Bosnia

Bosnia on alue Bosnia ja Hertsegovinan pohjoisosassa. Bosnialla ja Hertsegovinalla ei kummallakaan ole nykyään erikseen hallinnollista asemaa. Bosnia käsittää noin kaksi kolmasosaa Bosnia-Hertsegovinan pinta-alasta. Se on saanut nimensä Bosna-joesta.

Tämä artikkeli käsittelee Bosnian historiallista aluetta. Bosnia voi tarkoittaa myös bosnian kieltä.

Bosnian ja Hertsegovinan likimääräinen jako; Bosnia tummanruskealla.

Historia

Bosnia oli jo antiikin aikaan tärkeä kauttakulkumaa Adrianmeren ja Tonavan välissä ja sinne syntyi vauraita kaupunkeja kaupankäynnin ansiosta.

500–600-luvuilla tapahtuneen slaavien kansainvaelluksen jälkeen Bosnia oli lähinnä yksi Bysantin provinsseista, jolla oli omat ruhtinaansa. Nimi Bosnia mainitaan ensimmäisen kerran 900-luvulla, jolloin sillä tarkoitettiin vain Bosna-joen yläjuoksun ydinalueita.^[1] Vuosien 1154 ja 1463 välillä Bosnia oli itsenäinen keisarikunta ja loppupuolella kuningaskunta, minkä jälkeen siitä tuli osa Osmanien valtakuntaa. Keskiaikainen Bosnia oli pääosin katolinen.

Nuori upseeri Husein Gradaščević kaappasi vallan Bosniassa vuonna 1831, vangitsi turkkilaisten visiirin ja marssi 25 000 miehen armeijansa kanssa Kosovoon neuvottelemaan suurvisiirin kanssa. Hän vaati Bosnialle paikallista autonomiaa. Kapina kukistettiin seuraavana vuonna, ja Hertsegovina erotettiin Bosnian eyaletista Ali-aga Rizvanbegovićin hallitsemaksi alueeksi.^[2]

Vuonna 1878 Bosniasta tuli de facto osa Itävalta-Unkaria. Asiasta sovittiin ensin suurvaltojen kesken Berliinin kongressissa, minkä jälkeen Itävalta-Unkarin joukot ottivat alueen haltuunsa. Aluetta hallittiin aluksi aikaisempien, Osmanien valtakunnan lakien mukaan.^[2] Tältä ajalta on peräisin käsite Bosnia-Hertsegovina.

Lokakuussa 1908 Itävalta-Unkari ilmoitti osmaneille liittävänsä Bosnian osaksi omaa valtakuntaansa de jure, mikä johti useita kuukausia kansainväliseen kestäneeseen kriisiin Euroopan suurvaltojen välillä.^[2]

Katso myös

• Bosnian sota