Suomessa turkistarhaus on voimakkaasti keskittynyt ruotsinkieliselle Pohjanmaalle sekä Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle, joissa tuotetaan noin 90 % nahoista.[1]
Kettuja on Suomessa tarhattu vuodesta 1916, naaleja vuodesta 1924, minkkejä vuodesta 1930 ja supikoiria vuodesta 1972 lähtien. 1990-luvulle asti tarhauksen kantoja täydennettiin pyytämällä eläimiä suoraan luonnosta.[2]
Vuodesta 1985 lähtien turkistarhausta on Suomessa säädelty maa- ja metsätalousministeriön asettamin eläinsuojelusäännöksin. Uudet turkiseläinten häkkikokovaatimukset astuivat voimaan vuoden 2011 alusta. Siitä lähtien ketuilla ja supikoirilla on oltava häkissä tilaa 0,8 neliömetriä ja minkeillä 0,25 neliömetriä eläintä kohden.[3]
Suomessa oli noin 550 turkistarhaa vuonna 2022[4]. Vuonna 2023 Suomessa on mediatietojen mukaan noin 400 turkistarhaa[5].
Suomi on Euroopan toiseksi suurin turkistuottajamaa Puolan jälkeen.[6] Kettujen tarhauksessa Suomi on Euroopan suurin tarhaaja.[7]
Vuodesta 1995 lähtien turkistarhojen määrä Suomessa on laskenut noin 50 tarhan vuosivauhtia. Laskun on ennustettu jatkuvan, sillä alan yrittäjät ovat keskimäärin iäkkäitä ja tiloille on vaikea löytää jatkajia. Suomessa oli Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) selvityksen mukaan 1980-luvun puolivälissä 5 500 turkistarhaa,[8] ja vuoden 2014 lopulla niitä oli 965.[9] Vuonna 2020 tarhojen määrä oli 762.[10] Suomalaiset turkistarhaajat kasvattivat vielä 1980-luvulla 60 % maailman ketunnahoista ja 20 % minkinnahoista, kun taas vuonna 2006 vastaavat luvut olivat 20 % ja 5 %.[8]
Kolme suurinta kuntaa turkistarhauksen kannalta ovat Uusikaarlepyy, Kalajoki ja Kaustinen.[11]
Suomalaiset turkikset myydään pääasiassa Saga Fursin turkiskeskuksessa Vantaalla. Tärkeimmät ostajamaat ovat Hongkong, Kiina, Etelä-Korea, Venäjä, Kreikka ja Italia.[12] Suomessa turkisnahoista saatu tulo on liikkunut MTT:n mukaan 2000-luvulla 200–300 miljoonan euron välillä[13]. Tämän jälkeen alan taloudellinen merkitys on vähentynyt. Vuonna 2022 turkisnahkojen nettovienti oli hieman yli 32 miljoonaa euroa[14].
Vuoden 2010 alussa Oikeutta eläimille -järjestö julkaisi 30 suomalaiselta turkistarhalta salakuvattua aineistoa, joka aiheutti mediassa keskustelua turkiseläinten hyvinvoinnista ja eläinsuojelulainsäädännöstä.[15] Kuvat paljastivat järjestön mukaan vakavia eläinten laiminlyöntejä ja virikkeettömän elinympäristön.[16] Tuolloinen pääministeri Matti Vanhanen kritisoi kuvia väittämällä, että ne ovat ”eläinten sairasosastolta”. Väitteeseen suhtauduttiin julkisuudessa ristiriitaisesti. Esimerkiksi eläinlääketieteen tohtori Laura Hännisen mukaan tarhoilla ei ole erillisiä sairasosastoja, kun taas Suomen turkiseläinten kasvattajaliiton toiminnanjohtaja Tuula Dahlmanin mukaan Vanhanen oli oikeassa.[17] Osalla kuvatuista tarhoista oli Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto (STKL) sertifikaatti hyvästä tarhanpidosta. Kohun seurauksena STKL veti kolmelta tarhalta sertifikaatin pois.[18]
Vuoden 2017 jälkeen Oikeutta eläimille on julkaissut useaan kertaan kuvia turkistarhanaaleista, jotka on järjestön mukaan jalostettu kasvamaan jättikokoisiksi[19]. Kuvat ovat nousseet uutisaiheiksi kansainvälisissä tiedotusvälineissä[20]. Ensimmäisten kuvien jälkeen tarhaajayhdistys väitti, että näiden ns. jättikettujen kasvatus lopetetaan, mutta Oikeutta eläimille -järjestön mukaan seuraavina vuosina julkaistut samankaltaiset kuvat osoittavat, ettei näin ole tapahtunut[21].
Vuonna 2018 Ruokavirasto teki tarkastuksen vajaalle viidennekselle Suomen turkistiloista. Niistä 37 %:lla havaittiin puutteita. Yleisimmin puutteita havaittiin eläinten hyvinvointiin suoraan liittyvissä vaatimuksissa, jotka liittyivät muun muassa turkiseläinten asianmukaiseen lopettamiseen, pureskelu- ja virikemateriaaleihin sekä sairastuneista ja vahingoittuneista turkiseläimistä huolehtimiseen. Vuosina 2013–2017 laiminlyöntejä esiintyi 25–66 %:lla tarkastetuista turkistiloista, ja havaitut laiminlyönnit olivat samanlaisia kuin ennenkin.[22]
Suomalainen sertifiointi, Finnish Standards, on vastuullisuutta, jäljitettävyyttä ja läpinäkyvyyttä korostava laatu- sekä ympäristöjärjestelmä, johon sisältyy myös eurooppalainen WelFur-mittaristo.[23][24] Euroopan komissio on hyväksynyt WelFurin itse- ja yhteissääntelyaloitteeksi (Self- and Co-Regulation Initiative). Se on ensimmäinen eläinten hyvinvointia koskeva ohjelma, jota koskaan edistetään komission tietokannassa niin sanottujen pehmeän lainsäädännön aloitteista.[25][26]
Sertifiointi on vapaaehtoinen, mutta ilman sitä ei käytännössä voi myydä turkiksia.[27] Yhä useampi suomalainen turkistuottaja on sitoutunut sertifikaattiin. Sertifiointi kattaa tilan toiminnan kaikki osa-alueet. Joulukuussa 2017 suomalaisten turkistilojen kettutuotannosta oli sertifioitu 99,9 %, minkeistä 92,9 % ja supikoirista 100 %.[28] Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton jäsenlehti Turkistalous on kirjoittanut, että WelFur-arviointimenetelmät kuvaavat eläimen hyvinvointia kokonaisvaltaisesti, mutta sen kriteerit vastaavat suurin piirtein eläinsuojelulainsäädännön vaatimaa tasoa.[29]
Turkisalan mukaan sertifiointi on kilpailuetu maailmalla. Turkistuottajien myyntikanavana toimivan Saga Fursin mukaan turkiseläinten hoito ja hyvinvointi ovat Suomessa kaiken kaikkiaan korkealla tasolla. Yhtiön mukaan kansainväliset muotitalot käyttävät mieluummin suomalaista kuin kiinalaista turkista.[30]
WelFur-sertifikaatin kritiikki
Turkistarhausta vastustavien eläinjärjestöjen kattojärjestö Fur Free Alliancen raportti kritisoi WelFur-sertifikaattia muun muassa sen matalasta vaatimustasosta. Sertifikaatin hyvinvointikriteeristö ja mittarit ovat joiltain osin heikompia kuin joidenkin EU-maiden lainsäädäntö, ja vain kaksi prosenttia tarkastetuista tiloista on hylätty. Suomessa tehtyjä auditointeja on kritisoitu puolueellisuudesta, koska tarkastukset suorittaa Luova-niminen yritys. Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto omistaa 38 % yrityksen osakkeista, ja useilla Luovan tarkastajilla on kytköksiä turkisalaan.[31] Sertifioiduilla tarhoilla on paljastunut vakaviakin puutteita eläinten hyvinvoinnissa, ja Suomen Turkiseläinten Kasvattajien Liitto on tämän vuoksi myös ottanut tarhoilta sertifikaatteja pois.[32][33]
Maaseudun Tulevaisuuden vuonna 2012 teettämässä kyselyssä turkistarhauksen täydellistä kieltoa kannatti 18 % äänestysikäisistä. Vastaavasti 44 % hyväksyi turkistarhauksen, jos sen vaatimuksia tiukennetaan, ja 25 % hyväksyi tarhauksen jatkamisen nykyisellään.[34]
Eläinsuojelujärjestö Animalian vuonna 2018 teettämän ja Taloustutkimuksen toteuttaman mielipidemittauksen mukaan suomalaisista 17 % kannatti tarhauksen jatkamista ilman uusia rajoituksia. Vastanneista 39 % oli sitä mieltä, että turkistarhausta voidaan jatkaa vain, jos eläimille tarjotaan huomattavasti lisää tilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. 30 % halusi kieltää turkistarhauksen kokonaan siirtymäajalla.[35]
Helsingin Sanomien kesällä 2021 toteuttaman kyselyn mukaan 45 % suomalaisista olisi valmis kieltämään turkistuotannon ja 37 % ei. Naisista kieltämistä kannatti 52 % ja miehistä 32 %.[36]
Animalian ja Oikeutta eläimille -järjestöjen Taloustutkimuksella marraskuussa 2021 toteuttamassa kyselyssä turkistarhausta ei kannattanut nykymuodossaan suomalaisista 71 %. Naisista turkistarhausta Suomessa kannatti nykymuodossaan 7 % ja 15–24-vuotiaista 4 %.[37]
Animalia ja Oikeutta eläimille teettivät vastaavankaltaisen kyselyn myös vuonna 2022. Kyselyssä 33 % olisi kieltänyt turkistarhauksen 5-15 vuoden siirtymäajalla, 12 % olisi kieltänyt turkistarhauksen mahdollisimman nopeasti ja 35 % olisi sallinut tarhauksen jatkuvan vain, jos eläimille tarjotaan huomattavasti lisää tilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. 16 % suomalaista oli sitä mieltä, että turkistarhausta voidaan jatkaa nykymuotoisena ja ilman uusia rajoituksia, ja 4 % ei osannut kertoa kantaansa.[38]
Vuoden 2023 kyselyssä 56% suomalaisista kannatti turkistarhauksen kieltämistä heti tai enintään 15 vuoden siirtymäajalla. 27% suomalaisista olisi valmiita jatkamaan turkistarhausta sillä ehdolla, että eläimille tarjotaan huomattavasti lisää tilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. 13% olisi valmiita jatkamaan turkistarhausta sellaisenaan ilman uusia rajoituksia. [39][40]
Ensimmäiset suureen julkisuuteen nousseet iskut Suomessa tapahtuivat vuonna 1995 Evijärvellä, jolloin kahdelta turkistarhalta päästettiin karkuun noin 400 kettua. Tapahtumasta tuomittiin myöhemmin kolme nuorta naista, joista kaksi tuomittiin 12 kuukauden ja yksi 9 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Lisäksi heidät velvoitettiin maksamaan 800 000 markan vahingonkorvaukset. Iskun tekijöitä kutsuttiin tiedotusvälineissä ”kettutytöiksi”. Toinen suurta julkisuutta saavuttanut tapaus sattui Orimattilassa vuonna 1997, jolloin turkistarhaaja ampui tilalleen tunkeutuneita viittä henkilöä haulikolla. Iskuja on tapahtunut tämän jälkeenkin, mutta tiedotusvälineiden niihin kohdistama huomio on ollut vähäisempää.
Lukuisat suomalaiset poliitikot ja julkisuuden henkilöt ovat vaatineet turkistarhauksen lopettamista Suomessa vuoteen 2025 mennessä.[41] Esimerkiksi Vihreä liitto on kirjannut vuosien 2015–2019 poliittiseen tavoiteohjelmaansa turkistarhauksesta luopumisen siirtymäajalla.[42] Puolueista myös SDP (vuodesta 2020 lähtien), vasemmistoliitto (vuodesta 2010 lähtien), kommunistinen puolue, eläinoikeuspuolue, feministinen puolue ja Liike Nyt kieltäisivät turkistarhauksen siirtymäajalla[43][44][45][46][47].
Marinin hallituksen esitys Suomen uudeksi eläinsuojelulaiksi syksyllä 2021 ei kuitenkaan sisältänyt tarhauskieltoa, vaikka Marinin hallituksessa olivat turkistarhausta vastustavista puolueista SDP, vasemmistoliitto ja vihreät[48].
Eläinsuojelujärjestö Animalia ja SEY Suomen eläinsuojelu haluavat saada Suomen uuteen eläinsuojelulakiin turkistarhauskiellon.[49][50] Suomen eläinlääkäriliitto kannattaa nykymuotoisen turkistarhauksen kieltämistä kokonaan[51].
Vuonna 2012 kansalaisjärjestöt keräsivät nimiä Turkistarhaton Suomi -kansalaisaloitteeseen, jonka tavoitteena oli kieltää turkistarhaus Suomessa. Aloitteen allekirjoitti lähes 70 000 suomalaista.[52] Maa- ja metsätalousvaliokunta kuitenkin torjui aloitteen.[53]
Kaksitoista EU:n jäsenvaltiota vaati kesäkuussa 2021 Euroopan komissiota kieltämään kaiken turkistarhauksen EU:n jäsenvaltioissa. Kieltoa kannattavat Belgia, Bulgaria, Hollanti, Irlanti, Italia, Itävalta, Luxemburg, Puola, Ranska, Saksa, Slovakia ja Slovenia.[54]
Turkistarhauksen lopettamiseki on tehty kansalaisaloite 4.9.2023. Aloite keräsi vähän eduskunnan käsittelyyn siirtymiseksi vaadittavat yli 50 000 kannatusilmoitusta alle vuorokaudessa. Aloitteessa ehdotetaan, että laadittaisiin suunnitelma turkistarhauksen lakkauttamiseksi kohtuullisella siirtymäajalla.[55]
Vuonna 2023 Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto kertoi alan työllistävän noin 1 580 ihmistä, joista 540 työskentelee turkistiloilla .[14] Helsingin yliopiston dosentin Timo Piiraisen keräämien tietojen mukaan alan työllistävä vaikutus on suoraan 2 000 ja välillisesti 500 henkilöä (v. 2005).[56]
Vuonna 2014 turkistarhaajien keski-ikä oli 52 vuotta ja alle 35-vuotiaita oli alle 200.[57] Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton puheenjohtaja Ulf-Erik Enrothin mukaan häkkimuutokset ja 1940-luvulla syntyneiden tarhaajien eläköityminen johtavat turkistarhaajien määrän merkittävään muutokseen.[58]
Turkistarhat käyttävät tilapäistyövoimaa sesonkeina eli nahkonta-aikana marras-joulukuussa ja paritusaikana maalis-toukokuussa. Kausityöntekijät palkataan joko suoraan tai vuokrafirmojen kautta. Kotimaisia työntekijöitä ei saada riittävästi, joten tiloille palkataan siirtotyöntekijöitä myös ulkomailta. Eniten heitä tulee Virosta, mutta myös kauempaa kuten Filippiineiltä.[59]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
