venäjänjuutalainen runoilija ja kirjailija From Wikipedia, the free encyclopedia
Boris Leonidovitš Pasternak (ven. Бори́с Леони́дович Пастерна́к: 10. helmikuuta (J: 29. tammikuuta) 1890 Moskova – 30. toukokuuta 1960 Peredelkino) oli venäjänjuutalainen runoilija ja prosaisti. Pasternak tunnetaan lännessä parhaiten romaanista Tohtori Živago (1957). Venäjällä häntä pidetään ennen kaikkea runoilijana.
Boris Pasternak | |
---|---|
Борис Леонидович Пастернак | |
Pasternak vuonna 1959. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 10. helmikuuta (29. tammikuuta) 1890 Moskova, Venäjän keisarikunta |
Kuollut | 30. toukokuuta 1960 (70 vuotta) Peredelkino, Neuvostoliitto |
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Nimikirjoitus |
|
Palkinnot | |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Pasternak tunnetaan lännessä parhaiten monumentaalisesta ja traagisesta Neuvostoliittoa käsittelevästä romaanista Tohtori Živago, joka julkaistiin ensimmäisen kerran Italiassa vuonna 1957. Venäjällä hänet tunnetaan ennen kaikkea juhlittuna runoilijana. Hän on yksi neljästä Josif Stalinin ajan johtavasta runoilijasta, muiden ollessa Anna Ahmatova, Marina Tsvetajeva ja Osip Mandelstam.
Pasternakin perhe oli juutalainen. Isä oli Moskovan taidemaalauskoulun professori, ja äiti oli kuuluisa konserttipianisti. Pasternak kasvoi kansainvälisessä ilmapiirissä, kotona vierailivat muun muassa pianisti ja säveltäjä Sergei Rahmaninov, runoilija Rainer Maria Rilke ja kirjailija Leo Tolstoi.[1]
Pasternak opiskeli filosofiaa Marburgin yliopistossa Saksassa Hermann Cohenin oppilaana. Hän palasi Moskovaan vuonna 1914 ja julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa tuona vuonna. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän opetti ja työskenteli Uralilla sijainneessa kemiantehtaassa. Vuoden 1917 Venäjän vallankumouksen jälkeen Pasternakin maine runoilijana kasvoi.[1]
Hän joutui neuvostoliittolaisten viranomaisten epäsuosioon 1930- ja 1940-luvuilla ja oli syytettynä subjektiivisuudesta ja estetismistä. Poliittisten runojen sijasta Pasternak kirjoitti henkilökohtaisia runoja, mikä viranomaisten silmissä oli poliittinen kannanotto. Hänen onnistui kuitenkin välttää vankileirit. Hämärän peittoon on jäänyt syy, miksi Stalin suosi Pasternakia.[1]
Pasternakille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1958, mutta hän joutui luopumaan palkinnon vastaanottamisesta, koska ei olisi voinut palata takaisin Tukholmasta Neuvostoliittoon, mikäli hän matkustaisi Ruotsiin vastaanottamaan palkinnon.[2] Literaturnaja gazeta tuomitsi palkinnon myöntämisen Pasternakille vihamieliseksi teoksi Neuvostoliittoa kohtaan. Pasternak erotettiin myös Neuvostoliiton kirjailijaliitosta viisi päivää Nobel-palkinnon myöntämisen jälkeen.[3]
Tohtori Živagossa esiintyneen kommunistisen hallinnon arvostelun vuoksi hän joutui Neuvostoliitossa vainon kohteeksi koko loppuelämänsä ajaksi. Italiankielinen käännös ilmestyi vuonna 1957 ja CIA:n junailema alkuteos vuonna 1958.[4] Neuvostoliitossa teos julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1987.[1]
David Leanin ohjaama elokuva Tohtori Živago valmistui vuonna 1965. Sen käsikirjoituksen laati Pasternakin romaanin pohjalta Robert Bolt.[1]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.