From Wikipedia, the free encyclopedia
Turvallisuuskomitea (ruots. Säkerhetskommittén, engl. The Security Committee) on Suomessa kokonaisturvallisuuden alalla toimiva varautumisen pysyvä yhteistoimintaelin ja tarvittaessa häiriötilanteissa asiantuntijaelin. Käytännössä Turvallisuuskomitea on poikkihallinnollinen yhteensovittava elin, joka toimii puolustusministeriön yhteydessä.[1][2]
| Turvallisuuskomitea Säkerhetskommittén |
|
|---|---|
 Turvallisuuskomitea toimii Puolustusministeriön yhteydessä Helsingin Kaartinkaupungissa. |
|
| Perustettu | 2014 |
| Ministeriö | Puolustusministeriö |
| Sijainti |
Eteläinen Makasiinikatu 8 Helsinki |
| Valtio | Suomi |
| Pääsihteeri | Petteri Korvala |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Turvallisuuskomitean toiminta perustuu valtioneuvoston asetukseen turvallisuuskomiteasta (77/2013)[3]. Asetus määrittää turvallisuuskomitean tehtävät ja kokoonpanon.
Puolustusneuvosto oli ylin neuvoa antava ja suunnitteleva elin sekä tasavallan presidentin neuvottelukunta maanpuolustusta koskevissa asioissa (137/1957)[4].
Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea (TPAK) toimi puolustusministeriön yhteydessä. Komitea avusti puolustusministeriötä sekä ulko- ja turvallisuuspoliittista ministerivaliokuntaa kokonaismaanpuolustusta koskevissa asioissa. (208/2003)[5]
Valtioneuvoston periaatepäätöksessä kokonaisturvallisuudesta (5.12.2012) todetaan, että kokonaisturvallisuuteen liittyvän ennakoivan varautumisen pysyväksi yhteistoimintaelimeksi perustetaan Turvallisuuskomitea.[6]
Merkittävämpänä muutoksena Turvallisuus- ja puolustusasiain komiteaan (TPAK) on se, että turvallisuuskomitea avustaa valtioneuvostoa ja ministeriöitä, kun taas TPAK avusti ”puolustusministeriötä sekä valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittista ministerivaliokuntaa kokonaismaanpuolustusta koskevissa asioissa”. TPAK oli myös Turvallisuuskomiteaa suppeampi, ja rakenne pysyvien ja tilapäisten asiantuntijoiden osalta erilainen.
Turvallisuuskomitean jäseninä ovat tasavallan presidentin kanslian kansliapäällikkö, pääministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri, ulkoministeriön, oikeusministeriön, sisäministeriön, puolustusministeriön, valtiovarainministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä ympäristöministeriön kansliapäälliköt, Rajavartiolaitoksen päällikkö, poliisiylijohtaja, pelastusylijohtaja, tullin pääjohtaja, Pääesikunnan päällikkö, Suojelupoliisin päällikkö sekä Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja.[3][7]
Valtioneuvosto voi kutsua komitean jäseniksi muitakin henkilöitä enintään neljän vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Pysyvinä asiantuntijoina ovat Valtioneuvoston kanslian EU-asioiden valtiosihteeri sekä valtioneuvoston viestintäjohtaja.[3][7] Muina asiantuntijoina toimivat vuonna 2027 huoltovarmuusneuvoston puheenjohtaja ja Suomen pelastusalan keskusjärjestön puheenjohtaja.[7]
Turvallisuuskomitealla on puolustusministeriön yhteydessä toimiva päätoiminen sihteeristö, jossa on edustettuna monipuolisesti yhteiskunnan eri alojen varautumisen asiantuntemusta.[3] Sihteeristö toimii suoraan puheenjohtajan johdossa ja avustaa puheenjohtajistoa ja jäseniä sekä asiantuntijoita, valmistelee komitealle kuuluvat asiat sekä panee osaltaan toimeen komitean tekemät päätökset. Turvallisuuskomitean sihteeristö toimii myös valmiuspäälliköiden ja valmiussihteereiden kokousten sihteeristönä.lähde?
Vuonna 2022 Turvallisuuskomitean puheenjohtajana toimii Puolustusministeriön kansliapäällikkö Esa Pulkkinen ja varapuheenjohtajana valtiosihteeri Risto Artjoki.[7] Turvallisuuskomitean sihteeristön pääsihteerinä toimii Petteri Korvala.[1]
Turvallisuuskomitealla on neljä tehtävää:
Komitea voi tehtävänsä toteuttamiseksi antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita kokonaisturvallisuuteen liittyvissä asioissa ennakoivaa varautumista koskevien laajojen ja tärkeiden asiakokonaisuuksien yhteensovittamista koskevista kysymyksistä. Turvallisuuskomitea vastaa Yhteiskunnan turvallisuusstrategian laatimisesta ja sen päivittämisestä, sekä kyberturvallisuusstrategiasta, sen toimeenpano-ohjelmasta, ja niiden päivittämisestä ja tulosten seuraamisesta. Lisäksi Turvallisuuskomitea järjestää valtionhallinnon varautumis- ja valmiusharjoituksia (VALHA-harjoituksia). Turvallisuuskomitea on myös mukana hybridiuhkien määrittelyssä.
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 on valtioneuvoston periaatepäätös, joka yhtenäistää varautumisen kansallisia periaatteita ja ohjaa hallinnonalojen varautumista.[9]
Strategian ensimmäisessä osassa esitetään kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli, jonka pohjalta Suomessa varaudutaan ja toimitaan erilaisissa häiriötilanteissa. Strategian toinen osa ohjaa valtioneuvoston hallinnonalojen varautumista.
Kokonaisturvallisuus on yhteistoimintamalli, kehys yhdessä tekemiselle. Se on kuvattu yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa, joka kuvaa yhteiskunnan varautumisen perusperiaatteet. Yhteistoimintamallissa toimijat jakavat ja analysoivat turvallisuutta koskevaa tietoa, suunnittelevat ja harjoittelevat yhdessä. Ennakointi kuuluu tärkeänä osana varautumistyöhön: näin voidaan vastata tulevaisuuden turvallisuushaasteisiin ja ehkäistä niitä.
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) on laadittu laaja-alaisessa yhteistyössä kaikkien toimijoiden näkökulmat huomioiden. Kokonaisturvallisuus tehdään yhdessä viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Strategian toimeenpanosta vastaa kukin hallinnonala osaltaan toimivaltansa mukaisesti. Toimeenpanoa seuraa ja yhteistoiminnan kehittämistä koordinoi Turvallisuuskomitea yhteistyössä ministeriöiden valmiuspäälliköiden kanssa.
Yhteiskunnan turvallisuusstrategian periaatteet kattavat varautumisen erilaisissa häiriö- tai poikkeustilanteissa. Suomalainen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja arvostettu. Strategiassa määritellään yhteiskunnan elintärkeät toiminnot eli ne perusasiat, joiden jatkuminen on pystyttävä takaamaan kaikissa olosuhteissa, kaikilla toimintatasoilla. Sen toisessa osassa linjataan valtioneuvoston ministeriöiden varautumisen tehtävät ja vastuualueet.
Turvallisuusstrategian laatimiseen ovat osallistuneet yhdessä viranomaiset, järjestöt ja elinkeinoelämän edustajat. Myös kansalaiset ovat saaneet esittää ideoitaan ja osallistua.
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia on valtioneuvoston joulukuussa 2010 hyväksymä periaatepäätös, joka muodostaa yhteisen varautumisen ja kriisijohtamisen perustan yhteiskunnan kaikille toimijoille.[10] Se konkretisoi valtioneuvoston antaman turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen tavoitteita ja periaatteita. Strategia on jatkoa vuonna 2003 laaditulle ja vuonna 2006 päivitetylle valtioneuvoston periaatepäätökselle yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiasta (YETT). Vuoden 2010 päivityksen yhteydessä sen nimi muutettiin asiakirjan sisältöä paremmin kuvaavaksi. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia on laadittu yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen näkökulmasta. Elintärkeät toiminnot ovat yhteiskunnalle välttämättömiä toimintakokonaisuuksia, joiden jatkuvuus on turvattava kaikissa turvallisuustilanteissa. Strategiassa määritetään:
Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä, ja yhteiskuntamme elintärkeät toiminnot on pystyttävä turvaamaan kaikissa tilanteissa. Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien toiminnasta ja näin ollen myös haavoittuvainen niihin kohdistuville häiriöille. Tästä keskinäisriippuvaisesta ja moninaisesta sähköisessä muodossa olevan tiedon käsittelyyn tarkoitetusta ympäristöstä on kansainvälisesti ryhdytty käyttämään termiä kybertoimintaympäristö. Kybertoimintaympäristö tulee nähdä myös mahdollisuutena ja voimavarana.
Kyberturvallisuusstrategiassa määritellään keskeiset tavoitteet ja toimintalinjat, joiden avulla vastataan kybertoimintaympäristöön kohdistuviin haasteisiin ja varmistetaan sen toimivuus. Kyberturvallisuusstrategian linjausten ja niiden toteuttamista kuvaavan kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelman (2019) avulla Suomi kykenee kansallisesti hallitsemaan kybertoimintaympäristön tahallisia tai tahattomia haittavaikutuksia sekä vastaamaan ja toipumaan niistä. Kyberturvallisuusstrategiaprosessi on osa Yhteiskunnan turvallisuusstrategian toimeenpanoa. Kyberturvallisuusstrategia noudattaa yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa olevia periaatteita ja määritelmiä sekä valtioneuvoston päätöstä huoltovarmuuden tavoitteista. Strategiassa kuvataan kyberturvallisuuden visio, toimintamalli ja strategiset linjaukset. Kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelma sisältää hallinnonalojen ja toimijoiden valmisteluvastuulla olevat käytännön toimenpiteet, joilla luodaan edellytykset strategisten linjausten toteutumiseksi sekä vision kuvaamaan tavoitetilaan pääsemiseksi mukaan lukien yhdessä sovitut poikkiyhteiskunnalliset toimenpiteet.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
