kristillinen protestanttinen kirkkokunta From Wikipedia, the free encyclopedia
Baptismi on protestanttisen reformaation pohjalta vuonna 1609 syntynyt kristillinen kirkkokunta. Sillä on maailmanlaajuisesti 60 miljoonaa jäsentä ja sen piirissä on lapset mukaan lukien 110 miljoonaa ihmistä.[1]
| Baptismi | |
|---|---|
.jpg) Baptistikirkko São Paulossa. |
|
| Suuntautuminen | protestantismi |
| Teologia | anabaptismi |
| Hallinto | presbyteriaanisuus |
| Yhteistyötahoja | Baptistien maailmanliitto |
| Toiminta-alue | pääasiassa Pohjois-Amerikka |
| Perustaja | John Smyth |
| Perustettu | 1609 |
| Irtautunut | Katolisesta kirkosta, reformoiduista |
| Kirkosta irtautuneet | adventismi |
| Jäseniä | noin 110 miljoonaa |
| Aiheesta muualla | |
| Baptist World Alliance – Baptistien maailmanliitto. (englanniksi) | |
Opillisesti baptismi painottaa Raamatun erehtymättömyyttä ja arvovaltaa. Samoin korostetaan omakohtaista uskoontuloa. Ainoastaan uskonsa tunnustaneet henkilöt kastetaan. Kaste toimitetaan upottamalla ja se käsitetään lähinnä vertauskuvalliseksi uskon tunnustamiseksi. Kaste suoritetaan vain kastettavan omasta pyynnöstä ja sen kautta liitytään paikallisseurakuntaan. Vauvoja ei kasteta, mutta heidät siunataan Jeesuksen antaman esimerkin mukaisesti. Mitään ikärajaa ei kuitenkaan kasteelle menolle ole asetettu, vaan olennaista on nimenomaan se, että henkilö on kertonut haluavansa kasteen ja uskovansa. Seurakunnan jäsenyys on tarkoitettu pelkästään henkilökohtaisesti uskoville. Varsinaista yhteistä uskontunnustusta ei baptisteilla ole.
Baptismin juuret ovat keskiajan lopun uskonpuhdistuksessa ja sen reformoidussa haarassa. Ulrich Zwingli oli Sveitsissä syntyneen uskonpuhdistuksen alkuunpanija. Uudistukset tehtiin Zürichin kaupunkineuvoston tuella. Vähitellen uskonpuhdistus levisi Sveitsissä ranskan- ja saksankielisillä alueilla, jossa Jean Calvinista tuli suunnan merkittävin edustaja. Zwinglin alullepaneman uskonpuhdistuksen myötä syntyi myös anabaptistinen ryhmä, joiden näkemyksen mukaan kirkossa tuli saada aikaan entistä suurempi muutos ja seurakuntakäsityksessä paluu Raamattuun ja Uuden testamentin opetukseen. Anabaptistit olivat hajanainen liike, ja 1500-luvulla heitä yhdisti käsitys uskovien kasteesta.[2]
Anabaptisteja oli Sveitsin lisäksi Saksan, Itävallan ja Hollannin alueilla. Anabaptistinen vaikutus on edelleen näkynyt monissa Itä-Euroopan baptistikirkoissa. Anabaptismin yhteys baptismin syntyyn on lähinnä henkinen. Englannin anabaptistit olivat suurimmaksi osaksi siirtolaisia, ja vuonna 1575 teloitettiin Lontoossa todennäköisesti viimeiset anabaptistit.[2]
Baptismi sai vaikutteita ennen kaikkea Englannin separatismista, joka vaikutti Englannissa 1500- ja 1600-luvuilla. 1550-luvun mittaan separatistien toiminta alkoi saada julkisempia muotoja. Baptismin ensimmäisenä johtajana on pidetty John Smythia (1570–1612), joka opiskeli Cambridgen yliopistossa ja jolla oli separatistisia ajatuksia. Smyth lausui ääneen myös periaatteen baptistisesta seurakuntakäsityksestä. Vuonna 1608 Smyth lähti Thomas Helwysin kanssa Hollantiin välttyäkseen vainolta.[3]
Hollannissa Smith ja Helwys päätyivät uskovien kasteen kannattajiksi ja kastoivat itsensä yhdessä 40 seuraajan kanssa. Tästä joukosta muodostui ensimmäinen vuonna 1609 perustettu baptistiseurakunta. Smyth kuoli Hollannissa 1612, mutta Helwys palasi kotimaahansa yhdessä pienen seurakuntansa kanssa, missä he perustivat vuonna 1611 Englannin ensimmäisen baptistiseurakunnan Spitalfieldissa. Hollannissa Helwys oli omaksunut mennoniitoilta selkeän arminiolaisen pelastuskäsityksen.[3] Englannissa baptistit jakautuivat kahteen ryhmään: yleislinjaan ja kalvinistisiin baptisteihin. Erottava tekijä suuntien välillä oli suhtautumisessa ennaltamääräämisoppiin. Molempia ryhmiä yhdisti kuitenkin suhde Englannin kirkkoon sekä uskovien kasteen käyttöönotto.[4]
Monet baptistit lähtivät Englannista vainoja pakoon Pohjois-Amerikkaan. Useimmat amerikkalaiset baptistit olivat lähtökohdiltaan brittiläisiä ja tutustuneet herätykseen jo Englannissa tai Walesissa. Lontoossa syntynyt Roger Williams (1603–1684) muutti Amerikkaan 1631 ja perusti ensimmäisen baptistiseurakunnan Providenceen Uuden-Englannin alueelle vuonna 1639. Noin vuoden kuluttua seurasi John Clarken perustama seurakunta Newportissa Rhode Islandilla. 1700-luvun alussa baptistiseurakuntia oli vielä vain 24 ja niiden yhteinen jäsenmäärä oli hieman yli 800. 1730-luvun herätys muutti kuitenkin tilanteen täysin ja vuosisadan loppuun mennessä baptistit kasvoivat Amerikan suurimmaksi uskonnolliseksi liikkeeksi seurakuntien määrän noustessa yli tuhanteen.[4]
Manner-Euroopassa baptismi levisi ensin Ranskaan. 1800-luvun puolivälissä saksalaisen Johann G. Onckenin (1800–1884) toimesta baptistiseurakuntia syntyi Saksaan ja saksankielisiin maihin Itä-Eurooppaan. Onckenia on kutsuttu baptistityön uranuurtajaksi Euroopassa. Oncken toimi yhdessä Julius W. Köbnerin ja Gottfried W. Lehmannin kanssa. Onckenin työn vaikutus ulottui Sveitsiin, Itävaltaan, Unkariin, Hollantiin, Ranskaan, Puolaan, Liettuaan, Venäjälle, Romaniaan ja Ukrainaan. Baptismi levisi myös Tanskaan vuonna 1839 ja Ruotsiin vuonna 1848.[4]
Baptismi jakaantuu maailmassa moneen itsenäiseen kirkkoon, joilla on painotuseroja keskenään. Yhteisenä kokoavana elimenä toimii Baptistien maailmanliitto (Baptist World Alliance, BWA). Baptisteja on maailmassa noin 60 miljoonaa, ja kirkkojen piiriin kuuluu lapset mukaan lukien noin 110 miljoonaa ihmistä.
Baptistit ovat noin 35 miljoonalla jäsenellään Yhdysvaltain suurimpia protestanttisia kirkkokuntia. Maan suurin baptistinen kirkkokunta on Eteläinen baptistikonventio (Southern Baptist Convention, SBC) noin 16 miljoonalla jäsenellään. Maan vanhin baptistinen kirkkokunta on American Baptist Churches USA (ABCUSA), jonka juuret ulottuvat vuonna 1638 Providencen kaupunkiin, Rhode Islandin osavaltioon perustettuun Amerikan ensimmäiseen baptistiseurakuntaan.
Euroopassa baptisteja on vajaat miljoona. Suurimmat baptistiunionit ovat Englannissa noin 150 000 jäsentä ja Ukrainassa noin 130 000 jäsentä. Venäjällä baptisteja on runsaat 100 000. Euroopan baptistien kattojärjestönä toimii Euroopan Baptistiliitto (European Baptist Federation, EBF)
Suomessa on baptisteja nykyisin noin 2 400. Heistä puolet on ruotsinkielisiä. Suomenkieliset baptistit ovat rekisteröityneet kirkkokunnaksi nimellä Suomen Baptistikirkko ja ruotsinkieliset baptistit nimellä Finlands svenska baptistsamfund. Suomen reformoidut baptistit ovat rekisteröityneet kirkkokunnaksi nimellä Suomen reformoitujen baptistiseurakuntien yhdyskunta. Ruotsinkielisistä baptisteista suurin osa asuu Pohjanmaalla.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
