lento

See also: Lento

English

Etymology

Borrowed from Italian lento.^[1][2]

Pronunciation

• (Received Pronunciation) IPA^(key): /ˈlɛntəʊ/
• (General American) IPA^(key): /ˈlɛntoʊ/
• Rhymes: -ɛntəʊ

Adjective

lento (comparative more lento, superlative most lento)

1. (music) Slow (45–60 bpm). [since 1724]

Translations

(music) lento

German: lento (de) Romanian: lento (ro)

Noun

lento (plural lentos)

1. (music) A tempo mark directing that a passage is to be played very slowly.

See also

• Tempo on Wikipedia.Wikipedia

References

1. Oxford English Dictionary, 1884–1928, and First Supplement, 1933.
2. “lento”, in The American Heritage Dictionary of the English Language, 5th edition, Boston, Mass.: Houghton Mifflin Harcourt, 2016, →ISBN.

Anagrams

• Elton, Nolte, Olten, Tolen, let on, olent

Asturian

Adjective

lento

1. neuter of lentu

Esperanto

Esperanto Wikipedia has an article on:

lento

Wikipedia ^eo

Etymology

Ultimately from Latin lēns. Doublet of lenso.

Pronunciation

• IPA^(key): [ˈlento]

• Audio:

  (file)

• Rhymes: -ento
• Hyphenation: len‧to

Noun

lento (accusative singular lenton, plural lentoj, accusative plural lentojn)

1. lentil (plant, seed)

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlento/, [ˈle̞n̪t̪o̞]
• Rhymes: -ento
• Syllabification^(key): len‧to

Etymology 1

From Proto-Finnic *lento. Equivalent to lentää (“to fly”) +‎ -o.

Noun

lento

1. flying, flight (act of flying or being in the air)
2. flight (of an aircraft, other flying vehicle or spacecraft)
3. (figuratively) flight (fast and/or smooth movement)

Declension

Inflection of lento (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)
nominative		lento	lennot
genitive		lennon	lentojen
partitive		lentoa	lentoja
illative		lentoon	lentoihin
		singular	plural
nominative		lento	lennot
accusative	nom.	lento	lennot
	gen.	lennon
genitive		lennon	lentojen
partitive		lentoa	lentoja
inessive		lennossa	lennoissa
elative		lennosta	lennoista
illative		lentoon	lentoihin
adessive		lennolla	lennoilla
ablative		lennolta	lennoilta
allative		lennolle	lennoille
essive		lentona	lentoina
translative		lennoksi	lennoiksi
abessive		lennotta	lennoitta
instructive		—	lennoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of lento (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative lentoni lentoni accusative nom. lentoni lentoni gen. lentoni genitive lentoni lentojeni partitive lentoani lentojani inessive lennossani lennoissani elative lennostani lennoistani illative lentooni lentoihini adessive lennollani lennoillani ablative lennoltani lennoiltani allative lennolleni lennoilleni essive lentonani lentoinani translative lennokseni lennoikseni abessive lennottani lennoittani instructive — — comitative — lentoineni second-person singular possessor singular plural nominative lentosi lentosi accusative nom. lentosi lentosi gen. lentosi genitive lentosi lentojesi partitive lentoasi lentojasi inessive lennossasi lennoissasi elative lennostasi lennoistasi illative lentoosi lentoihisi adessive lennollasi lennoillasi ablative lennoltasi lennoiltasi allative lennollesi lennoillesi essive lentonasi lentoinasi translative lennoksesi lennoiksesi abessive lennottasi lennoittasi instructive — — comitative — lentoinesi first-person plural possessor singular plural nominative lentomme lentomme accusative nom. lentomme lentomme gen. lentomme genitive lentomme lentojemme partitive lentoamme lentojamme inessive lennossamme lennoissamme elative lennostamme lennoistamme illative lentoomme lentoihimme adessive lennollamme lennoillamme ablative lennoltamme lennoiltamme allative lennollemme lennoillemme essive lentonamme lentoinamme translative lennoksemme lennoiksemme abessive lennottamme lennoittamme instructive — — comitative — lentoinemme second-person plural possessor singular plural nominative lentonne lentonne accusative nom. lentonne lentonne gen. lentonne genitive lentonne lentojenne partitive lentoanne lentojanne inessive lennossanne lennoissanne elative lennostanne lennoistanne illative lentoonne lentoihinne adessive lennollanne lennoillanne ablative lennoltanne lennoiltanne allative lennollenne lennoillenne essive lentonanne lentoinanne translative lennoksenne lennoiksenne abessive lennottanne lennoittanne instructive — — comitative — lentoinenne third-person possessor singular plural nominative lentonsa lentonsa accusative nom. lentonsa lentonsa gen. lentonsa genitive lentonsa lentojensa partitive lentoaan lentoansa lentojaan lentojansa inessive lennossaan lennossansa lennoissaan lennoissansa elative lennostaan lennostansa lennoistaan lennoistansa illative lentoonsa lentoihinsa adessive lennollaan lennollansa lennoillaan lennoillansa ablative lennoltaan lennoltansa lennoiltaan lennoiltansa allative lennolleen lennollensa lennoilleen lennoillensa essive lentonaan lentonansa lentoinaan lentoinansa translative lennokseen lennoksensa lennoikseen lennoiksensa abessive lennottaan lennottansa lennoittaan lennoittansa instructive — — comitative — lentoineen lentoinensa

Derived terms

• lennokas
• lennokki
• lennosto
• -lentoinen

 

compounds

• avaruuslento
• charterlento
• halpalento
• häälento
• ilmalento
• jatkolento
• kaukolento
• koelento
• kotimaanlento
• koululento
• kuulento
• laululento
• lennonjohtaja
• lennonjohto
• lennonopettaja
• lennonselvittäjä
• lennonselvitys
• lennonvalvonta
• lennonvarmentaja
• lennonvarmistus
• lentoaika
• lentoambulanssi
• lentoase
• lentoasema
• lentoaukko
• lentoauto
• lentobensiini
• lentoemo
• lentoemäntä
• lentohavainto
• lentohenkilöstö
• lentohiekka
• lentohietikko
• lentohyökkäys
• lentohäpeä
• lentojarru
• lentojojo
• lentokaaos
• lentokala
• lentokalusto
• lentokansi
• lentokapteeni
• lentokeli
• lentokelpoinen
• lentokelvoton
• lentokenttä
• lentokielto
• lentokirjanen
• lentokirje
• lentokoira
• lentokone
• lentokorkeus
• lentokoulu
• lentokoulutus
• lentokuljetus
• lentokurssi
• lentokuva
• lentokuvio
• lentokyky
• lentokäytävä
• lentolaite
• lentolaivasto
• lentolaivue
• lentolannoitus
• lentolaskenta
• lentolaukku
• lentolehti
• lentolehtinen
• lentolevitys
• lentolihas
• lentoliike
• lentoliikenne
• lentolinja
• lentolippu
• lentolisko
• lentolupakirja
• lentolyönti
• lentomajakka
• lentomatka
• lentomatkailu
• lentomatkustaja
• lentomekaanikko
• lentomelu
• lentomerkki
• lentomestari
• lentomuodostelma
• lentomuurahainen
• lentomyrkytys
• lentomäki
• lentonahka
• lentoneuvo
• lentonoki
• lentonopeus
• lentonumero
• lentonäytös
• lento-ominaisuus
• lentoonammunta
• lentoonlähtö
• lento-onnettomuus
• lento-osasto
• lentopaikka
• lentopallo
• lentopelastus
• lentopeli
• lentopelko
• lentoperämies
• lentopetroli
• lentopinta
• lentopoikanen
• lentopommi
• lentopommitus
• lentoponnahdus
• lentoposti
• lentopotku
• lentopusu
• lentopäiväkirja
• lentorahti
• lentorahtikirja
• lentorata
• lentoreitti
• lentoruiskutus
• lentosammakko
• lentosatama
• lentosimulaattori
• lentosotamies
• lentosukka
• lentosulka
• lentosuudelma
• lentosuukko
• lentosuunnistaja
• lentosuunnistus
• lentosuunnitelma
• lentosuunta
• lentosää
• lentotaito
• lentotaksi
• lentotekniikka
• lentotekninen
• lentoterminaali
• lentotiedot
• lentotiedotusalue
• lentotiedustelu
• lentotila
• lentotoiminta
• lentotoimisto
• lentotuhka
• lentotukialus
• lentotukikohta
• lentotunti
• lentoturma
• lentoturvallisuus
• lentotähti
• lentourheilu
• lentovakuutus
• lentovalo
• lentovalokuva
• lentovaneri
• lentovaruste
• lentovene
• lentovuoro
• lentoväline
• lentoväylä
• lentoyhteys
• lentoyhtiö
• liikennelento
• liitolento
• liukulento
• lomalento
• lähilento
• matalalento
• matkalento
• menolento
• mittarilento
• moottorilento
• muodostelmalento
• näkölento
• ohilento
• paluulento
• pariutumislento
• parveilulento
• pelastuslento
• pimeälento
• pommituslento
• postilento
• purjelento
• reittilento
• sairaankuljetuslento
• selkälento
• soidinlento
• sokkolento
• sukkulalento
• taitolento
• taksilento
• tiedustelulento
• tilauslento
• tähdenlento
• ulkomaanlento
• ultrakevytlento
• vaakalento
• yksinlento
• yksityislento
• ylilento
• yölento

 

Further reading

• “1. lento”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Borrowing from Italian lento.

Adverb

lento

1. (music) lento (slowly)

Further reading

• “2. lento”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Anagrams

• leton, telon

French

Etymology

Borrowed from Italian lento. Doublet of lent.

Pronunciation

• IPA^(key): /lɛn.to/

• Audio:

  (file)

Adverb

lento

1. (music) slowly; lento

Further reading

• “lento”, in Trésor de la langue française informatisé [Digitized Treasury of the French Language], 2012.

Galician

Etymology

From Old Galician-Portuguese, from Latin lentus. The main sense of "slow" may be a learned one, as opposed to the original inherited meaning of "wet, humid", "moistened, soft", also found in the Old Spanish equivalent. Compare also Portuguese lento, Asturian llentu.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlento̝/

Adjective

lento (feminine lenta, masculine plural lentos, feminine plural lentas)

1. slow

   Synonyms: tardo, vagaroso

   Antonym: rápido

2. soft, not firm
3. wet, humid, moist, damp, covered in mold

Derived terms

• Agrolento
• enlentecer
• lentamente
• lentura

 

References

• Ernesto Xosé González Seoane, María Álvarez de la Granja, Ana Isabel Boullón Agrelo (2006–2022) “lento”, in Dicionario de Dicionarios do galego medieval (in Galician), Santiago de Compostela: Instituto da Lingua Galega
• Xavier Varela Barreiro, Xavier Gómez Guinovart (2006–2018) “lento”, in Corpus Xelmírez - Corpus lingüístico da Galicia medieval (in Galician), Santiago de Compostela: ILG
• Antón Luís Santamarina Fernández, editor (2006–2013), “lento”, in Dicionario de Dicionarios da lingua galega [Dictionary of Dictionaries of the Galician language] (in Galician), Santiago de Compostela: Instituto da Lingua Galega
• Antón Luís Santamarina Fernández, Ernesto Xosé González Seoane, María Álvarez de la Granja, editors (2003–2018), “lento”, in Tesouro informatizado da lingua galega (in Galician), Santiago de Compostela: Instituto da Lingua Galega
• Rosario Álvarez Blanco, editor (2014–2024), “lento”, in Tesouro do léxico patrimonial galego e portugués (in Galician), Santiago de Compostela: Instituto da Lingua Galega, →ISSN
• “lento”, in Dicionario da Real Academia Galega (in Galician), A Coruña: Royal Galician Academy, 2012–2024

Indonesian

Etymology 1

Unadapted borrowing from Italian lento, from Latin lentus.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlɛn.to/, [ˈlɛn.t̪o]
• Rhymes: -to
• Hyphenation: lèn‧to

Adverb

lento

1. (music) lento

   Synonym: lambat

Etymology 2

Borrowed from Javanese ꦊꦤ꧀ꦠꦺꦴ (lento, “swelling”).

Pronunciation

• IPA^(key): /lə̂ˈnto/, [lə̂ˈnt̪o]
• Rhymes: -to
• Hyphenation: lên‧to

Noun

lênto (plural lento-lento, first-person possessive lentoku, second-person possessive lentomu, third-person possessive lentonya)

1. (cooking) snack made from ground, seasoned, hand-rolled, then fried mung beans

Further reading

• “lento” in Kamus Besar Bahasa Indonesia, Jakarta: Agency for Language Development and Cultivation – Ministry of Education, Culture, Research, and Technology of the Republic of Indonesia, 2016.

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *lento, equivalent to lentää (“to fly”) +‎ -o. Cognates include Finnish lento and Estonian lend.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈlento/, [ˈlʲe̞ntŏ̞̥]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈlento/, [ˈle̞nd̥o̞]
• Rhymes: -ento
• Hyphenation: len‧to

Noun

lento

1. flight

   lähtiä lentoo ― to start flying (literally, “to leave into a flight”)

Declension

Declension of lento (type 4/koivu, nt-nn gradation)
	singular	plural
nominative	lento	lennot
genitive	lennon	lentoin, lentoloin
partitive	lentoa	lentoja, lentoloja
illative	lentoo	lentoi, lentoloihe
inessive	lennoos	lennois, lentolois
elative	lennost	lennoist, lentoloist
allative	lennolle	lennoille, lentoloille
adessive	lennool	lennoil, lentoloil
ablative	lennolt	lennoilt, lentoloilt
translative	lennoks	lennoiks, lentoloiks
essive	lentonna, lentoon	lentoinna, lentoloinna, lentoin, lentoloin
exessive1)	lentont	lentoint, lentoloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 260

Italian

Etymology

From Latin lentus.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlɛn.to/

• Audio:

  (file)

• Rhymes: -ɛnto
• Hyphenation: lèn‧to

Adjective

lento (feminine lenta, masculine plural lenti, feminine plural lente, superlative lentissimo)

1. slow

   Antonyms: svelto, veloce

Noun

lento m (plural lenti)

1. slow dance
   • 2024, Ricchi e Poveri (lyrics and music), “Aria [Air]”, in Aria [Air], performed by Ricchi e Poveri:

     Regina, mi concede questo lento?

     Queen, will you allow me this slow dance?

Related terms

• allentare
• lentamente
• lentezza
• rallentare

 

Latin

Pronunciation

• (Classical Latin) IPA^(key): /ˈlen.toː/, [ˈɫ̪ɛn̪t̪oː]
• (modern Italianate Ecclesiastical) IPA^(key): /ˈlen.to/, [ˈlɛn̪t̪o]

Noun

lento

1. ablative/dative neuter/masculine singular of lentus

Verb

lentō (present infinitive lentāre, perfect active lentāvī, supine lentātum); first conjugation

1. (transitive) to bend under strain, to flex

Conjugation

Conjugation of lentō (first conjugation)
indicative		singular			plural
		first	second	third	first	second	third
active	present	lentō	lentās	lentat	lentāmus	lentātis	lentant
	imperfect	lentābam	lentābās	lentābat	lentābāmus	lentābātis	lentābant
	future	lentābō	lentābis	lentābit	lentābimus	lentābitis	lentābunt
	perfect	lentāvī	lentāvistī	lentāvit	lentāvimus	lentāvistis	lentāvērunt, lentāvēre
	pluperfect	lentāveram	lentāverās	lentāverat	lentāverāmus	lentāverātis	lentāverant
	future perfect	lentāverō	lentāveris	lentāverit	lentāverimus	lentāveritis	lentāverint
passive	present	lentor	lentāris, lentāre	lentātur	lentāmur	lentāminī	lentantur
	imperfect	lentābar	lentābāris, lentābāre	lentābātur	lentābāmur	lentābāminī	lentābantur
	future	lentābor	lentāberis, lentābere	lentābitur	lentābimur	lentābiminī	lentābuntur
	perfect	lentātus + present active indicative of sum
	pluperfect	lentātus + imperfect active indicative of sum
	future perfect	lentātus + future active indicative of sum
subjunctive		singular			plural
		first	second	third	first	second	third
active	present	lentem	lentēs	lentet	lentēmus	lentētis	lentent
	imperfect	lentārem	lentārēs	lentāret	lentārēmus	lentārētis	lentārent
	perfect	lentāverim	lentāverīs	lentāverit	lentāverīmus	lentāverītis	lentāverint
	pluperfect	lentāvissem	lentāvissēs	lentāvisset	lentāvissēmus	lentāvissētis	lentāvissent
passive	present	lenter	lentēris, lentēre	lentētur	lentēmur	lentēminī	lententur
	imperfect	lentārer	lentārēris, lentārēre	lentārētur	lentārēmur	lentārēminī	lentārentur
	perfect	lentātus + present active subjunctive of sum
	pluperfect	lentātus + imperfect active subjunctive of sum
imperative		singular			plural
		first	second	third	first	second	third
active	present	—	lentā	—	—	lentāte	—
	future	—	lentātō	lentātō	—	lentātōte	lentantō
passive	present	—	lentāre	—	—	lentāminī	—
	future	—	lentātor	lentātor	—	—	lentantor
non-finite forms		active			passive
		present	perfect	future	present	perfect	future
infinitives		lentāre	lentāvisse	lentātūrum esse	lentārī	lentātum esse	lentātum īrī
participles		lentāns	—	lentātūrus	—	lentātus	lentandus
verbal nouns		gerund				supine
		genitive	dative	accusative	ablative	accusative	ablative
		lentandī	lentandō	lentandum	lentandō	lentātum	lentātū

References

• “lento”, in Charlton T. Lewis and Charles Short (1879) A Latin Dictionary, Oxford: Clarendon Press
• “lento”, in Charlton T. Lewis (1891) An Elementary Latin Dictionary, New York: Harper & Brothers

Portuguese

Etymology

From Old Galician-Portuguese, from Latin lentus. The main sense of "slow" may be a learned one, as opposed to the original inherited meaning of "wet, humid", "moistened, soft", also found in the Old Spanish and Asturian equivalent. Compare also Galician lento and Asturian llentu.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlẽ.tu/

• Rhymes: -ẽtu
• Hyphenation: len‧to

Adjective

lento (feminine lenta, masculine plural lentos, feminine plural lentas, comparable, comparative mais lento, superlative o mais lento or lentíssimo, diminutive lentinho)

1. slow (not quick in motion)

   Synonyms: rápido, veloz

2. soft; not firm

   Synonym: mole

3. wet, humid, moistened

   Synonyms: húmido (Portugal), úmido (Brazil)

4. viscous, slimy

   Synonym: viscoso

Related terms

• lentidão

 

Romanian

Etymology

Unadapted borrowing from Italian lento.

Adverb

lento

1. lento

Spanish

Etymology

Borrowed from Latin lentus. Compare the inherited Old Spanish form liento (“humid, wet”), which has a meaning also found in some senses of Galician and Portuguese lento, Asturian llentu; cf. also Valencian Catalan llenta.^[1]

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlento/ [ˈlẽn̪.t̪o]

• Audio (Colombia):

  (file)

• Rhymes: -ento
• Syllabification: len‧to

Adjective

lento (feminine lenta, masculine plural lentos, feminine plural lentas, superlative lentísimo)

1. slow

   Synonym: tardo

   Antonym: rápido

Derived terms

• a fuego lento
• cámara lenta
• enlentecer
• lentamente
• manjar lento
• más lento que el caballo del malo
• más lento que un desfile de cojos
• olla de cocción lenta

 

Related terms

• lentitud (“slowness”)

 

References

1. Joan Coromines, José A[ntonio] Pascual (1983–1991) Diccionario crítico etimológico castellano e hispánico [Critic Castilian and Hispanic Etymological Dictionary] (in Spanish), Gredos

Further reading

• “lento”, in Diccionario de la lengua española, Vigésima tercera edición, Real Academia Española, 2014