Remove ads
Tämä artikkeli käsittelee Keski-Suomen uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä, poislukien Jyväskylän kaupunki, jota käsitellään Jyväskylän uskontoa käsittelevässä artikkelissa. Keski-Suomen maakunnan asukkaista 72,8 prosenttia kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 2,4 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 24,8 prosenttia väestöstä.[1]
Uskontokuntiin kuuluminen Keski-Suomessa (pl. Jyväskylä), Tilastokeskus (2023)[1]
Muut uskonnot (2.4%)
Uskontokuntiin kuulumattomat (24.8%)
Remove ads
Luterilainen aika
Keskiajan lopulla Keski-Suomessa oli vain yksi kirkkopitäjä, Jämsän seurakunta, joka mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1442.[2] Vuonna 1554 toteutetussa hiippakuntajaosssa Keski-Suomen alue jäi Turun hiippakunnan alaisuuteen.[3] 1700-luvun jälkipuolella Keski-Suomeen rakennettiin puukirkot Keuruulla, Pihlajavedelle ja Petäjävedelle. 1700- ja 1800-luvun kirkot ja pappilat välittivät eurooppalaisia tyylivirtauksia.[4]
Etelä-Savosta alkunsa saanut Margareta Högmanin johtama herännäinen ystävyysliike levisi Keski-Suomen alueelle 1800-luvun puoliväliin mennessä. Liike sammui 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla ja sen kannattajat jatkoivat toimintaa evankelisessa herätysliikkessä tai paikallisessa lähetysherätyksessä.[5]
Uskonnollisen vapauden aika
Uskonnollinen vapaus lisääntyi vuonna 1869, kun vapaan seuratoiminnan kieltänyt konventikkeliplakaatti kumottiin. Vuonna 1889 sallittiin myös siirtyminen pois luterilaisesta kirkosta. Lestadiolaisuus saavutti Keski-Suomen pohjoisosat Jyväskylään asti sekä Jämsään 1870-luvun aikana. 1880- ja 1890-luvuilla liike saavutti myös Keuruun, Multian ja Korpilahden. 1880-luvulta lähtien evankelinen herätysliike koki voimakkaimman herätyskautensa, jonka aikana liike levisi Keski-Suomeen.[6][7]
Vapaakirkollisuus sai 1890-luvulta lähtien vahvan jalansijan Keski-Suomen alueella. Jyväskylä toimi vapaakirkollisuuden keskuksena ja seurakunnat perustettiin 1920-lukuun mennessä myös Keuruulle ja Jämsään. Baptismi levisi Keski-Suomeen 1900- ja 1910-luvulla. 1920-lukuun mennessä Multian, Keuruun, Vaajakosken ja Laukaan baptistiseurakunnat muodostivat tiheimmän suomenkielisen baptismin alueorganisaation.[8]
Remove ads
Luterilaisuus
Evankelis-luterilainen kirkko
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Keski-Suomessa toimii Lapuan hiippakunta. Pohjoisen Keski-Suomen rovastikuntaan kuuluvat Hankasalmen seurakunta, Kinnulan seurakunta, Laukaan seurakunta, Pihtiputaan seurakunta, Saarijärven seurakunta, Viitasaaren seurakunta sekä Äänekosken seurakunta. Eteläisen Keski-Suomen rovastikuntaan kuuluvat Joutsan seurakunta, Jämsän seurakunta, Keuruun seurakunta, Muuramen seurakunta, Petäjäveden seurakunta, Toivakan seurakunta sekä Uuraisten seurakunta.[9]
Herätysliikkeet
Keski-Suomessa vaikuttavat erityisesti evankelinen herätysliike ja vanhoillislestadiolaisuus. Evankelinen herätysliike on vaikuttanut maakunnasta vanhastaan ja sen vahvinta kannatusaluetta ovat olleet Saarijärven, Kannonkosken, Karstulan ja Pylkönmäen pitäjät.[10] Suomen Luterilaisella Evankeliumiyhdistyksellä on rukoushuoneet Karstulan Ala-Vastingissa sekä Saarijärven Mahlussa.[11] Evankelisen lähetysyhdistyksen keskuspaikka sijaitsee Karstulassa.[12]
Vanhoillislestadiolaisuuden yhtenäinen kannatusalue ulottuu Pohjois-Pohjanmaalta kiilamaisena Keski-Suomeenkin.[10] Vanhoillislestadiolaisilla on maakunnassa Hankasalmen rauhanyhdistys, Jämsän rauhanyhdistys, Kannonkosken rauhanyhdistys, Kinnulan rauhanyhdistys, Kivijärven rauhanyhdistys, Kyyjärven rauhanyhdistys, Laukaan rauhanyhdistys, Pihtiputaan rauhanyhdistys, Saarijärven rauhanyhdistys, Uuraisten rauhanyhdistys, Viitasaaren rauhanyhdistys sekä Äänekosken rauhanyhdistys.[13]
Esikoislestadiolaisilla on rukoushuoneet Jämsässä ja Pihtiputaalla.[14] Herännäisten Herättäjä-Yhdistyksen Keski-Suomessa toimivia paikallisosastoja ovat Laukaan ja Saarijärven paikallisosastot.[15] Uuspietismi on myös saavuttanut jalansijaa Keski-Suomessa.[10] Keski-Suomen Kansanlähetys järjestää toimintaa muun muassa Jämsässä.[16]
Muut luterilaiset kirkot
Suomen evankelisluterilaisella seurakuntaliitolla on Karstulassa Karstulan itsenäinen evankelisluterilainen seurakunta.[17]
Helluntaiherätys
Kaikkiaan Keski-Suomessa toimii nykyisin 25 helluntaiseurakuntaa, joihin kuuluu yli 4 300 jäsentä.[18] Helluntaiherätys levisi Jyväskylästä muualle maakuntaan ensimmäisenä Saarijärvelle vuonna 1918 ja Keuruulle vuonna 1920. Samalla vuosikymmenellä alkoi työ Toivakassa (1922), Jämsässä (1925), Mahlussa (1927) ja Viitasaarella jo aikaisemmin. 1930-luvulla järjestettiin useimmat Keski-Suomen helluntaiseurakunnista: Viitasaaren helluntaiseurakunta (1930), Leivonmäen helluntaiseurakunta (1931), Pertunmaan helluntaiseurakunta (1932), Jämsän helluntaiseurakunta (1933), Saarijärven helluntaiseurakunta (1935), Pappisten helluntaiseurakunta (1935), Mahlun helluntaiseurakunta (1936), Toivakan helluntaiseurakunta (1937) ja Haapamäen helluntaiseurakunta (1938).[19]
Laaja Mahlun seurakunta jaettiin vuonna 1957 Karstulan helluntaiseurakuntaan, Kyyjärven helluntaiseurakuntaan ja Pylkönmäen helluntaiseurakuntaan. Levionmäen seurakunta muutettiin Särkimäen helluntaiseurakunnaksi ja Pappisten seurakunta Joutsan helluntaiseurakunnaksi vuonna 1947.[19]
Myöhemmin järjestätyneitä ja hyvin kasvaneita seurakuntia ovat Keuruun helluntaiseurakunta (1946), Kangasniemen helluntaiseurakunta (1945), Mäntän helluntaiseurakunta (1946), Suolahden helluntaiseurakunta (1952) sekä Äänekosken helluntaiseurakunta (1981). Yli sadan helluntaiseurakunnat ovat myös Jämsässä, Viitasaarella, Saarijärvellä, Toivakassa ja Uuraisissa. Erityisiä herätyksiä Keski-Suomessa on ollut Toivakassa vuonna 1937 ja Keuruulla 1944–1945. Multian juhlat olivat aikoinaan kuin maakuntajuhlat.[19]
Remove ads
Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Keski-Suomessa toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta. Keski-Suomen ortodoksisia pyhäkköjä ovat Jumalansynnyttäjän syntymän tsasouna Karstulassa, Lievestuoreen pyhän Nikolaoksen rukoushuone, Saarijärven pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen tsasouna, Suolahden ylienkeli Mikaelin tsasouna, Viitasaaren Kristuksen kirkastumisen tsasouna, Äänekosken Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen tsasouna sekä Pyhäkankaan leirikeskuksen Ristin ylentämisen kappeli.[20]
Remove ads
Tapahtumat
Keski-Suomessa on järjestetty useita kristillisiä suurtapahtumia. Helluntailaisten Juhannuskonferenssi järjestetään säännöllisesti vuosittain Keuruulla Iso Kirja-opistolla. Tapahtuma kerää vuosittain noin 25 000 osallistujaa.[21][22]
Herätysliikkeiden tapahtumista vanhoillislestadiolaisten Suviseuroja on vietetty Jämsässä vuonna 1967, Hankasalmella vuonna 1987, Petäjävedellä vuonna 2000 ja Äänekoskella vuonna 2018.[23] Evankelisen herätysliikkeen valtakunnalliset evankeliumijuhlat on järjestetty Saarijärvellä vuonna 1967 ja Jämsässä vuonna 2004.[24] Herännäisten Herättäjäjuhlat on järjestetty Saarijärvellä kaksi kertaa vuosina 1970 ja 2005 sekä Laukaassa vuonna 1980.[25] Kansanlähetyspäivät on järjestetty Jämsässä vuonna 2000.[26]
Remove ads
Remove ads
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads