Suomen paperiteollisuus

From Wikipedia, the free encyclopedia

Suomen paperiteollisuus on osa Suomen metsäteollisuutta, joka on ollut Suomen vientiteollisuuden kärkeä koko itsenäisen Suomen ajan.

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Pääosin lähteetön, uutta tietoa on lisätty mutta ei lähteistetty, yleislähteet 10–20 vuotta vanhoja, kaipaisi päivitystä.

Suomen paperiteollisuus sai alkunsa 1600-luvulla, mutta alan varsinainen kasvu alkoi vasta 1860-luvulla, kun Venäjän keisarin määräämät talouspoliittiset muutokset ja esimerkiksi kanavat ja rautatiet vapauttivat Suomen yrittäjyyttä ja taloutta.[1]

Itsenäisyyden alussa paperi, selluloosa ja puu toivat Suomelle ulkomaanvaluuttaa, jolla toteutettiin kone- ja laiteinvestointeja ja tehtiin teknologiansiirtoa Suomeen. Toisen maailmansodan jälkeen paperiteollisuuden merkitys kasvoi ja ala monipuolistui suomalaisen paperikoneita valmistavan teollisuuden noustessa kutistuvasta aseteollisuudesta. Paperin ja sellun myynti ulkomaille ohjasi Suomen markan kurssia, toisin sanoen kilpailukykyä ylläpidettiin devalvaatioilla, markka-ajan loppuun.lähde?

Paperiteollisuuden merkitys Suomen kansantaloudelle pieneni selvästi 2000-luvun alkuvuosikymmenellä. Paperiteollisuuden arvonlisäyksen osuus koko BKT:sta supistui runsaaseen kolmannekseen vuosina 1998–2009, etenkin 2006−2009, kun talous taantui ja paperin kysyntä heikkeni jyrkästi. Sen jälkeen pakkausmateriaalien kysyntä kompensoi jossain määrin painopaperin vähentyvää kysyntää.[2] Tuotantomäärien lasku on kuitenkin jatkunut koko 2010-luvun, ja vuonna 2020 Suomessa tuotettiin 4,5 miljoonaa tonnia paperia, eli saman verran kuin 1980-luvun alkupuolella.[3]

Vuonna 2018 Suomen paperi-, kartonki- ja sellutehtaat työllistivät noin 19 000 henkilöä.[4]

Suomen paperiteollisuuden historia

Käsipaperitehtaat

Suomen ensimmäinen paperikone aloitti toimintansa Thomasbölessä lähellä Tammisaarta 1667. Se oli käsipaperikone.[5] Paperikoneen omisti piispa Johan Gezelius vanhempi. Tuotannosta vastaavana paperimestarina toimi Uppsalan paperitehtaalta palkattu Bertil Obenher. Tehdas toimi vuoteen 1713.[6]

Ensimmäinen kaupallinen paperitehdas Suomeen perustettiin 1764 Turun lähelle Järvenojan kylään. Vuoteen 1770 mennessä se työllisti kahdeksan henkilöä, ja se valmisti painopaperia, nuottipaperia, musiikkipaperia ja raskasta käärepaperia. Vuonna 1794 tehtaan omistus siirtyi J. C. Frenckellille.[7]

Paperikonepaperitehtaat

Suomen ensimmäinen tasoviirapaperikone eli fourdrinier asennettiin vuonna 1842 Tampereelle J. C. Frenckellin tehtaalle. Vuoteen 1918 saakka tehdas käytti raaka-aineenaan lumppuja ja toimi alkuperäisellä paikallaan vuoteen 1929, minkä jälkeen osa tehtaan koneista siirrettiin Porin paperitehtaalle.

Puuta alettiin käyttää paperin raaka-aineena 1860–1870-luvuilla.[5] Silloin perustettiin Karjalan Hounijoelle (1859), Tampereelle (1866), Mänttään (1868), Anjalankoskelle (1872), Jyväskylään (1872), Verlaan (1872), Kuusankoskelle (1872), Kymitehtaalle (1872) ja Voikkaalle (1896) paperitehtaat, jotka käyttivät puukuitua.[7] Euroopan suurin sanomalehtipaperikone asennettiin 1921 A. Ahlströmin tehtaalle Varkauteen.

Metsäteollisuus joutui 1980-luvulta alkaen historiansa suurimpaan murrokseen. Kysynnän heikkeneminen, Kiinan nousu suureksi markkina-alueeksi ja selluloosan uudet tuotantotavat ovat haastaneet yrityksiä rajusti. Painopaperin kysyntä on 2000-luvulla nopeasti vähentynyt ja uutta kysyntää on syntynyt pakkausmateriaaleihin. Yritykset ovat yrittäneet selvitä tehtaiden sulkemisten, uusien liiketoiminta-alueiden etsimisen tai kannattavuuden supistamisen avulla. Parhaiten selvinneet yritykset suuntautuivat jo varhaisessa vaiheessa pakkausmateriaalien tuotantoon. Kansainvälisesti katsoen suomalaisyritykset eivät ole menestyneet muutoksessa kovinkaan hyvin.[8]

Paperitehtaat Suomessa

Katso myös Luettelo lakkautetuista Suomen paperitehtaista

Suomessa on 19 paperitehdasta, joissa on 28 toiminnassa olevaa paperikonetta.

Suurin Suomessa toiminnassa olevista paperitehtaista on UPM-Kymmene Oyj Kymin paperitehdas (2 paperikonetta,  750 000 t/a) ja pienin Stora Enso Oyj:n Tainionkosken laminaattipaperitehdas (26 000 t/a).

Suomen vanhin ja pienin tuotantokäytössä oleva paperikone on Tervakoskella (PK3, 1905, noin 2 000 t/a) ja uusin Raumalla (PK4, 1998, 400 000 t/a).

Suomessa on vuosina 1842—1998 käynnistetty 192 paperikonetta. Tästä kokonaismäärästä 93 konetta on käynnistynyt UPM-Kymmene -konserniin nykyään kuuluvissa yrityksissä. Lisäksi Suomessa pitää kotipaikkaansa Munksjö Oyj -niminen erikoispaperiyhtiö, mutta sillä ei ole tuotantoa Suomessa.

Toiminnassa olevat paperitehtaat tuotantokapasiteetteineen

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: tuotantolukujen lähteet edelleen hukassa

Stora Enso Oyj

UPM-Kymmene Oyj

Sappi Limited

Jujo Thermal Oy

Kotkamills Oy

Metsä Tissue Oyj

Delfort Group – Tervakoski Oy

Essity

BillerudKorsnäs Finland Oy

Kuivapaperitehdas

Sodissa luovutetuille alueille jääneet paperitehtaat

Suomen Neuvostoliitolle vuonna 1940 luovuttamat alueet käsittivät useita paperitehtaita:

Koe- ja tutkimuspaperikoneet Suomessa

Koepaperikoneet ovat paperikoneita, joita käytetään pääasiassa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Suomessa on useita koepaperikoneita.

  • Metso Paper, Jyväskylä, 2 koepaperikonetta (Sym Drain vuodelta 1977 ja uudempi)
  • Stora Enso Oyj, Imatra, koepaperikone
  • Tervakoski Oy, Janakkala, koepaperikone
  • Teknillinen korkeakoulu, Kemian- ja materiaalitekniikan tiedekunta, Puunjalostustekniikan laitos (ennen vuotta 2009 Puunjalostustekniikan osasto), Espoo, Valmet-koepaperikone
  • VTT, Jyväskylä, koepaperikone
  • Metso Paper, Kouvola, 2 koepaperikonetta
  • Oy Keskuslaboratorio – Centrallaboratorium Ab (KCL), Espoo, koepaperikone
  • Åbo Akademi, Turku, Tampella-Koepaperikone
  • Ciba Specialty Chemicals, Raisio, koepaperikoneita
  • Sastamalan koulutuskuntayhtymä, märkärainaus-erikoispaperikone, leveys 500 mm, 2012– (aiemmin käytössä Ahlstrom Glassfibre Oy:llä Kotkan Sahaniemessä)

Poistetut koe- ja tutkimuspaperikoneet Suomessa

  • Georgia Pacific Nordic, Nokia, Nokia-Valmet (Noval) -koepaperikone 1976-199x (purettu 1990-luvun lopulla)
  • Ahlstrom Glassfibre Oy, Kotka, Sahaniemi 1996–2004, koepaperikone, leveys 500 mm. Myyty Sastamalan koulutuskuntayhtymälle vuonna 2012 (SASKY).

Kartonkitehtaat Suomessa

Suomessa on 18 kartonkitehdasta, joissa on toiminnassa 21 kartonkikonetta. Suurin toiminnassa olevista kartonkitehtaista on tuotannon tonnimäärällä mitattuna Stora Enson Imatran tehtaat (Kaukopää ja Tainionkoski) ja pienin Sonoco:n kartonkitehdas Karhulan Korkeakoskella. Kartonkikoneista uusin on Lieksassa (KK2, 1979) ja suurin on Kemin kartonkitehtaan kartonkikone (375,000 t/a). Vanhin tuotantokäytössä oleva kartonkikone on Korkeakoskella Karhulassa (KK2, 1907). Joitakin kartonkikoneita on varastoituna ja kaksi museoitu paikoilleen. Suomen ensimmäinen kartonkikone valmistettiin vuonna 1908 Karhulan Konepajassa.

Toiminnassa olevat kartonkitehtaat tuotantokapasiteetteineen

Stora Enso Oyj

Metsä Board Oyj

Kotkamills Oy

Powerflute Ltd

Pankaboard Oy

Corex Finland Oy

Sonoco-Alcore Oy

Hikinoro Oy

  • Vaajakosken tehdas, Jyväskylä, selluloosapohjainen erikoiskartonki 20 000 t/a

Lakkautetut kartonki- ja pahvitehtaat

Sodissa luovutetuille alueille jääneet kartonkitehtaat

Suomen Neuvostoliitolle vuonna 1940 luovuttamat alueet käsittivät seuraavat kartonkitehtaat:

Sellutehtaat Suomessa

Kaikki Suomessa toimivat sellutehtaat toimivat sulfaattimenetelmällä. Suomen viimeinen sulfiittisellutehdas suljettiin vuonna 1991. Tervasaaressa jatkoi sulfiittimenetelmään perustuva SAP-sellulinja vuoteen 2007 saakka. Suomessa toimii 17 sellutehdasta puolisellutehtaat (2) mukaan luettuna. Näiden lisäksi UPM Rauman paperitehtaalla on fluff-sellulinja. Kaskisten sellutehdas suljettiin maaliskuussa 2009.

Toiminnassa olevat sellutehtaat tuotantokapasiteetteineen

Metsä Fibre Oy

Stora Enso Oyj

UPM-Kymmene Oyj

Kotkamills Oy

Mondi Powerflute Oy

Lakkautetut sellutehtaat

Vanhemmat suljetuista tehtaista olivat sulfiittisellutehtaita ja uudemmat sulffaattimenetelmään (kraft) perustuneita. Suomen viimeinen varsinainen sulfiittisellutehdas suljettiin vuonna 1991, vaikkakin Heinolan flutingtehdas toimii vielä sulfiittimenetelmällä (NSSC).

Sodissa luovutetuille alueille jääneet sellutehtaat

Suomen Neuvostoliitolle vuonna 1940 luovuttamat alueet käsittivät seuraavat sellutehtaat:

Puuhiomot ja muut massatehtaat Suomessa

Puuhiomo on teollisuuslaitos, jossa puuta mekaanisesti hiomalla valmistetaan paperinvalmistuksessa käytettävää mekaanista puumassaa eli hioketta. Hiokkeita ovat SGW ja PGW. Muita mekaanisia puumassoja ovat kemihierteet (CTMP, BCTMP) ja hierteet (TMP). Perinteinen puuhiomo valmisti SGW-hioketta. Moderni puuhiomo valmistaa painehioketta (PGW).

Lakkautetut puuhiomot Suomessa

Thumb
Jämsänkosken Rekolankosken hiomon Voith-hiomakoneet vuonna 1901

Sodissa luovutetuille alueille jääneet puuhiomot

Suomen Neuvostoliitolle vuonna 1940 luovuttamat alueet käsittivät seuraavat puuhiomot:

Suunnitellut ja toteutumattomat tehdashankkeet Suomessa

Paperiteollisuuden museokohteita Suomessa

Maailmanperintömuseo Verla

Pääartikkeli: Verla

Suomen vanhin museoitu paperiteollisuuskokonaisuus on kartonkitehdas Verla, joka liitettiin 1996 Unescon maailmanperintöluetteloon. Sen tekniikka on perusteiltaan 1920-luvulta sähköistämisen ajalta. Tehdas toimi vuoteen 1964 saakka, jolloin Kymmene Oy sulki sen.

Kissakoski

Pääartikkeli: Kissakosken paperitehdas

Hirvensalmella, Puulaveden rannalla sijaitseva Kissakoski on 1900-luvun alussa rakennettu tehdasalue, jossa toimi paperitehdas 1907–1920. Kissakosken alue on Museoviraston suojelema kohde. Alue on toiminut vuodesta 1997 matkailukäytössä.

Ankkapurhan teollisuusmuseo

Ankkapurhan teollisuusmuseo sijaitsee Kouvolassa. Sen naapurissa on Stora Enson Anjalan paperitehdas ja Inkeroisten kartonkitehdas. Museo rakentuu vuodelta 1897 peräisin olevan Suomen ensimmäisen jatkuvatoimisen Füllner-merkkisen kartonkikoneen ympärille.

Vääräkosken kartonkitehdas

Pääartikkeli: Vääräkosken kartonkitehdas

Ähtärin kaupungin Peränteen kylässä on Vääräkosken Pahvi Oy:n entinen kartonkitehdas. Tehtaassa on yksi vuonna 1901 käyttöön otettu Füllner-merkkinen kartonkikone. Se on neljäs moderneista, jatkuvakäyttöisistä kartonkikoneista Suomessa. Länsi-Suomen ympäristökeskus on suojellut rakennussuojelulailla sijaitsevan Vääräkosken puuhiomon ja kartonkitehtaan, entisen Vääräkosken Pahvi Oy:n tehdasalueen rakennuksineen ja laitteineen. Tehdasalue ei ole yleisölle avoinna.

Valkeakosken museopaperikone

Pääartikkeli: Myllykosken paperitehdas

Myllykosken paperitehtaassa Kouvolassa oli museoitu paikalleen lähes toimintakuntoinen paperikone PK3. Myllykosken tehtaan lopettamisen yhteydessä kone siirrettiin UPM:n Keskusarkistoon Valkeakoskelle vuonna 2012 ja entisöitiin siellä. Kone oli toiminnassa Myllykoskella vuosina 1919–1977. Kone on Viipurin konepajan valmistama. Koneella valmistettiin toispuolisesti kiillotettua valkoista käärepaperia, luonnonruskeaa käärepaperia ja SC-paperia. Kone hankittiin käytettynä Loimijoen paperitehtaalta, minne se oli alun perin asennettu vuosisadan ensimmäisinä vuosina.

Nokian museopaperikone

Pääartikkeli: Nokian Paperi

Nokialla sijaitsevan Georgia Pacific Finland Oy:n (Nokian Paperi) pehmopaperitehtaan kellarissa on toimintakuntoinen museopaperikone PK5 (ex. PK VI, PK I PK V), "Manta" tai "Varsa". Kone oli toiminnassa 1911–16.6.1976. Kone on Füllner-merkkinen MG-paperikone jenkkisylintereineen (halk. 2,5 m) ja siinä on valta-akselikäyttö. Koneessa on puinen painovoimatoiminteinen perälaatikko ja viiran leveys on 2 250 mm. Viimeisenä vuonna se tuotti 45 t paperia ja ennätysvuosituotanto oli 2 591 t vuodessa. Koneen nopeus on 150 m/min. Kone sijaitsi ennen entisessä lumpputehtaassa tehdasalueen toisessa päässä. Tehtaan silloinen T&K johtaja Kari Ebeling kunnosti koneesta museopaperikoneen ja teki Teknillisen korkeakoulun Puunjalostajakillan kanssa sopimuksen koneen ylläpidosta teekkaritoimintaan soveltuvaa palkkiota vastaan. Koneella on myös ajettu huviajoa tuotannollisen toiminnan päättymisen jälkeen. Tehdasalue ei ole yleisölle avoinna.

Tervakosken paperitehdas

Pääartikkeli: Tervakosken paperitehdas

Janakkalassa sijaitsevassa Tervakosken taajamassa on Tervakoski Oy:n paperitehdas, jonka omistaa itävaltalainen Delfort Group AG. Tehtaassa tuotetaan 110 000 tonnia erikoispapereita vuodessa. Tehtaalla on Suomen vanhin tuotantokäytössä oleva paperikone PK3 vuodelta 1905. Tehtaassa tehdään myös käsin tehtyä paperia perinteisin menetelmin. Tehdasalue ei ole yleisölle avoinna.

Kauttuan tehtaiden museo

Pääartikkeli: Kauttuan paperitehdas

Eurassa sijaitseva Kauttuan ruukinpuiston kulttuurihistoriallisesti arvokas miljöö syntyi rautaruukin ympärille. Tehdasalueella on vuodesta 1907 toiminut A. Ahlström Osakeyhtiön paperitehdas ja pakkausmateriaaleja valmistava tehdas. Tehtaiden museo on avattu 1970-luvulla. Kauttuan tehtaitten museo esittelee ruukin sekä paperi- ja jalostustehtaan vaiheita ja tuotteita. Avoinna kesäisin. Muulloin tilauksesta.

Äänekosken tehdasmuseo ja Pro Nemus -vierailukeskus

Pääartikkeli: Äänekosken paperitehdas

Äänekosken tehdasmuseo esitteli M-realin ja sitä edeltäneiden Äänekosken tehtaiden historiaa. Tehtaan kokoelmat ovat toistaiseksi varastossa. Äänekosken biotuotetehtaan vierailukeskus Pro Nemus esittelee lyhyesti Äänekosken teollista historiaa, mutta keskittyy varsinaisesti Metsä Groupin toiminnan ja tuotteiden esittelyyn. Vierailukeskus on avoinna vain etukäteisvarauksella Metsän sidosryhmille. Yksittäiset kävijät pääsevät tutustumaan vierailukeskukseen vain Äänekosken kaupungin ryhmien mukana.

Muita paperiteollisuuden museokohteita

Lisäksi useilla paperi- ja kartonkitehtailla on omia perinnehuoneita ja pienimuotoisia näyttelyitä.

Raaka-aineet

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Lähteetön taulukko ei liity paperintuotantoon vaan kuvaa koko metsäteollisuutta.

Suomesta ei hankita koko raakapuumäärää, minkä metsäteollisuus käyttää, vaan osa tuodaan ulkomailta.

Käyttötarkoitus20062005200420032002200120001999
RAAKAPUU 82 610 74 860 81 590 79 910 77 630 73 530 76 640 74 510
METSÄTEOLLISUUS 75 530 67 820 74 930 73 470 71 320 67 310 70 800 68 830
– kotimaasta 56 350 49 880 57 530 56 960 55 050 53 780 57 960 57 110
– ulkomailta 19 180 17 940 17 400 16 510 16 270 13 530 12 840 11 720
– sivutuotepuru- ja hake 11 360 11 320 12 020 12 330 11 940 11 590 12 990 12 770
Massateollisuus 43 510 36 570 41 490 39 410 38 550 35 660 37 590 36 920
– kotimaasta 28 580 23 210 28 680 27 390 26 770 25 880 27 500 27 630
– ulkomailta 14 930 13 360 12 810 12 020 11 780 9 780 10 090 9 290
– sivutuotepuru- ja hake 10 360 10 200 10 950 11 270 10 090 10 460 11 990 11 740
Puutuoteteollisuus 32 020 31 250 33 440 34 060 32 770 31 650 33 210 31 910
– kotimaasta 27 770 26 670 28 850 29 570 28 280 27 900 30 460 29 480
– ulkomailta 4 250 4 580 4 590 4 490 4 490 3 750 2 750 2 430
– sivutuotepuru- ja hake 1 000 1 120 1 070 1 060 1 040 1 130 1 090 1 030
PUUN ENERGIAKÄYTTÖ 6 020 5 890 5 830 5 680 5 580 5 520 4 960 4 640
– pientalot 5 150 5 150 5 150 5 150 5 150 5 150 4 640 4 640
– lämpö- ja voimalaitokset 870 740 680 530 430 370 320 –
RAAKAPUUN VIENTI 1 060 1 150 830 760 730 700 880 1 040[11]

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.