Kyläsaari (Helsinki)

Kyläsaari on Hermannin kaupungin­osaan kuuluva osa-alue Helsingissä. Se on saanut nimensä saman­nimisestä saaresta, joka sijaitsi samalla alueella Vanhan­kaupungin­lahden rannalla. Kyläsaaren pohjoispuolella sijaitsee Arabianranta ja eteläpuolella Hermanninranta. Pääkatu Hermannin rantatie erottaa Kyläsaaren Hermanninmäestä.

Kyläsaari
Byholmen
Näkymä kohti Hermannin rantapuistoa Kyläsaaren jätteenpolttolaitoksen eli nykyisen kierrätyskeskuksen neljännestä kerroksesta.
Kaupunki	Helsinki
Suurpiiri	Keskinen suurpiiri
Kaupunginosa nro	21 (osa-alue 213)
Pinta-ala	0,30 km² [1]
Väkiluku	417[2] (31.12.2020)
Väestötiheys	1 390 as./km²
Osa-alueet	on itse osa Hermannin kaupunginosaa
Postinumero(t)	00580[3]
Lähialueet	Arabianranta, Hermanninmäki, Hermanninranta
Infobox OK

Kyläsaari on aina ollut pääasiassa teollisuusaluetta. 2010-luvulla osa-alueen pohjoisosaan lähelle Arabianrantaa rakennettiin kuitenkin uusia asuintaloja, ja vuonna 2019 Kyläsaaren väkiluku oli noin 450. Teollisuus poistuu alueelta 2020-luvun lopussa, ja noin 5 000 asukkaan asuinalueeksi Kyläsaari rakentuu vuosina 2029–2036.^[4][5]

Kyläsaari on Helsingin ruotsinkielisin osa-alue ja lisäksi kaupungin ainoa osa-alue, jossa enemmistö väestöstä puhuu äidinkielenään ruotsia. Väestöstä noin 80 % puhuu ruotsia. Tämä johtuu todennäköisesti osa-alueen ruotsinkielisestä Ammattikorkeakoulu Arcadasta.^[6][7]

Historia

Nimen alkuperä

Saaren nimi Byholmen oli käytössä jo 1600-luvulla. P. Klerckin kartassa vuodelta 1776 saaren nimi on Kråkholmen (Varissaari).^[8] Kuninkaallisessa merikartastossa 1791–1796 nimi on muodossa Krok-Holmen (Koukkusaari)^[9]. P. S. von Schrarenbergin Helsingin ja Sipoon kartassa vuodelta 1835 saaren nimi on Stenholmen (Kivisaari)^[10]. Sitä kutsuttiin 1800-luvulla myös Hemholmeniksi (suom. Kotisaari), mutta vuosisadan lopulla nimeksi vakiintui jälleen Byholmen. Suomenkielinen nimi Kyläsaari vahvistettiin vuonna 1909.^[11] Läheisessä Toukolan kaupunginosassa on Kotisaarenkatu, jossa sijainnut Kotisaaren leipomo, entinen Maanviljelijöiden maitokeskus, on saanut nimensä tästä paikannimestä.

1900-luku

Saaren rantaa vuonna 1897.

Kyläsaari oli aikanaan kallioinen ja puuston peittämä saari Vanhankaupunginlahdella.^[12] Alkuperäinen mantereen rantaviiva kulki likipitäen Hermannin rantatien kohdalla.^[13][14] Saari sijaitsi työväen asuttamien kaupunginosien lähellä, ja sitä käytettiin virkistysalueena uima- ja venerantoineen.^[15] Saareen rakennettiin puusilta, ja siellä järjestettiin retkiä ja juhlia.^[12] 1910-luvulla saareen perustettiin uimalaitos.^[12] Kyläsaaren ja sen eteläpuolella sijainneen Verkkosaaren välissä oli talvisin luistinrata.^[12]

Vuonna 1932 Kyläsaareen valmistui jätevedenpuhdistamo,^[12] ja 1940-luvulla saari liitettiin mantereeseen. 1960-luvun alussa alueelle rakennettiin Kyläsaaren jätteenpolttolaitos, joka kuitenkin lakkautettiin vuonna 1983^[16] lähiympäristön asukkaiden vaatimuksesta ympäristöhaittojen vuoksi. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus aloitti toimintansa jätteenpolttolaitoksen rakennuksessa vuonna 1990.^[17]

Ilmakuva vuodelta 1996. Jätteenpolttolaitoksen ohella kuvassa näkyy Sörnäisten satamarata, joka kulki Hermannin rantatien reunassa vuoteen 2008 saakka.

Diakonia-ammattikorkeakoulun eli Diakin rakennus valmistui osoitteeseen Kyläsaarenkuja 2 vuonna 2015.^[18]

Elokuvissa ja kirjoissa

Kyläsaaren ranta-alueella on osittain kuvattu Aki Kaurismäen elokuva Mies vailla menneisyyttä.^[19] Elokuvassa satamakonteista on rakennettu slummin tapainen kylä, jossa satamavartija tekee bisnestä vuokraamalla tyhjiä satamakontteja asunnoiksi. Kyläsaari esiintyy myös Joel Lehtosen romaanissa Rakastunut rampa, vuodelta 1922. Siinä kuvataan juhannuksen viettoa luonnonkauniissa Kyläsaaressa.