Tupos
kylä ja taajama Limingassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Tupos on kylä ja taajama Limingan kunnassa. Se sijaitsee noin seitsemän kilometriä kunnan keskustaajamasta pohjoiseen, Pohjanmaan radan, seututien 847 ja valtatien 4 varrella lähellä Kempeleen kunnanrajaa. Taajaman väkiluku vuoden 2021 lopussa oli 3 334.[1] Taajama sijaitsee jo lakkautetun Tupoksen seisakkeen ympäristössä, rautatien ja seututien 847 länsipuolisella alueella.
Vuosituhannen vaihteessa Tupoksen ohittavaksi laajennettu, Ouluun vievä moottoritie on saanut kylän asukasluvun räjähdysmäiseen kasvuun. Tupoksen asukasluku on muutamassa vuosikymmenessä yli kymmenkertaistunut. Tämä näkyy kenties parhaiten Tupoksen yhtenäiskoulussa. Lukukaudella 2022–2023 Tupoksen koulussa opiskeli 806 oppilasta vuosiluokilla 1–9.[2] Taajamassa on peruskoulun lisäksi muun muassa sivukirjasto, nuorisotalo, palvelukoti, autokorjaamo ja päivittäistavarakauppa Sale[3]. Valtatiellä 4 Tupoksen eritasoliittymässä sijaitsee lokakuussa 2003 avattu ABC-liikennemyymälä sekä Vihiluodon kalakauppa ja -ravintola.[4][5][6]. Eritasoliittymän läheisyyteen suunniteltiin Suomen ensimmäistä outlet-kylää Nordlettia, mutta hanke pysäytettiin kokonaan.[7][8]
Tupoksen alueeseen katsotaan kuuluvan Vesikarin, Tuomiaron, Saunarannan, Tuposkorvan, Nenänperän, Selkämaan, Järvenpään, ja Tuposlammen omakotitaloalueet.[9]
Tupoksesta lähtevät tieyhteydet Limingan kirkonkylään, Tyrnävän kirkonkylään sekä Oulun kaupungin puolelle Lettoon ja Kylänpuolen kaupunginosaan. Vuonna 2021 seututien 847, yhdystien 8240 ja Vesikarintien risteykseen rakennettiin liikennevalot parantamaan alueen liikenneturvallisuutta.[10]
Tupos on noussut merenpohjasta, mistä todistavat vieläkin tienreunamilla kasvavat rytiheinät eli järviruo’ot. Rantaviiva on sijainnut keskiajalla kylän nykyisellä kaava-alueella. Ensimmäiset tuposlaiset olivat kalastajia ja eränkävijöitä.[11]
Eräelinkeinot vähenivät 1600-luvulla niiden väistyessä karjanhoidon ja viljelyn tieltä. Torpparit viljelijät talollisille ja raivasivat uutta viljelysalaa.[12] Rehevää rantakasvustoa kerättiin eläimille, kuten lehmälle, lampaalle ja hevoselle.[12] Heinänkäytön lisäksi kylvettiin viljaa, naurista ja perunaa.[12]
Suoviljely aloitettiin 1700-luvulla. Yli 200 neliökilometrin kokoinen niittyalue, joka koostui heinästä, sarasta ja pensaista ulottui aina Kempeleen ja Tyrnävän kuntien puolelle.[12] Ensimmäiset asutukset Tupoksessa tapahtuivat 1800-luvulla. Tuolloin talot rakennettiin puusta. Jos puutavara oli loppunut, käytettiin rakentamiseen "mättäistä, turppaista"[12] eli turvetta[13].
1990-luvun alussa Limingan kunta aloitti kaavoitustyön Tupoksessa. Ensimmäiset tontit myytiin jo 1970–1980-luvulla. Tontteja myytiin aluksi koulun läheltä, myöhemmin alueita laajentaen.[12]
Tupoksen kylän yhdistäminen kokonaan Liminkaan
Pääsääntöisesti Tuposta on pidetty Limingan kylänä. Aikoinaan kuitenkin Tupoksen kylän alue on ulottunut usean kunnan alueelle.[14] Tähän on ollut syynä aikoinaan entisten kuntien ulkoniityille muodostuneet kylät, joiden maat sittemmin jäivät usean kunnan alueelle.[14] Ensimmäisen kerran Tupoksen liittämistä kokonaan Liminkaan oli selvitetty 1930-luvulla.[14]
Kuitenkin vielä 1960-luvulla Tupoksen kylän alue ulottui kokonaisuudessaan yhdeksän eri kunnan alueelle.[14] Näihin kuntiin lukeutuivat Limingan lisäksi Iin, Kempeleen, Lumijoen, Muhoksen, Temmeksen, Oulujoen, Oulunsalon kunnat sekä Oulun kaupunki.[14] Tuolloin useimpien Tupoksella asuvien maanviljelijöiden maat ulottuivat usean kunnan alueelle.[14] Vuonna 1959 neljätoista tuposlaista maanomistajaa laittoivat vireilleen hankkeen, jonka mukaan kaikki kyläläiset siirtyisivät Limingan kunnan asukkaiksi.[14] Vuonna 1967 Tupoksessa asui 600–700 asukasta, joista kaksi kolmasosaa oli liminkalaisia, kempeleläisiä 100, lumijokilaisia 39, oulunsalolaisia 20, ja oululaisia 10.[14] Asukkaiden maat olivat useimmiten parin kunnan alueella, mutta eräillä jopa kolmen tai neljän kunnan alueella.[14] Tuolloin alueen lapset kävivät kansakoulua Limingan kunnan puolella. [14] Kunta tarjosi myös kyläläisille terveydenhuollon.[14] Lopulta vuoden 1970 alussa Valtioneuvoston päätöksellä Tupos liitettiin kokonaisuudessaan Liminkaan.[15][16]
Asiaa käsiteltiin valtakunnallisesti myös televisiossa muun muassa vuonna 1965 valmistuneessa dokumentaarisessa ohjelmasarjassa Nelostie.[17][18]
Järvenpää
Järvenpään haja-asutusalue sijaitsee noin kymmenen kilometriä Limingan kirkonkylältä luoteeseen.[19] Alue rajoittuu Oulun kaupunginrajalle lännessä sekä pohjoisen suunnassa Kylänpuolen kaupunginosaan Leton alueelle, idässä Tupoksen alueeseen, ja etelässä Selkämaan haja-asutusalueelle.
Alueen tärkeimmät tieyhteydet ovat Oulun Kylänpuolen ja Tupoksen välinen paikallistie 18669 (Letontie–Lintulammentie) sekä Tupoksesta Vesikarintien liikenneympyrästä lähtevä paikallistie 18670 (Järvenpääntie). Järvenpään alueella molemmat tiet ovat sorapäällysteisiä.
Selkämaa
Selkämaan haja-asutusalue sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Limingan kirkonkylältä. Alue on maatalousvaltainen. Tärkeimmät tieyhteydet ovat suurimmalta osin sorapäällysteisiä. Kylästä lähtee tieyhteydet Järvenpään haja-asutusalueelle sekä Oulun Lettoon ja Kylänpuolen kaupunginosaan.
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
