From Wikipedia, the free encyclopedia
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Zeitz on kaupunki Saksassa Saksi-Anhaltin osavaltion eteläisimmässä osassa. Se sijaitsee Saalen sivujoen Weiße Elsterin laaksossa nelisenkymmentä kilometriä Leipzigista etelään. Vuodesta 1652 vuoteen 1718 Zeitz oli Sachsen-Zeitzin herttuakunnan pääkaupunki. Kaupungin nähtävyyksiä ovat muun muassa Schloss Moritzburg ("Moritzburgin linna"), Deutsche Kinderwagenmuseum ("Saksan lastenvaunumuseo") sekä tuomiokirkko Zeitzer Dom.
| Zeitz | |
|---|---|
 vaakuna |
|
  Zeitz |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Saksi-Anhalt |
| Piirikunta | Burgenlandkreis |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 87,2 km² |
| Korkeus | 160 m |
| Väkiluku | 31 032 |
| – Väestötiheys | 356 as./km² |
Zeitzin vuotuinen keskilämpötila oli 1961–1990 9,0 °C. Kylmin kuukausi oli tammikuu (–0,1 °C) ja lämpimin heinäkuu (18 °C). Keskimääräinen vuotuinen sademäärä oli 564 mm. Sateisin kuukausi oli kesäkuu ja vähäsateisimmat vastaavasti tammi-helmikuu sekä lokakuu.
Varhaiskeskiajalla nykyinen Zeitzin seutu kuului Thüringenin kuningaskuntaan. Burgscheidungenin liepeillä Unstrut-joen rantamilla vuonna 531 käydyssä taistelussa frankkilaiset merovingit voittivat thüringeniläiset, joiden valtakunta liitettiin frankkien valtakuntaan. Zeitzin alueelle alkoi muuttaa slaavilaisia talonpoikia. Kuningas Henrik I Linnustaja rakennutti nykyisen Schloss Moritzburgin paikalle linnan talonpoikien valvomiseksi. Varhaisin asiakirjamaininta Zeitzista on vuodelta 967 muodossa Cici. Zeitz oli piispan asuinpaikkana vuodesta 968 vuoteen 1028, jolloin asuinpaikaksi vaihtui Naumburg. Jälleen 1200-luvulla piispat asuivat Zeitzissa. Koko hiippakunta lakkautettiin 1564 piispa Julius von Pflugin kuoltua. Barokkityylinen Schloss Moritzburg rakennettiin 1600-luvulla, ja samaan aikaan kaupunkiin kohosi useita barokkirakennuksia.
Zeitziin alkoi kehittyä 1800-luvulla ruskohiileen perustuvaa teollisuutta. Rautatieverkkoon kaupunki liitettiin 1859. Teollinen toiminta monipuolistui. Kansallissosialismin kaudella Zeitzin tuntumassa sijaitseviin Rehmdorfiin ja Gleinaan perustettiin keskitysleiri Wille, joka toimi Buchenwaldin keskitysleirin alaisuudessa. Suurin osa Willen vangeista oli unkarinjuutalaisia, tunnetuimpana tuleva kirjailija Imre Kertész. Useat vangit saivat surmansa liittoutuneiden pommituksissa, sillä väestönsuojat oli varattu leirin henkilökunnalle. Teollisuutensa tähden Zeitzia pommitettiin runsaasti, ja kaupunki kärsi mittavia aineellisia ja inhimillisiä tappioita. Valtiojohtoisuus jatkui toisen maailmansodan jälkeen, sillä Zeitz kuului Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeeseen. Sosialismin aikana 1945–1990 Zeitzin keskiaikainen kaupunki tuhottiin lähes täysin. Evankelinen pastori Oskar Brüsewitz teki polttoitsemurhan Michaeliskirchen ("Mikaelin kirkon") edustalla 18. elokuuta 1976 vastalauseena DDR:n politiikalle, joka suhtautui kielteisesti kirkolliseen toimintaan. Saksan jälleenyhdistymisen jälkeen Zeitzin väkiluku romahti noin neljänneksen ja työttömyys kohosi, kun DDR:n aikaista teollisuutta purettiin. Kaupungin keskiaikaisia rakennuksia on pyritty restauroimaan.
Zeitziin liitettiin 1. heinäkuuta 2009 seuraavat kunnat: Döbris (Neu-Pirkau), Geußnitz, Kayna, Nonnewitz ja Würchwitz.[1] 1. tammikuuta 2010 seurasivat Theißen ja Luckenau.[2] Kaupungin pinta-ala kasvoi yli kolminkertaiseksi, väkiluku vain muutamia tuhansia.
Zeitzin väkiluku on laskenut jyrkästi vuodesta 1950, jolloin se oli 46 762.
Kaupungin merkittäviä teollisuuslaitoksia ovat suklaatehdas Zetti ja lastenvaunuja valmistava Zekiwa, jolla tosin ei ole enää tuotannollista toimintaa Zeitzissa. Sokerinjalostamo Südzucker AG on alallaan Euroopan moderneimpia. Zeitzin alueen ruskohiiliteollisuutta on niin ikään nykyaikaistettu. Südzucker Bioethanol GmbH perusti Zeitziin vuonna 2005 jalostamon, joka tuottaa vuodessa noin 260 000 m³ bioetanolia.
Zeitz sijaitsee valtateiden 2, 91 ja 180 risteyksessä (Bundesstraße 2 Leipzig–Gera, Bundesstraße 91 Zeitz−Weißenfels ja 180 Naumburg−Altenburg). Kaupungin kautta kulkee rautatielinja Leipzig–Gera–Saalfeld. Lisäksi kaupungista on ratayhteys Weißenfelsiin, Naumburgiin ja Altenburgiin.
Zeitzin ystävyyskaupunkeja ovat Detmold (Nordrhein-Westfalen) ja Tosu (Saga-ken, Japani).
Tunnettuja Zeitzissa syntyneitä tai vaikuttaneita henkilöitä ovat muun muassa säveltäjä Heinrich Schütz (1585–1672), muusikko Anna Magdalena Bach (1701–1760) ja tutkija Clemens Denhardt (1852–1929).
