Turholm | 2 |
494 Kruunuvuorenranta | Kronobergsstranden | 7 |
495 Hevossalmi | Hästnässund | 2 |
500 Villinki | Villinge | 2 |
510 Santahamina | Sandhamn | 1 |
532 Itäsaaret | Östra holmarna | 2 |
533 Aluemeri | Territorialhavet | 1 |
7 Itäinen suurpiiri | Östra stordistriktet | |
701 Vartiokylän peruspiiri | Botby distrikt | |
451 Vartioharju | Botbyåsen | 5 |
452 Puotila | Botby gård | 1 |
453 Puotinharju | Botbyhöjden | 3 |
455 Marjaniemi | Marudd | 1 |
456 Roihupelto | Kasåkern | 1 |
457 Itäkeskus | Östra centrum | 3 |
702 Myllypuron peruspiiri | Kvarnbäckens distrikt | |
454 Myllypuro | Kvarnbäcken | 7 |
703 Mellunkylän peruspiiri | Mellungsby distrikt | |
471 Kontula | Gårdsbacka | 4 |
472 Vesala | Ärvings | 4 |
473 Mellunmäki | Mellungsbacka | 3 |
474 Kivikko | Stensböle | 4 |
475 Kurkimäki | Tranbacka | 1 |
704 Vuosaaren peruspiiri | Nordsjö distrikt | |
541 Keski-Vuosaari | Mellersta Nordsjö | 6 |
542 Nordsjön kartano | Nordsjö gård | 1 |
543 Uutela | Nybondas | 1 |
544 Meri-Rastila | Havsrastböle | 4 |
545 Kallahti | Kallvik | 3 |
546 Aurinkolahti | Solvik | 3 |
547 Rastila | Rastböle | 2 |
548 Niinisaari | Bastö | 3 |
549 Mustavuori | Svarta backen | 1 |
8 Östersundomin suurpiiri | Östersundoms stordistrikt | |
801 Östersundomin peruspiiri | Östersundoms distrikt | |
550 Östersundom | Östersundom | 1 |
560 Salmenkallio | Sundberg | 1 |
570 Talosaari | Husö | 1 |
580 Karhusaari | Björnsö | 1 |
591 Landbo | Landbo | 1 |
592 Puroniitty | Bäckängen | 1 |
Ruotsin kuninkaan Maunu Eerikinpojan vuonna 1349 säätämässä kaupunginlaissa määrättiin yleiseurooppalaiseen tapaan, että jokainen kaupunki pitää jakaa neljään neljännekseen eli kortteliin. Tällainen kortteli, ruotsiksi kvarteret, oli pikemminkin kaupunginosa kuin nykykortteli. Kaupunginlain mukaan jokaiseen neljännekseen pitää asettaa kaksi päämiestä eli nokiherraa. Tämä siksi, että jos syttyy tulipalo, täytyy asukkaiden näiden päämiesten johdolla ryhtyä sammuttamaan sitä.
Suomessa tätä määräystä noudatettiin vain Turussa ja Viipurissa. Muut Suomen kaupungit olivat liian pieniä kortteleihin jaettaviksi. Turun kortteleilla oli nimet, sen sijaan Viipurissa korttelien niminä oli numerot yhdestä neljään.
Vantaanjoen suulle vuonna 1550 perustetusta ”Vantaan Helsingistä” tunnetaan vain ylimalkainen karttapiirros ja nimistöstä muutama maininta. Mahdollisista korttelien nimistä ei ole tietoa.
Vuonna 1640 kuningatar Kristiinan ja valtaneuvoston päätöksellä kaupunki siirrettiin Vironniemelle. Uudella paikalla kaupungin kaduista ainakin isommille annettiin nimet, mutta usein käytettiin paikan nimeämiseen talon tai talonomistajan nimeä tai maastonimeä. Vuonna 1709 kaupungissa oli 270 rakennettua tonttia, ja kaupunki jaettiin neljään osaan:
Viaporin (nykyisen Suomenlinnan) rakentaminen jälkeen elämä kaupungissakin vilkastui. Talojen lukumäärä lisääntyi niin, että niitä vuonna 1757 oli 326 kappaletta. Helsinki jaettiin 1700-luvun lopulla neljään kortteliin eli kaupunginosaan:
Vuonna 1808 Helsinki siirtyi venäläisten hallintaan ja paloi lähes kokonaan saman vuoden marraskuussa. Haminan rauhan jälkeen alettiin suunnitella kaupungin uudelleenrakentamista. Keisari Aleksanteri I julistaa 8. huhtikuuta 1812 Helsingin Suomen pääkaupungiksi. Samana päivänä keisari myös vahvisti kaupungin asemakaavan Johan Albrecht Ehrenströmin suunnitelman mukaan. Siinä kaupunki jaettiin kahteen Erottajan jakamaan osaan:
Korttelien numerot ja nimet vahvistettiin vuoden 1820 palojärjestyksessä Tukholman esimerkkiä noudattaen. Samalta vuodelta on peräisin seuraavanlainen aluejako:
Uudelleenrakentamiskomitean (1811–1825) toiminnan loppuaikana Helsinki jaettiin kuuteen osaan. Jako oli aluksi epävirallinen, sillä se vahvistettiin vasta 1836. Kaupunginosat olivat W. Gyldenin 1837 (suluissa C. Reuterin 1866) laatiman kartan mukaan seuraavanlaiset:
Kaupungin kasvaessa ja asemakaavoitetun alueen laajetessa on kaupunginosien lukumäärä samalla lisääntynyt. Virallisesti kaupunginosat nimettiin vain numeroilla aina vuoteen 1959 saakka. Asemakaavoja vahvistettiin seuraavasti:
Vuonna 1875 kaupunginosat 1–3 ja 8 muodostivat rakennusjärjestyksen mukaan varsinaisen kaupungin, muut kuuluivat esikaupunkialueeseen.
Helsingin kaupunginosat jaettiin 1900-luvun alkupuolella kahteen ryhmään:
Vuoden 1946 suuren alueliitoksen jälkeen kaupungin alue jaettiin kantakaupunkiin (kaupunginosat 1–27) ja esikaupunkeihin (kaupunginosat 28–53; Vuosaari liitettiin Helsinkiin vuoden 1966 alussa). Tilastoissa jaettiin usein vielä kantakaupunki asemakaavoitettuun alueeseen ja asemakaavoittamattomaan alueeseen.
Kaupunginosat ryhmiteltiin tilastoissa 1960-luvulta vuoteen 1983 asti seuraavasti:
Vuoden 1980 alussa kaupungin eri hallintokunnat käyttivät 101 aluejakoa, joista maantieteellisesti erilaisia oli 80. Näistä 80 jaosta kaupunginosajakoa noudatti tarkalleen 17 ja suunnilleen 41. Esimerkiksi palolaitoksella oli 8 nuohouspiiriä, 7 sammutuspiiriä ja 6 palotarkastuspiiriä. Muita jakoja käyttivät esimerkiksi terveysasemat, perhepäivähoito, kirjastot, koulut, neuvolat jne.
Kaupunginhallitus päätti 13. joulukuuta 1982 (2900 §) piirijakojärjestelmästä. Kaupungin palvelutuotannon järjestämiseksi luotiin alueellinen jako, joka tyydyttää monia käyttäjiä ja on pitkäikäinen. Jako helpottaa virastojen sisäistä ja niiden välistä yhteistyötä palvelujen suunnittelun ja toteutuksen apuneuvona. Kunkin hallintokunnan tuli sopeuttaa toimintansa tähän piirijakoon. Tilastointi alkoi noudattaa uutta jakoa vuodesta 1984, muut viimeistään vuoden 1986 alusta. Näin asukkaidenkin on helpompi samaistua omaan alueeseensa, jonka rajat ovat eri palveluissa samat.
Periaatteena piirijakoa luotaessa on ollut, että
Helsinkiin liitettiin uusia alueita Sipoosta ja Vantaalta vuoden 2009 alussa. Samassa yhteydessä muodostettiin uusista alueista viisi uutta kaupunginosaa, yksi uusi suurpiiri ja yksi uusi peruspiiri sekä kuusi osa-aluetta. Päätöksen uusista aluejaoista teki kaupunginhallitus joulukuussa 2008 talous- ja suunnittelukeskuksen, tietokeskuksen, kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston yhteistyönä valmisteleman ehdotuksen pohjalta. Ehdotuksen alueiden nimistä valmisteli nimistötoimikunta.[6]
Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Yhdistettävä muutoksia koskeva kuvaus Historia-osioon |
Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille. Tarkennus: merkittävä päätöstiedot lähteiksi. |
Päätösten liitteenä on yleensä kartta, johon on piirretty tarkat rajat.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.