Remove ads
Vladimir Vladimirovitš Majakovski (ven. Влади́мир Влади́мирович Маяко́вский); 19. heinäkuuta (J: 7. heinäkuuta) 1893 Baghdati, Georgia, Venäjän keisarikunta – 14. huhtikuuta 1930 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäläinen ja neuvostoliittolainen runoilija sekä futurismin runouden merkkihenkilö.[1]
| Vladimir Majakovski | |
|---|---|
| Владимир Маяковский | |
.jpg) Vladmir Majakovski vuonna 1920. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. heinäkuuta (7. heinäkuuta) 1893 Baghdati, Georgia |
| Kuollut | 14. huhtikuuta 1930 (36 vuotta) Moskova |
| Ammatti | runoilija, kirjailija, graafikko, kuvittaja, taidemaalari, mainosgraafikko |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | venäjä |
| Tyylilajit | futurismi, agitprop |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| v-v-mayakovsky.ru | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Majakovski oli tulisieluinen vallankumousrunoilija, taidemaalari, graafikko ja kuvittaja, joka nousi bolševikkien valtaannousun symboliksi. Myös maailmanlyriikassa hän on huomattava nimi poliittisen ja kantaa ottavan runouden saralla. Majakovskin tunnetuimpia teoksia on runoelma Pilvi housuissa. Hänen teoksiaan on suomentanut Arvo Turtiainen.[1]
Remove ads
Majakovski tempautui nuoruudessaan mukaan kumoukselliseen liikkeeseen, jolla oli vahva kannatus hänen kotikaupungissaan Bahgdatissa Georgiassa. Vuonna 1906 hän muutti Moskovaan, jossa hänestä tuli taideakatemian oppilas. Vuonna 1908 hän liittyi sosiaalidemokraattiseen puolueeseen. Kumouksellisen toiminnan takia hänet vangittiin kolme kertaa ja hän oli eristyssellissä yhteensä 11 kuukautta. Tuon ajan hän käytti marxilaisuuden opiskeluun ja venäläisen kirjallisuuden lukemiseen.[1]
Vapauduttaan hän tutustui runoilija David Burljukiniin, joka johdatti hänet futuristiseen aatteeseen. He muodostivat aluksi niin sanottuun kubofuturistisen ryhmään. He halusivat murskata porvarillisen taiteen vakiintuneet normit ja vihasivat muutoinkin porvaristoa. Silti vain Majakovski oli selvästi sosialismin kannattaja.[1]
Varhaisessa runoudessaan Majakovskilla on selvä futurismin leima. Niissä on niin paljon sanallisia kuvakasaumia, että sanoman ydintä on vaikea löytää.[1]
Remove ads
Vuosina 1915–1919 Majakovski asui Pietarissa ja eli täysin rinnoin mukana lokakuun vallankumouksessa. Hänestä tuli kumouksen johtava runoilija, “kumouksen rumpu” ja tapahtuma oli hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän kirjasi sen tunnelmia moniin teoksiinsa, kuten näytelmään Mysterio Buffo (1918). Sen jälkeen Majakovski muun muassa tekstitti propagandasarjakuvia ja toimi myös aktiivisesti kirjallisissa yhdistyksissä. Ennen kaikkea hän tuolloinkin oli vallankumouksen julistaja ja agitaattori. Näinäkin vuosina hän tuotti paljon runoutta.[1]
Remove ads
Vuosina 1922–1929 Majakovski matkaili runsaasti ulkomailla. Neuvostovaltion kymmenvuotisjuhlaa vuonna 1927 hän julisti runoelmalla Hyvin! (Horosho, 1927), joka edelleen oli täynnä optimismia ja pikkuporvarillisuuden kritiikkiä. Useissa tämän ajan näytelmissään nämä näkemykset olivat kärjekkäimmillään. Kritiikin kärki kohdistui vallankumouksen virheisiin, omanvoitonpyyntiin, keikailuun ja hengettömään virkavaltaisuuteen. Näissä näytelmissä on selvä Nikolai Gogolin pernteen jatkumo.[1]
Futuristinen taideryhmä hajosi vähitellen. Vielä vuonna 1928 Majakovski kokosi uuden ryhmän, mutta huonolla menestyksellä. Majakovski joutui 1920-luvun lopussa ristiriitoihin myös proletaarikirjailijoiden kanssa. Majakovskin särmikäs persoona oli liikaa monille muille. Sekä henkilökohtaisen elämän, että politiikan ristiriidat olivat ilmeisesti syynä Majakovskin itsemurhaan huhtikuussa 1930.[1]
Tohtori Živagon kirjoittaja Boris Pasternak piti Majakovskia ainoana kirjailijaystävänään. Majakovski ei koskaan harkinnut kommunistipuolueeseen liittymistä, vaikka 1920-luvun alussa lukuisat muut taiteilija-älymystön ja vallankumoussukupolven edustajat näin tekivät. Majakovski teki itsemurhan vuonna 1930.
Remove ads
Majakovskin perhe vuonna 1905.
Kornei Tšukovskin karikatyyri, 1915.
Majakovskin piirustus Velimir Hlebnikovista, 1916.
Propagandajuliste.
Majakovskin piirros esseessä ”Kuinka säkeitä valmistetaan”.
- Hyvin!. ((Horosho, 1927.) Suomentanut ja selityksin varustanut Armas Äikiä) Petroskoi: Karjalais-Suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1955.
- Kenenä olla? (1939)
- Vladimir Iljitš Lenin (1947)
- Miksi aion (1955)
- Mikä on hyvää ja mikä on pahaa (1957)
- Pilvi housuissa ja muita runoja. Kuinka säkeitä valmistetaan (1959)
- Runoja ja runoelmia (1958)
- Sauna (1967)
- Vladimir Iljitš Lenin (1970)
- Valitut runot / Kuinka säkeitä valmistetaan. (Valitut runot. Suomentanut Arvo Turtiainen. Kuinka säkeitä valmistetaan. Suomentanut Tuomas Anhava) Helsinki: Tammi, 1984. ISBN 951-30-6009-8
- Eläinten kirja (1986)
- Runoja Amerikasta. ((Stihi ob Amerike, 1925.) Suomentanut ja esipuheella varustanut Mika Rassi) Turku: Savukeidas, 2010. ISBN 978-952-5500-72-1
- Minun löytämäni Amerikka. (Mojo otkrytije Ameriki, 1926) Suomentanut Mika Rassi. Turku: Savukeidas, 2010. ISBN 978-952-5500-60-8
Suomennoksia myös antologioissa 20 Neuvostoliiton runoilijaa ja Neuvostolyriikkaa 2.[2]
Remove ads
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads