ruotsalainen jalkapalloilija From Wikipedia, the free encyclopedia
Zlatan Ibrahimović (s. 3. lokakuuta 1981 Malmö) on ruotsalainen uransa päättänyt jalkapalloilija. Hän on edustanut uransa aikana lukuisia eri joukkueita ja on yksi kautta aikojen parhaista hyökkääjistä.
 | |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Koko nimi | Zlatan Ibrahimović | ||
| Syntymäaika | 3. lokakuuta 1981 | ||
| Syntymäpaikka | Malmö, Ruotsi | ||
| Pelipaikka | hyökkääjä | ||
| Pituus | 195 cm[1] | ||
| Lempinimi | Ibra, Ibra Supremacy, Ibracadabra, Il Genio | ||
| Junioriseurat | |||
| 1989–1991 | Malmö BI | ||
| 1991–1995 | FBK Balkan | ||
| 1995–1999 | Malmö FF | ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 1999–2001 | Malmö FF | 40 | (16) |
| 2001–2004 | Ajax | 74 | (35) |
| 2004–2006 | Juventus | 70 | (23) |
| 2006–2009 | Internazionale | 88 | (57) |
| 2009–2011 | Barcelona | 29 | (16) |
| 2010–2011 | → Milan (laina) | 29 | (14) |
| 2011–2012 | Milan | 32 | (28) |
| 2012–2016 | Paris Saint-Germain | 122 | (113) |
| 2016–2018 | Manchester United | 33 | (17) |
| 2018–2019 | LA Galaxy | 58 | (53) |
| 2020–2023 | Milan | 64 | (34) |
| Maajoukkue | |||
| 1999 | Ruotsi U18 | 4 | (1) |
| 2001 | Ruotsi U21 | 7 | (6) |
| 2001–2023 | Ruotsi | 122 | (62) |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. | |||
Ibrahimović oli vuonna 2011 parhaiten palkattu pelaaja Italiassa. Hänet on valittu Ruotsin parhaaksi jalkapalloilijaksi kymmenen kertaa[2], ja hän on myös ainoa, joka on vastaanottanut kyseisen palkinnon (Guldbollen) useammin kuin kahdesti. Italian seurajoukkue Internazionalessa olonsa aikana Ibrahimović ehti voittaa kolme perättäistä Italian liigamestaruutta joukkueen kanssa. Tämän lisäksi hän voitti Serie A:n maalikuninkuuden vuonna 2009 tekemällä 25 maalia ja syöttämällä viisi maalia.lähde?
Ibrahimovićista on veistetty kolmen metrin korkuinen näköispatsas, joka paljastettiin hänen synnyinkaupungissaan Malmössä Swedbank Stadionin kupeessa lokakuussa 2019.[3]
Ibrahimović osti marraskuussa 2019 noin neljänneksen Allsvenskan-jalkapallojoukkue Hammarbysta.[4]
Ibrahimovićin isä on bosniakki ja äiti Bosnian kroaatti. Perhe on kotoisin Tuzlasta, Bosnia ja Hertsegovinan koillisosasta. Ibrahimović syntyi Malmössä ja varttui Rosengårdin kaupunginosassa, joka tunnetaan erityisesti siirtolaisten asuinalueena. Vanhempien eron jälkeen Ibrahimović jatkoi varttumistaan äitinsä luona Rosengårdissa, mutta asui sittemmin isänsä luona. Ibrahimović kasvoi ankarissa oloissa ja on puhunut muun muassa ruoan vähyydestä isänsä luona asuessaan sekä perheen sisäisistä riidoista.lähde?
Ibrahimović alkoi pelata jalkapalloa kymmenvuotiaana. Hänen ensimmäinen seuransa oli FBK Balkan, jonka pelaajisto koostuu lähinnä Rosengårdin alueen siirtolaisista. Vuonna 1995 Ibrahimović siirtyi Malmö FF:n junioreihin.lähde?
Zlatanin isä on muslimi ja äiti kristitty.[5] Hän itse on tunnustautunut katoliseksi kristityksi. Perhe eli köyhyydessä, Ibrahimovićin mukaan edes ruokaa ei aina ollut.[2]
Ibrahimovićin puoliso on Helena Seger, ja parilla on kaksi poikaa (s. 2006 ja 2008).[2]
Ibrahimović näyttelee vuonna 2023 valmistuvassa elokuvassa Asterix ja Obelix Lohikäärmeen Valtakunnassa roolissa Caius Antivirusta. [6] [7]
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Ibrahimović teki debyyttinsä Malmön miesten pääsarjajoukkueessa Roland Anderssonin alaisuudessa vuonna 1999. Samalla Ruotsin Allsvenskanissa alettiin kiinnittää huomiota nuoren Ibrahimovićin otteisiin. Ensimmäinen maali Allsvenskanissa syntyi 30. lokakuuta 1999, kun MFF onnistui lyömään Frölundan maalein 2–1. Kauden päätteeksi Malmö putosi Allsvenskanista ja seuraavana vuonna Superettanissa Ibrahimović onnistui 12. kertaa maalinteossa. Ibrahimović pelasi vielä vuonna 2001 Malmön paidassa Allsvenskanin ensimmäiset kierrokset. Kauden avausottelussa AIK:ta vastaan hän onnistui kahdesti maalinteossa.
|
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Heinäkuussa vuonna 2001 Ibrahimović aloitti ammattilaisuransa hollantilaisessa Ajaxissa. Malmö FF sai 82,5 miljoonaa kruunua (n. 7,8 miljoonaa euroa) hänestä. Se on kautta aikojen suurin summa mitä Allsvenskanissa pelanneesta pelaajasta on tähän mennessä maksettu. Valmentaja Co Adriaansen aikana Ibrahimović sai niukasti peliaikaa Ajaxissa. Adriaansen saadessa potkut marraskuun lopussa vuonna 2001 otti Ronald Koeman valmennusvastuun seurassa. Hän antoi Ibrahimovićille vakituisen pelipaikan joukkueen avauksessa. Kauden 2001/2002 päätteeksi seura voitti sekä Hollannin Cup-mestaruuden että Hollannin liigan mestaruuden. Tulokaskaudellaan Ibrahimović teki kuusi maalia 24:ssä ottelussa.
Kaudella 2002/2003 Ibrahimović teki kaksi maalia Mestarien liiga -debyyttissään syyskuussa 2002 Lyonia vastaan. Kaiken kaikkiaan hän teki viisi maalia Mestareiden liigassa ja 13 maalia hollanninliigassa, jossa Ajax sijoittui toiseksi. Mino Raiolasta tuli Ibrahimovićin agentti vuonna 2003. Hän onnistui voittamaan uudelleen Hollannin liigan mestaruuden Ajaxin kanssa kaudella 2003/2004 tehden 13 maalia 22:ssa ottelussa. Ibrahimović onnistui kolmesti maalinteossa kolmessa ottelussa kaudella 2004/2005 ennen siirtoaan Italiaan. Päätösottelussaan NAC Bredaa vastaan Ibrahimović onnistui kertaalleen maalinteossa. Kyseinen maali valittiin Eurosportin katsojaäänestyksen perusteella vuoden maaliksi.
|
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Ibrahimovićin siirto italialaisseura Juventukseen sinetöityi elokuun 31. päivä vuonna 2004. Lopullinen siirtosumma oli 19,5 miljoonaa euroa. Juventuksessa Ibrahimović vakiinnutti paikkansa avauskokoonpanossa sen jälkeen kun hän oli Bresciaa vastaan pelatussa Serie A:n avausottelussa tullut vaihdosta sisään ja onnistunut maalinteossa. Italiassa pelaamansa tulokaskauden aikana hän teki 16 maalia 35:ssä ottelussa. Kyseisellä kaudella hänet valittiin Juventuksen vuoden pelaajaksi ja parhaaksi ulkomaalaiseksi pelaajaksi Serie A:ssa. Hän vastaanotti lisäksi Ruotsin parhaan jalkapalloilijan palkinnon (Guldbollen) 14. marraskuuta 2005. Kaudella 2005/2006 Ibrahimović teki seitsemän maalia 35 ottelussa. Hän onnistui kuitenkin säilyttämään paikkansa Juventuksen avauskokoonpanossa. Kyseisellä kaudella Juventusta luotsasi italialainen Fabio Capello. Juventuksessa pelatessaan Ibrahimović voitti Italian mestaruuden kausilla 2004/2005 ja 2005/2006. Mestaruudet kuitenkin mitätöitiin vuonna 2006 selvinneen Serie A:n skandaalin jälkeen.
|
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
9. elokuuta 2006 italialaisseura Inter osti Ibrahimovićin 24,8 miljoonalla eurolla. Sarjadebyytissään Interissä hän teki kaksi maalia ottelussa Fiorentinaa vastaan. Kaudella 2006/2007 hänestä tuli Interin kanssa Italian mestari. Hän voitti myös seuran sisäisen maalipörssin 15:llä maalillaan.
Kaudella 2007/2008, jolloin Inter jälleen kerran onnistui voittamaan Italian mestaruuden, Ibrahimović teki 17 maalia. Mestareiden liigassa Inter voitti oman lohkonsa. Lohkovaiheen jälkeen Ibrahimović oli viidellä maalillaan maalipörssin jaetulla kärkisijalla. Inter kuitenkin putosi Mestareiden Liigasta, viime kauden tapaan, heti neljännesvälierissä. Kevätkaudella Zlatan Ibrahimović kärsi pidempiaikaisista loukkaantumisista mutta teki paluun kentälle päätösottelussa Parmaa vastaan. Parmaa vastaan pelatussa ottelussa hän teki kaksi maalia, mikä takasi Interille mestaruuden. Italian jalkapallogaalassa hänet palkittiin Italian liigan vuoden pelaajana, vuoden ulkomaalaisena pelaajana sekä Serie A:n vuoden maalista (ottelussa Bolognaa vastaan). Ibrahimović oli myös ehdolla Ballon d’Or -palkinnon (Kultainen pallo -palkinto) vastaanottajaksi. Palkinnon saajan valitsevat yhteensä 96 toimittajaa ympäri maailmaa. Äänestyksessä hän sijoittui 9. sijalle. Kyseisen palkinnon voitti Cristiano Ronaldo. Ibrahimovićin raportoitiin 25. lokakuuta vuonna 2008 solmineen Interin kanssa vuoteen 2013 ulottuvan jatkosopimuksen. Aftonbladetin mukaan tällöin hänen vuosipalkkansa nostettiin 105 miljoonasta kruunusta 120 miljoonaan kruunuun, mikä teki hänestä yhdessä brasilialaisen Kakán kanssa maailman parhaiten palkatun jalkapalloilijan. Sportal.se raportoi kolmen miljoonan euron (30 miljoonaa kruunua) palkankorotuksesta, minkä perusteella hänen aiempi palkkansa olisi ollut 90 miljoonaa kruunua.
Kaudella 2008/2009 Inter voitti Italian mestaruuden kolmantena peräkkäisenä vuotena. Maalien määrässä mitattuna kulunut kausi oli myös henkilökohtaisesti Ibrahimovićin paras. Kauden päätösottelussa Atalantaa vastaan Ibrahimović teki kaksi maalia ja varmisti näin myös Italian liigan maalikuninkuuden. Kyseisellä kaudella Serie A:ssa hän teki yhteensä 25 maalia (joista kaksi rangaistuslaukauksesta); yhden maalin enemmän kuin Marco Di Vaio ja Diego Milito, jotka molemmat onnistuivat 24 kertaa maalinteossa. Euroopassa sen sijaan seuralla sujui heikommin, heidän pudotessaan Mestareiden liigan neljännesvälierissä Manchester Unitedia vastaan. Tappion jälkeen Ibrahimović antoi lausunnon, jonka mukaan hän mielellään jättäisi Italian siirtyäkseen Espanjaan pelaamaan. Tällä tavoin hänellä olisi paremmat mahdollisuudet voittaa kyseinen turnaus (Mestareiden liiga). Lausunnot herättivät paljon spekulaatioita, joiden mukaan Ibrahimović jättäisi Interin siirtyäkseen Barcelonaan.
|
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Siirtoneuvottelut Interin ja Barcelonan välillä alkoivat heinäkuussa vuonna 2009. Seurat pääsivät yhteisymmärrykseen siitä, että Barcelona ostaisi Ibrahimovićin 46 miljoonalla eurolla. Samalla Samuel Eto’o siirtyi Interiin (vaihtoarvoltaan 20 miljoonaa euroa). Ibrahimovićin ulosostorajaksi asetettiin 250 miljoonaa euroa. Vaihtokauppa varmistettiin 27. heinäkuuta vuonna 2009, jolloin Ibrahimović esiteltiin Barcelonan uusimpana hankintana 70 000 fanin edessä joukkueen kotistadionilla Camp Noulla. Barcelonassa Ibrahimović kantoi pelinumeroa 9, joka aikaisemmin oli kuulunut Samuel Eto’olle. Ibrahimovićin vasemmassa kädessä todettiin heinäkuussa murtuma, joka vaati leikkaushoitoa. Leikkauksen takia Ibrahimović joutui jättämään väliin osan alkukaudesta. Ibrahimovićin ensimmäinen virallinen ottelu Barcelonan paidassa oli Espanjan supercupin toinen osaottelu Athletic Bilbaota vastaan 23. elokuuta. Barcelona voitti ottelun 3–0 ja sitä myöten myös supercupin yhteismaalein 5–1. Ibrahimović oli avauksessa ja merkkautti tililleen yhden syötön. Elokuun 28. päivä hän voitti lisäksi Barcelonan kanssa UEFA:n Super Cupin joukkueen lyötyä FC Shakhtar Donetskin maalein 1–0. Se oli hänen toinen mestaruutensa Barcelonassa vasta runsaan kuukauden sisään.
Camp Noulla elokuun 31. päivä pelatussa sarja-avauksessa Sporting Gijonia vastaan Ibrahimović onnistui iskemään vahvalla puskulla Barcelonan 3–0 maalin. Sarja-avausta seuranneissa neljässä ottelussa Ibrahimović onnistui tekemään maalin jokaisessa ottelussa. Näin ollen hänestä tuli seuran ensimmäinen pelaaja, joka onnistui tekemään maalin kaikissa viidessä ensimmäisessä sarjaottelussa. Aiempaa ennätystä piti hallussaan Hristo Stoichkov, joka onnistui tekemään maalin kolmessa ensimmäisessä ottelussa kaudella 1990/1991. Marraskuun 29. päivä Ibrahimović ratkaisi kuuluisan El Clásicon ja johdatti seuran La Ligan kärkipaikalle.
Ibrahimović pelasi vahvan syyskauden tehden 11 maalia ja antaen useita maaliin johtaneita syöttöjä La Ligassa. Kevät sujui ajoittain vaisummin ja Ibrahimovićin maalivainu alkoi hiipua. Kaiken kaikkiaan La Ligassa ja Mestareiden liigassa Ibrahimović teki 20 maalia ja jakoi 9 maaliin johtanutta syöttöä ja sijoittui Barcelonan sisäisen piste- ja maalipörssin kakkoseksi heti voittajan Lionel Messin jälkeen. Barcelona voitti Espanjan La Ligan, mutta putosi Mestareiden liigan välierissä Ibrahimovićin entistä seuraa (Interia) vastaan, joka eteni aina kyseisen turnauksen voittoon asti. Mestareiden liigassa kärsityn välierätappion jälkeen Ibrahimović menetti paikkansa Barcelonan aloituksessa. Tämän jälkeen alkoivat spekulaatiot mahdollisesta siirrosta toiseen seuraan.
Ibrahimović auttoi Barcelonaa voittamaan Espanjan supercupin Sevillaa vastaan elokuussa 2010. Ensimmäisessä osaottelussa hän pelasi avauksessa ja onnistui tekemään ottelun avausmaalin. Barcelona kuitenkin lopulta hävisi ottelun numeroin 1–3. Toisessa osassa Camp Noulla Ibrahimović seurasi vaihtopenkiltä kuinka joukkue löi Sevillan maalein 4–0, mikä takasi seuralle mestaruuden yhteismaalein 5–3. Kyseinen cup-mestaruus oli Ibrahimovićin viides ja samalla myös viimeinen mestaruus Barcelonassa, ainakin toistaiseksi. Ibrahimović voitti Espanjan supercupin kahdesti (2009 ja 2010), UEFA:n Super Cupin kerran (2009), Espanjan La Ligan kerran (2010) ja seurajoukkueiden maailmanmestaruuden kerran (2009).
|
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Ibrahimović allekirjoitti sopimuksen AC Milanin kanssa lauantaina 29. päivä elokuuta vuonna 2010. Muun muassa Ronaldinho, Alexandre Pato ja Filippo Inzaghi olivat hänen uusia hyökkääjäkollegoitaan uudessa seurassa. Sopimuksen mukaan Barcelona lainasi Ibrahimovićin Milanille kaudeksi 2010/2011, jolla oli kuitenkin kauden lopussa mahdollisuus ostaa hänet 24 miljoonalla eurolla. Hän pelasi Milanissa numerolla 11, joka vapautui Klaas-Jan Huntelaarin siirryttyä Schalke 04:een. Ibrahimović ei onnistunut saamaan pelilupaa sarjan avausotteluun vaan seurasi Milanin 4–0 voittoon päätyneen ottelun katsomosta käsin.
Ibrahimović teki ensimmäisen liigamaalinsa Milanissa syyskuun 22. päivänä 1–1 numeroihin päättyneessä vierasottelussa Laziota vastaan. Milanin kausi Italiassa oli vahva sen voittaessa Serie A:n mestaruuden ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen. Joukkue eteni jatkoon Mestareiden liigan lohkovaiheesta mutta tippui heti neljännesvälierissä. Kauden aikana Ibrahimović teki yhteensä 13 maalia Serie A:ssa ja neljä maalia Mestareiden liigassa.
Seuraavaa Serie A kautta edeltäneessä ystävyysottelussa Malmö FF:ää vastaan Ibrahimović loukkasi jalkansa ja joutui näin ollen jättämään Milanin neljä ensimmäistä sarjaottelua väliin. Ibrahimovićin paluu kentälle oli suurin yksittäinen tekijä sille, että joukkue alkoi kivuta ylöspäin sarjataulukossa huonosti edenneen sarja-alun jälkeen. Sunnuntaina 27. marraskuuta Ibrahimović teki uransa 100:nnen Serie A -maalinsa 4–0 päättyneessä kotiottelussa Chievoa vastaan. Vuodenvaihteeseen mennessä Milan oli ottanut paikkansa sarjan kärjessä, Ibrahimovićin ollessa sarjan maalipörssin kakkosena (11 maalia, joista 5 rangaistuspotkusta).
Italian jalkapallogaalassa, joka järjestettiin tammikuussa vuonna 2012, sai Ibrahimović kunnian vastaanottaa Italian vuoden parhaan pelaajan -palkinnon. Näin hänestä tuli kautta aikojen ensimmäinen pelaaja Italiassa, joka on vastaanottanut kyseisen palkinnon kolme kertaa. Kaudella 2011/2012 Ibrahimović voitti toistamiseen Serie A:n maalikuninkuuden. Hänestä tuli ensimmäinen pelaaja, joka on onnistunut voittamaan Serie A:n maalikuninkuuden kahdessa eri seurassa: Inter (2008–2009) ja Milan (2011–2012).
18. heinäkuuta 2012 Paris Saint-Germain esitteli lehdistötilaisuudessa Ibrahimovićin seuran uusimpana hankintana. Hänen pelinumerostaan ei vielä tuolloin ollut varmuutta. Ibrahimovićin seurakaveri Milanista, puolustaja Thiago Silva, oli hankittu korkealle tähtäävän ranskalaisseuran riveihin vain muutamaa päivää ennen Ibrahimovićin siirron varmistumista. Vielä tätäkin aikaisemmin olivat pelaajat Maxwell ja Thiago Motta, jotka myös olivat pelanneet yhdessä Ibrahimovićin kanssa aiemmissa seuroissa, solmineet sopimukset pariisilaisseuran kanssa.lähde?
Uransa ensimmäisen Ranskan liigan ottelunsa Ibrahimović pelasi 11. elokuuta, kun PSG kohtasi FC Lorientin. Lorient johti tauolla ottelua jo 0–2, mutta 64 minuutin kohdalla Ibrahimović kavensi ottelun 1–2-lukemiin. Aivan ottelun loppuhetkillä Ibrahimović pääsi tasoittamaan ottelun rangaistuspotkusta. 6. marraskuuta hän syötti neljä maalia, kun PSG voitti Mestarien liigan ottelussa Dinamo Zagrebin 4–0. Aiemmin samaan oli kyennyt vain Carlos Martins marraskuussa 2010.[8][9]
Ibrahimović sai pelinumeron 10 omakseen 17. tammikuuta 2013, sen jälkeen kun Nené oli jättänyt seuran.lähde?
.jpg)
Kaudella 2013–2014 Ibrahimovićin seura PSG voitti Ranskassa tuplan, ja Ibrahimović itse voitti sarjan maalikuninkuuden 26 maalilla. Mestarien liigassa syntyi yhteensä 10 maalia, joihin lukeutui neljän maalin ilta alkulohkossa Anderlechtia vastaan – molemmat uusia seuraennätyksiä eurokentillä. Kaikki kilpailut yhteen laskien hän teki 41 maalia. Kaudella 2014–2015 PSG voitti jälleen kansalliset pokaalit ja Ibrahimović oli sarjan kolmanneksi paras maalintekijä.lähde?
Kaudella 2015–2016 Zlatan Ibrahimović siirtyi PSG:n kaikkien aikojen maalintekijätilaston kärkeen. Tämä tapahtui kotiottelussa Marseillea vastaan 4. lokakuuta Ibrahimović tehdessä kaksi rangaistuspotkumaalia.lähde?
Ennen kauden 2015–2016 viimeistä ottelua FC Nantesia vastaan Ibrahimović ilmoitti sen olevan hänen viimeinen ottelunsa PSG:n riveissä. Hän teki viimeisessä ottelussaan kaksi maalia.lähde?
Ibrahimović teki kaudella 2015–2016 Ranskan pääsarjassa (Ligue 1) 38 maalia ja antoi 13 maaliin johtanutta syöttöä.lähde?
.jpg)
Ibrahimović siirtyi englantilaiseen Manchester Unitediin 1. heinäkuuta 2016.[10] Hän pelasi ensimmäistä kertaa Unitedin paidassa ystävyysottelussa Galatasarayta vastaan 30. heinäkuuta 2016; hän teki ottelussa maalin saksipotkulla ottelun neljännellä peliminuutilla.[11] Ibrahimović auttoi Manchester Unitedia voittamaan seuran 21. FA Community Shieldin vuoden 2016 ottelussa Leicester Cityä vastaan tekemällä ottelun voittomaalin.[12] Valioliigadebyytissään 14. elokuuta 2016 Bournemouthia vastaan Ibrahimović onnistui jälleen maalinteossa ensimmäisessä ottelussaan; hän oli aiemmin tehnyt maalin debyyttiotteluissaan Italian, Espanjan ja Ranskan pääsarjoissa sekä Mestarien liigassa.[13]
United voitti kaudella 2016–2017 Englannin liigacupin ja Ibrahimović teki viidessä pelaamassaan ottelussa neljä maalia. Loppuottelussa Southamptonia vastaan hän teki sekä ottelun avausmaalin että 87. minuutilla syntyneen 3–2-voittomaalin.lähde?
20. huhtikuuta 2017 Ibrahimović sai vakavan nivelsidevamman oikeaan polveensa Eurooppa-liigan puolivälieräottelussa Anderlechtia vastaan.[14] Hän oli sivussa loppukauden 2016–2017. Näin häneltä jäi väliin myös Eurooppa-liigan voitokas loppuottelu. Pelaamissaan 11 Eurooppa-liigan ottelussa hän teki viisi ja syötti neljä maalia. Valioliigassa hän viimeisteli 17 maalia 28 ottelussa.lähde?
9. kesäkuuta 2017 ilmoitettiin, ettei Manchester United jatka Ibrahimovićin sopimusta sen päättyessä 30. kesäkuuta 2017.[15]
24. elokuuta 2017 Manchester United teki Ibrahimovićin kanssa uuden, vuoden mittaisen sopimuksen. Hän pelasi numerolla 10 kaudella 2017–2018.[16] Hän oli edelliskauden nivelsidevamman vuoksi sivussa marraskuun puoliväliin saakka. Joulupäivänä hän loukkasi polvensa ja oli kentiltä pois maaliskuun loppupuolelle saakka. Hän pelasi kauden aikana kaikki kilpailut huomioiden vain seitsemän ottelua ja teki yhden maalin.lähde?
22. maaliskuuta 2018 Manchester United ilmoitti Ibrahimovićin suostuneen tämän sopimuksen ennenaikaiseen purkamiseen.[17]
Ibrahimović siirtyi MLS-seura LA Galaxyyn maaliskuussa 2018. Hän debytoi paikallisottelussa LAFC:tä vastaan 30. maaliskuuta tultuaan kentälle 71. minuutilla. Hän teki sekä ottelun tasoittavan että voittomaalin.[18] Hän teki ammattilaisuransa 500:nnen maalin ottelussa Torontoa vastaan syyskuussa 2018.[19] Hän pelasi Galaxyssa kahden kauden aikana 58 MLS-ottelua ja teki 53 maalia.lähde?
Ibrahimović siirtyi takaisin Milaniin joulukuun 2019 lopussa tehdyllä kauden 2019–2020 loppuun kestävällä sopimuksella, jonka arvo on lehtitietojen mukaan 3,5 miljoonaa euroa verottomana plus bonukset.[20] Elokuussa 2020 Ibrahimovic teki Milanin kanssa kauden 2020–2021 kattavan jatkosopimuksen.[21] Toukokuussa 2022 Ibrahimović kertoi joutuvansa polvileikkaukseen, joka pitäisi hänet sivussa 7–8 kuukautta.[22] Heinäkuussa 2022 hän allekirjoitti uuden vuoden mittaisen sopimuksen Milanin kanssa.[23] Hän palasi Milanin kokoonpanoon helmikuussa 2023, ja maaliskuussa hänestä tuli Serie A:n vanhin maalintekijä 41 vuoden ja 166 päivän iässä tehtyään maalin Udinesea vastaan.[24]
Ibrahimović kertoi lopettavansa pelaajauransa kesäkuussa 2023 Milanin viimeisen sarjaottelun jälkeen.[25]
Ibrahimović on edustanut Ruotsia vuosien 2002 ja 2006 MM-kilpailuissa sekä vuosien 2004, 2008, 2012 ja 2016 EM-kilpailuissa.lähde?
Vuonna 1999 häntä pyydettiin Bosnia ja Hertsegovinan B-maajoukkueeseen, mutta hän kieltäytyi. Ruotsin joukkueessa Ibrahimovićilla oli erimielisyyksiä valmentaja Lars Lagerbäckin kanssa ja hän oli poissa muutamasta EM-karsintaottelusta syksyllä 2006. 14. marraskuuta 2012 hän teki neljä maalia, kun Ruotsi voitti ystävyysottelussa Englannin 4–2 Solnan uudella Friends Arenalla. Neljäs maali syntyi saksipotkulla 25 metristä.[26] 4. syyskuuta 2014 Zlatan teki harjoitusmaaottelussa Viroa vastaan Ruotsin uuden maaliennätyksen tehden molemmat maalit Ruotsin 2-0 voittoon päättyneessä ottelussa.[27]
Ibrahimović ilmoitti lopettavansa maajoukkueuransa Ruotsin pudottua vuoden 2016 EM-kilpailujen alkulohkovaiheessa 22. kesäkuuta 2016.[28]
Ibrahimović kuitenkin palasi maajoukkueeseen 25. maaliskuuta 2021 ottelussa Georgiaa vastaan; hän syötti ottelun voittomaalin.[29]
|
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Seura | Kausi | Sarja | Cup | Eurooppa[a] | Muut[b] | Yht. | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| O | M | O | M | O | M | O | M | O | M | ||
| Malmö FF | 1999 | 6 | 1 | — | — | — | 6 | 1 | |||
| 2000 | 26 | 12 | 3 | 2 | — | — | 29 | 14 | |||
| 2001 | 8 | 3 | 4 | 0 | — | — | 12 | 3 | |||
| Yht. | 40 | 16 | 7 | 2 | — | — | 47 | 18 | |||
| Ajax | 2001–02 | 24 | 6 | 3 | 1 | 6 | 2 | — | 33 | 9 | |
| 2002–03 | 25 | 13 | 3 | 3 | 13 | 5 | 1 | 0 | 42 | 21 | |
| 2003–04 | 22 | 13 | 1 | 0 | 8 | 2 | — | 31 | 15 | ||
| 2004–05 | 3 | 3 | — | — | 1 | 0 | 4 | 3 | |||
| Yht. | 74 | 35 | 7 | 4 | 27 | 9 | 2 | 0 | 110 | 48 | |
| Juventus | 2004–05 | 35 | 16 | 0 | 0 | 10 | 0 | — | 45 | 16 | |
| 2005–06 | 35 | 7 | 2 | 0 | 9 | 3 | 1 | 0 | 47 | 10 | |
| Yht. | 70 | 23 | 2 | 0 | 19 | 3 | 1 | 0 | 92 | 26 | |
| Inter Milan | 2006–07 | 27 | 15 | 1 | 0 | 7 | 0 | 1 | 0 | 36 | 15 |
| 2007–08 | 26 | 17 | 0 | 0 | 7 | 5 | 1 | 0 | 34 | 22 | |
| 2008–09 | 35 | 25 | 3 | 3 | 8 | 1 | 1 | 0 | 47 | 29 | |
| Yht. | 88 | 57 | 4 | 3 | 22 | 6 | 3 | 0 | 117 | 66 | |
| Barcelona | 2009–10 | 29 | 16 | 2 | 1 | 10 | 4 | 4 | 0 | 45 | 21 |
| 2010–11 | — | — | — | 1 | 1 | 1 | 1 | ||||
| Yht. | 29 | 16 | 2 | 1 | 10 | 4 | 5 | 1 | 46 | 22 | |
| AC Milan | 2010–11 | 29 | 14 | 4 | 3 | 8 | 4 | — | 41 | 21 | |
| 2011–12 | 32 | 28 | 3 | 1 | 8 | 5 | 1 | 1 | 44 | 35 | |
| Yht. | 61 | 42 | 7 | 4 | 16 | 9 | 1 | 1 | 85 | 56 | |
| Paris Saint-Germain | 2012–13 | 34 | 30 | 2 | 2 | 9 | 3 | 1 | 0 | 46 | 35 |
| 2013–14 | 33 | 26 | 2 | 3 | 8 | 10 | 3 | 2 | 46 | 41 | |
| 2014–15 | 24 | 19 | 3 | 4 | 6 | 2 | 4 | 5 | 37 | 30 | |
| 2015–16 | 31 | 38 | 6 | 7 | 10 | 5 | 4 | 0 | 51 | 50 | |
| Yht. | 122 | 113 | 13 | 16 | 33 | 20 | 12 | 7 | 180 | 156 | |
| Manchester United | 2016–17 | 28 | 17 | 1 | 1 | 11 | 5 | 6 | 5 | 46 | 28 |
| 2017–18 | 5 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 1 | 1 | 7 | 1 | |
| Yht. | 33 | 17 | 1 | 1 | 12 | 5 | 7 | 6 | 53 | 29 | |
| LA Galaxy | 2018 | 27 | 22 | — | — | — | 27 | 22 | |||
| 2019 | 31 | 31 | — | — | — | 31 | 31 | ||||
| Yht. | 58 | 53 | — | — | — | 58 | 53 | ||||
| AC Milan | 2019–20 | 8 | 3 | 2 | 1 | — | — | 10 | 4 | ||
| Yht. | 8 | 3 | 2 | 1 | — | — | 10 | 4 | |||
| Ura yhteensä | 583 | 375 | 45 | 32 | 139 | 56 | 31 | 15 | 798 | 478 | |
Päivitetty 26. maaliskuuta 2020. Lähde: ESPN FC
|
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
