Helsingin kaupunginteatteri

Helsingin kaupunginteatteri (HKT) on Suomen suurin ammattiteatteri, jonka ohjelmistossa on viidellä eri näyttämöllä ja lämpiöissä ulkomaisia ja suomalaisia puhenäytelmiä, komedioita, musiikkiteatteria, oman tanssiryhmän Helsinki Dance Companyn tuotantoja ja lastenesityksiä.

Helsingin kaupunginteatteri

Helsingin kaupunginteatterin pääsisäänkäynti

Helsingin kaupunginteatteri illalla

Helsingin kaupunginteatterin johtaja on Kari Arffman.

Helsingin kaupunginteatteri panostaa yleisötyöhön^[1] ja taidekasvatukseen. Teatteri järjestää muun muassa teosesittelyjä, kulissikierroksia, avoimia harjoituksia, työpajoja, teatterivierailuja, koululaisten teatterileirejä sekä pitkäkestoisempia yleisötyönprojekteja. Tarjolla on sekä kaikille avointa toimintaa että tietyille ryhmille, kuten koulu- ja päiväkotiryhmille, työyhteisöille ja ikäihmisille järjestettyjä työpajoja.

Numerotietoja

Helsingin kaupunginteatteri tuottaa vuosittain noin 20 uutta ensi-iltaa. Esityksiä nähdään vuoden aikana noin tuhat, ja teatterissa käy vuosittain noin 300 000 katsojaa. Vakituista henkilökuntaa teatterilla on noin 240. Teatterin vuosittainen budjetti on noin 21,5 miljoonaa euroa, kun siitä vähennetään peruskorjaus- ja vuokra-avustukset. Omien tuottojen osuus tästä on noin 46 % ja kaupungin ja valtion toiminta-avustuksien osuus on noin 54 %. Teatterilla on viisi näyttämöä: suuri ja pieni näyttämö, studio Pasila, Arena-näyttämö ja Lilla Teatern, jonka ohjelmisto on pääasiallisesti ruotsinkielistä.

Historiaa

Toiminta nykyisessä teatterirakennuksessa Eläintarhanlahden rannalla alkoi syksyllä 1967. Helsingin kaupunginteatterilla on kaksi edeltäjää, joiden historia on värikäs ja merkittävä osa suomalaista teatterihistoriaa. Vanhimman perusosan juuret ulottuvat 1900-luvun alkuun. Helsingin Työväenteatterin viralliseksi perustamisvuodeksi on merkitty 1902, Kansan Näyttämön 1907. Koiton Näyttämön yhdistyessä Kansan Näyttämöön 1934 syntyi Helsingin Kansanteatteri. Nämä kaksi yhdistyivät Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatteriksi 1948.^[2] Tässä vaiheessa omat työtilat olivat vasta kaukainen haave. Tärkeimpiä esityspaikkoja olivat Koiton näyttämö, Vallilan näyttämö ja Vanha ylioppilastalo. Kaupunginteatteri syntyi Kansanteatteri-Työväenteatterista vuonna 1965, jolloin Helsingin teatterisäätiö perustettiin.

Uusi teatterirakennus

Portaat Helsingin kaupunginteatterin sisällä.

Helsingin kaupunginhallitus järjesti vuosina 1960-1961 yleisen arkkitehtuurikilpailun kaupunginteatterin suunnittelusta, johon tuli 26 ehdotusta.^[3] Ensimmäinen palkinto annettiin arkkitehtien Timo Penttilän ja Kari Virran ehdotukselle "Arlecchino", avustajana oli arkkitehti Pekka Ilveskoski. Päätös uuden teatteritalon rakentamisesta tehtiin vuonna 1965. Arkkitehti Timo Penttilän toimiston suunnittelema valmis teatterirakennus luovutettiin Helsingin teatterisäätiön hallintaan 7. syyskuuta 1967. Rakennus vihittiin käyttöön 7. lokakuuta 1967, näytäntökausi alkoi jo elokuussa Pienellä näyttämöllä ja Suurella näyttämöllä lokakuussa Peer Gyntin ensi-illalla.^[3]

Helsingin kaupunginteatterin suuri näyttämö.

Teatterirakennus on porrastettu maiseman mukaan. Porrastus ja rakennuksen materiaalit sekä detaljit muistuttavat Alvar Aallon arkkitehtuuria.^[3]

Syksyllä 1989 valmistui Elsa Turakaisen mukaan nimetty Studio Elsa^[3] lisärakennus, joka käsitti muun muassa lavastamon laajennuksen, toimistotiloja, harjoitus- ja esitystilan sekä uuden lippumyymälän. Lisärakennuksen suunnittelusta vastasi Arkkitehdit Oy Timo Penttilä-Kari Lind-Sakari Tilanterä.^[3]

Teatteri Pieni Suomi ja perheteatteri

Syksyllä 2000 Kaupunginteatteri sai uuden haasteen kun Helsingin kaupunginhallitus teki päätöksen taloudellisiin vaikeuksiin joutuneen Teatteri Pienen Suomen sulauttamisesta osaksi Helsingin kaupunginteatteria. Yhdistymisellä haluttiin turvata lasten- ja nuortenteatteritoiminnan jatkuminen, ja Helsingin kaupunginteatteri sai tehtäväkseen taata lastenteatteritarjonnan määrän säilyminen Helsingissä. Yhdistyminen toteutui elokuun alussa vuonna 2001. Sen myötä kaupunginteatteri sai Pasilaan uuden tilan, joka nimettiin Teatteristudio Pasilaksi.

Teatteristudio Pasila sijaitsee Itä-Pasilassa, ja sen on suunnitellut arkkitehti Pentti Piha. Aiemmin näissä tiloissa ovat toimineet Teatteri Pieni Suomi ja sen edeltäjä Intimiteatteri.

Lilla Teatern ja kaksikielisyys

Helsingin kaupunginteatterista tuli 1. elokuuta 2005 kaksikielinen sen yhdistyessä Lilla Teaternin kanssa. Yrjönkadulla sijaitsevassa Lillanissa esitetään näytelmiä pääasiallisesti ruotsin kielellä. Lilla Teaternin taiteelliseksi johtajaksi valittiin yhdistymisen yhteydessä näyttelijä Pekka Strang, joka toimi tehtävässään vuoden 2013 loppuun saakka. Lilla Teaternin johtajina ovat toimineet vuosina 2014-2016 ohjaaja Raila Leppäkoski ja vuosina 2017-2019 ohjaaja Marina Meinander. Marraskuusta 2019 alkaen Lillanin taiteellinen johtaja on ollut ohjaaja-koreografi Jakob Höglund.

Arenasta teatterin viides näyttämö

Syksyllä 2010 Kaupunginteatteri sai käyttöönsä Helsingin Hakaniemessä uuden Arena-näyttämön, jonka teatteri on vuokrannut Komediakiinteistöt Oy:ltä. Toiminta käynnistyi keväällä 2010 yhteistyössä Musiikkiteatteri UIT Oy:n kanssa.

Korjaus ja suojelu

Kaupunginteatterin teatteritaloa alettiin peruskorjata kesällä 2015, korjauksen kustannusarvio oli 56 miljoonaa euroa. Korjauksen aikana teatteri toimi väistötiloissa muun muassa Ryhmäteatterin entisissä tiloissa Pengerkadulla ja Linnanmäen Peacock-teatterissa. Ensi linjalla sijaitseva teatteritalo (suojeluluokitus sr-1) ja sitä ympäröivä puisto (suojeluluokitus sr-2) on vuonna 2015 suojeltu asemakaavalla.^{[4] [3]} Vaurioituneita julkisivulaattoja korvaamaan tehtiin yli 27 000 kappaletta alkuperäisten Arabian tehtaitten vuoden 1965 piirustusten kaltaisia Pentikin keramiikkatehtaaseen perustetulla valmistuslinjalla.^[3] Peruskorjaus valmistui tammikuussa 2017, ja teatteri avattiin yleisölle elokuussa 2017.

Näyttämöt

• Suuri näyttämö (923 paikkaa)
• Pieni näyttämö (274 paikkaa)
• Studio Pasila (328 paikkaa)
• Lilla Teatern (267 paikkaa)
• Arena-näyttämö (500 paikkaa)
• lämpiöt (60–100 paikkaa)

Henkilökunta

Teatterinjohtajat

• Sakari Puurunen 1965–1970
• Timo Tiusanen ja Eugen Terttula 1970–1974
• Aulis Salovaara 1974–1975, 1982–1983, 1987–1991
• Paavo Liski ja Jouko Turkka 1975–1982
• Ralf Långbacka 1983–1987
• Jotaarkka Pennanen (suuri näyttämö),
  Kalle Holmberg ja Ritva Holmberg (pieni näyttämö),
  Jorma Uotinen (tanssiryhmä) 1987–1990
• Raija-Sinikka Rantala 1991–1997^[5]
• Risto Ruohonen 1997
• Asko Sarkola 1998–2016
• Kari Arffman 2017–

^[6]

Näyttelijät

Rauno Ahonen, Lumi Aunio, Sari Haapamäki, Helena Haaranen, Riitta Havukainen, Ulriikka Heikinheimo, Heidi Herala, Vuokko Hovatta, Pekka Huotari, Sanna-June Hyde, Juha Jokela, Risto Kaskilahti, Santeri Kinnunen, Jouko Klemettilä, Robert Kock, Pertti Koivula, Paavo Kääriäinen, Merja Larivaara, Tuukka Leppänen, Kai Lähdesmäki, Sanna Majuri, Martti Manninen, Kari Mattila, Vappu Nalbantoglu, Unto Nuora, Emilia Nyman, Jari Pehkonen, Tiina Peltonen, Raili Raitala, Leena Rapola, Matti Rasila, Pia Runnakko, Sanna Saarijärvi, Eppu Salminen, Ursula Salo, Heikki Sankari, Aino Seppo, Antti Timonen, Marjut Toivanen, Kaisa Torkkel, Leenamari Unho, Mikko Vihma, Eija Vilpas, Alexander Wendelin, Joachim Wigelius^[7]

Tanssiryhmän johtaja ja tanssijat

Antti Lahti (tanssiryhmän johtaja), Sofia Hilli, Jyrki Kasper, Heidi Naakka, Mikko Paloniemi, Justus Pienmunne, Inka Tiitinen,^[7] Pekka Louhio, Misa Lommi

Aiempia näyttelijöitä

Olavi Ahonen (1967–1989)[8][9] Eija Ahvo[10] Antti Aro (1991–)[11] Risto Autio[11][9] Markku Blomqvist (1967–)[8][9] Mauno Blomqvist[12] Kristiina Elstelä[9] Stig Fransman (–1979, 1981–)[13] Anja Haahdenmaa[9] Anneli Haahdenmaa[9] Sasu Haapanen (–1969)[14] Eeva-Liisa Haimelin[9] Ilkka Heiskanen (1987–)[9] Heidi Herala (1991–)[11] Jarno Hiilloskorpi (1965–)[15] Veikko Honkanen (1967–)[8], 1975–)[16] Markku Huhtamo[9] Juha Hyppönen[9] Mikko Hänninen (1981–)[10][9] Hannes Häyrinen (–1975)[16] Rauni Ikäheimo (1967–)[8] Sakari Jurkka[9] Yrjö Järvinen (1967–1981)[8][10] Kalevi Kahra[9] Ismo Kallio (–1979)[13] Kullervo Kalske (1965–)[15] Aarre Karén (1965)[15]–1987 Eira Karén, myöh. Jauckens, 1965–)[15][9] Oskari Katajisto (1991–)[11] Eero Keskitalo (1965–)[15] Rauno Ketonen (1967–1971)[8][17] Heikki Kinnunen (–1991)[11][9] Santeri Kinnunen

Viktor Klimenko (1965–1967)[15][8] Lauri Komulainen (1967–)[8][9] Jyrki Kovaleff[9] Hillevi Lagerstam[9] Pekka Laiho (1971–)[17] Leo Lastumäki (1969–)[14] Hannele Lauri[9] Hannu Lauri[9] Veikko Linna (1965–)[15] Antti Litja[9] Vesa-Matti Loiri (–1969)[14] Leo Lähteenmäki (1965–)[15] Seppo Maijala (1991–)[11] Tarja Markus (1971–)[17] Kari Mattila (1991–)[11] Rea Mauranen (vierailija 1984–)[12][9] Juha Muje (1985–)[12][9] Sari Mällinen (1987–)[9] Anitta Niemi[9] Esko Nikkari (1987–)[9] Jyrki Nousiainen (1967–)[8][9] Esa Pakarinen Junior (1975–)[16] Saara Pakkasvirta[9] Jukka-Pekka Palo (1979–)[13] Pertti Palo (1975–)[16][9] Sanna-Kaisa Palo (–1987)[9] Eila Pehkonen (1971–)[17][9] Pirkko Peltomäki (1965–)[15][9] Martti Pennanen (1969–)[14] Esko Pesonen (1967–1969)[8][14] Eero Pikkarainen (1975–)[16][9]

Valdemar Pitkänen (1965–)[15] Elina Pohjanpää[9][12] Seppo Pääkkönen (1985–1991)[12][11][9] Tom Pöysti (–1987)[9] Marjatta Raita (1965–)[15] Matti Olavi Ranin (1981–)[10][9] Harri Rantanen (1981–)[10] Jarkko Rantanen[9] Topi Reinikka (1967–)[8] Markku Riikonen (1975–)[16] Eila Rinne (–1985)[12] Pertti Roisko (1971–)[17] Risto Saanila (1991–)[11] Petteri Sallinen (1991–1993)[11] Helmer Salmi (–1967)[8] Esko Salminen (1966–1971)[17], 1977–1992)[18] Markku Salonen (1971–)[17] Aino Seppo (1985–)[12] Veikko Sinisalo (1967–1969)[8][14] Satu Silvo (1985–)[12][9] Rabbe Smedlund Sinikka Sokka[9] Veikko Sorsakivi (1965–)[15] Aarno Sulkanen (1969–)[14] Lars Svedberg (1967–1969)[8][14] Liisi Tandefelt (1971–)[17] Raili Tiensuu (1975–)[16][9] Arto Tuominen (1965–)[15] Martti Tschokkinen (vierailija 1984–)[12] Matti Tuominen (1975–)[16][9] Maija-Liisa Turkka (1975–)[16] Virpi Uimonen[9] Ritva Valkama (1975–)[16][9] Antti Virmavirta (1985–)[12][9] Kari Väänänen (1979–)[13]

Historiikkeja

Helsingin Kansanteatterista sekä Helsingin Työväenteatterista on kirjoitettu historiikit: Pirkko Kosken teokset Kansan Teatteri I–II ja Teatterinjohtaja ja aika sekä Matti Aron Kestävä kaarisilta. Uusi historiikki, Pirkko Kosken ja Misa Palanderin toimittama Kansaa teatterissa – Helsingin Kaupunginteatterin historia, julkaistiin teatterin satavuotisjuhlien yhteydessä elokuussa 2007. Teatteri Pienestä Suomesta on myös kirjoitettu historiikki, Eeva Mustosen Moderni uusioperhe ja pieni kapina. Lilla Teaternin historiikin Här går det under! on kirjoittanut Caterina Stenius vuonna 2015^[19]. Vuonna 1973 perustetun Helsingin kaupunginteatterin Tanssiryhmän 30-vuotishistoriikki, Aino Kukkosen Stretch – Tanssiryhmä teatterissa, ilmestyi syksyllä 2003. Lokakuussa 2004 ilmestyi pukusuunnittelija Sari Salmelan 30-vuotistaiteilijajuhlateos Näyttämöpukuja.

Katso myös

• Helsinki Dance Company
• Helsingin kaupunginteatterin peruskorjaus 2015-2017

Kuvia kaupunginteatterista

• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 

Lähteet

• Koski, Pirkko – Palander, Misa (toim.): Kansaa teatterissa: Helsingin Kaupunginteatterin historia. Like, 2007. ISBN 978-952-01-0015-5
• Schalin, Mona ym.: Helsingin kaupunginteatteri: Rakennushistorian selvitys ja inventointi 10.2.2013. Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy.

Viitteet

1. Yhteistyö, HKT
2. Teatterimuseo
3. Helsingin kaupunginteatterin peruskorjaus - Rakennettu hyvinvointi www.rakennettuhyvinvointi.fi. Viitattu 22.6.2023.
4. Juho Jokinen: Helsinki suojelee kaupunginteatterin puistoineen Helsingin Sanomat. 25.2.2015. Viitattu 26.2.2015.
5. Leppänen, Veli-Pekka: Epäluuloa ja vastustusta kokenut Raija-Sinikka Rantala nosti Lahden kaupunginteatterin lopulta kukoistukseen 1980-luvulla. Helsingin Sanomat, 30.5.2017. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 26.7.2024.
6. Helsingin kaupunginteatterin johtoa
7. Pieni merenneito -musikaalin käsiohjelma
8. Näyttelijäsiirtoja laajalla rintamalla. Helsingin Sanomat, 1.4.1967, s. 34. Näköislehti (maksullinen).
9. Vaasan ristiriidat vilkastuttavat näyttelijävaihtoa. Helsingin Sanomat, 4.2.1987, s. 22. Näköislehti (maksullinen).
10. Teatterin korttipakka sekoittuu. Helsingin Sanomat, 1.2.1981, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
11. Carolyn Carlson nimitettin teatterin tanssiryhmän taiteelliseksi johtajaksi. Helsingin Sanomat, 1.2.1991, s. 23. Näköislehti (maksullinen).
12. Teatterien verenvaihto on vilkasta. Helsingin Sanomat, 2.2.1985, s. 27. Näköislehti (maksullinen).
13. Näyttelijäkiinnitykset loppusuoralla. Helsingin Sanomat, 19.2.1979, s. 18. Näköislehti (maksullinen).
14. Ostajan markkinat näyttelijäpestissä. Helsingin Sanomat, 2.2.1969, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
15. Näyttelijämarkkinat kiivaina käyntiin Helsingistä Rovaniemelle. Helsingin Sanomat, 16.3.1965, s. 16. Näköislehti (maksullinen).
16. Näyttelijät muuttavat. Iso haavi Helsingissä, muualla hiljaisempaa. Helsingin Sanomat, 29.1.1975, s. 15. Näköislehti (maksullinen).
17. Vaihto vilkasta maan teattereissa. Helsingin Sanomat, 2.2.1971, s. 15. Näköislehti (maksullinen).
18. Turusta suunta Helsinkiin. Näyttelijäkierros hitaasti liikkeelle. Helsingin Sanomat, 28.1.1977, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
19. Här går det under! adlibris.com. Viitattu 18.8.2024.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helsingin kaupunginteatteri Wikimedia Commonsissa

• Helsingin kaupunginteatterin sivusto
• Helsingin kaupunginteatterin Backstage
• Ylen Elävä arkisto: Vastavalmistunut Helsingin kaupunginteatteri