Remove ads
Suomen paperiteollisuus on osa Suomen metsäteollisuutta, joka on ollut Suomen vientiteollisuuden kärkeä koko itsenäisen Suomen ajan.
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Pääosin lähteetön, uutta tietoa on lisätty mutta ei lähteistetty, yleislähteet 10–20 vuotta vanhoja, kaipaisi päivitystä. |
Suomen paperiteollisuus sai alkunsa 1600-luvulla, mutta alan varsinainen kasvu alkoi vasta 1860-luvulla, kun Venäjän keisarin määräämät talouspoliittiset muutokset ja esimerkiksi kanavat ja rautatiet vapauttivat Suomen yrittäjyyttä ja taloutta.[1]
Itsenäisyyden alussa paperi, selluloosa ja puu toivat Suomelle ulkomaanvaluuttaa, jolla toteutettiin kone- ja laiteinvestointeja ja tehtiin teknologiansiirtoa Suomeen. Toisen maailmansodan jälkeen paperiteollisuuden merkitys kasvoi ja ala monipuolistui suomalaisen paperikoneita valmistavan teollisuuden noustessa kutistuvasta aseteollisuudesta. Paperin ja sellun myynti ulkomaille ohjasi Suomen markan kurssia, toisin sanoen kilpailukykyä ylläpidettiin devalvaatioilla, markka-ajan loppuun.lähde?
Paperiteollisuuden merkitys Suomen kansantaloudelle pieneni selvästi 2000-luvun alkuvuosikymmenellä. Paperiteollisuuden arvonlisäyksen osuus koko BKT:sta supistui runsaaseen kolmannekseen vuosina 1998–2009, etenkin 2006−2009, kun talous taantui ja paperin kysyntä heikkeni jyrkästi. Sen jälkeen pakkausmateriaalien kysyntä kompensoi jossain määrin painopaperin vähentyvää kysyntää.[2] Tuotantomäärien lasku on kuitenkin jatkunut koko 2010-luvun, ja vuonna 2020 Suomessa tuotettiin 4,5 miljoonaa tonnia paperia, eli saman verran kuin 1980-luvun alkupuolella.[3]
Vuonna 2018 Suomen paperi-, kartonki- ja sellutehtaat työllistivät noin 19 000 henkilöä.[4]
Remove ads
Käsipaperitehtaat
Suomen ensimmäinen paperikone aloitti toimintansa Thomasbölessä lähellä Tammisaarta 1667. Se oli käsipaperikone.[5] Paperikoneen omisti piispa Johan Gezelius vanhempi. Tuotannosta vastaavana paperimestarina toimi Uppsalan paperitehtaalta palkattu Bertil Obenher. Tehdas toimi vuoteen 1713.[6]
Ensimmäinen kaupallinen paperitehdas Suomeen perustettiin 1764 Turun lähelle Järvenojan kylään. Vuoteen 1770 mennessä se työllisti kahdeksan henkilöä, ja se valmisti painopaperia, nuottipaperia, musiikkipaperia ja raskasta käärepaperia. Vuonna 1794 tehtaan omistus siirtyi J. C. Frenckellille.[7]
Paperikonepaperitehtaat
Suomen ensimmäinen tasoviirapaperikone eli fourdrinier asennettiin vuonna 1842 Tampereelle J. C. Frenckellin tehtaalle. Vuoteen 1918 saakka tehdas käytti raaka-aineenaan lumppuja ja toimi alkuperäisellä paikallaan vuoteen 1929, minkä jälkeen osa tehtaan koneista siirrettiin Porin paperitehtaalle.
Puuta alettiin käyttää paperin raaka-aineena 1860–1870-luvuilla.[5] Silloin perustettiin Karjalan Hounijoelle (1859), Tampereelle (1866), Mänttään (1868), Anjalankoskelle (1872), Jyväskylään (1872), Verlaan (1872), Kuusankoskelle (1872), Kymitehtaalle (1872) ja Voikkaalle (1896) paperitehtaat, jotka käyttivät puukuitua.[7] Euroopan suurin sanomalehtipaperikone asennettiin 1921 A. Ahlströmin tehtaalle Varkauteen.
Metsäteollisuus joutui 1980-luvulta alkaen historiansa suurimpaan murrokseen. Kysynnän heikkeneminen, Kiinan nousu suureksi markkina-alueeksi ja selluloosan uudet tuotantotavat ovat haastaneet yrityksiä rajusti. Painopaperin kysyntä on 2000-luvulla nopeasti vähentynyt ja uutta kysyntää on syntynyt pakkausmateriaaleihin. Yritykset ovat yrittäneet selvitä tehtaiden sulkemisten, uusien liiketoiminta-alueiden etsimisen tai kannattavuuden supistamisen avulla. Parhaiten selvinneet yritykset suuntautuivat jo varhaisessa vaiheessa pakkausmateriaalien tuotantoon. Kansainvälisesti katsoen suomalaisyritykset eivät ole menestyneet muutoksessa kovinkaan hyvin.[8]
Remove ads
Katso myös Luettelo lakkautetuista Suomen paperitehtaista
Suomessa on 19 paperitehdasta, joissa on 28 toiminnassa olevaa paperikonetta.
Suurin Suomessa toiminnassa olevista paperitehtaista on UPM-Kymmene Oyj Kymin paperitehdas (2 paperikonetta, 750 000 t/a) ja pienin Stora Enso Oyj:n Tainionkosken laminaattipaperitehdas (26 000 t/a).
Suomen vanhin ja pienin tuotantokäytössä oleva paperikone on Tervakoskella (PK3, 1905, noin 2 000 t/a) ja uusin Raumalla (PK4, 1998, 400 000 t/a).
Suomessa on vuosina 1842—1998 käynnistetty 192 paperikonetta. Tästä kokonaismäärästä 93 konetta on käynnistynyt UPM-Kymmene -konserniin nykyään kuuluvissa yrityksissä. Lisäksi Suomessa pitää kotipaikkaansa Munksjö Oyj -niminen erikoispaperiyhtiö, mutta sillä ei ole tuotantoa Suomessa.
Toiminnassa olevat paperitehtaat tuotantokapasiteetteineen
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: tuotantolukujen lähteet edelleen hukassa |
Stora Enso Oyj
- Anjalan paperitehdas, Anjalankoski, Kouvola 200 000 t/a[9]
- Tainionkosken laminaattipaperitehdas, Imatra, 26 000 t/a
UPM-Kymmene Oyj
- Jämsänkosken paperitehdas, Jämsänkoski, 610 000 t/a
- Kaukaan paperitehdas, Lauritsala, Lappeenranta, 305 000 t/a [10]
- UPM Kymi, Kuusankoski, Kouvola, 750 000 t/a
- Rauman paperitehdas, Rauma,700 000 t/a
- Tervasaaren paperitehdas, Valkeakoski, 285 000 t/alähde?
Sappi Limited
- Kirkniemen paperitehdas, Lohja 740 000 t/a
Jujo Thermal Oy
- Kauttuan paperitehdas, Eura, 92 000 t/a
Kotkamills Oy
- Kotkan paperitehdas, Kotka, 180 000 t/a
Metsä Tissue Oyj
- Mäntän paperitehdas, Mänttä-Vilppula, 129 000 t/a
Delfort Group – Tervakoski Oy
- Tervakosken paperitehdas, Tervakoski, Janakkala, 110 000 t/a
Essity
- Nokian paperitehdas, Nokia, 100 000 t/a
BillerudKorsnäs Finland Oy
- Pietarsaaren paperitehdas, Pietarsaari, 190 000 t/a
Kuivapaperitehdas
Sodissa luovutetuille alueille jääneet paperitehtaat
Suomen Neuvostoliitolle vuonna 1940 luovuttamat alueet käsittivät useita paperitehtaita:
- Johanneksen paperitehdas, Johannes
- Enson paperitehdas, Enso
- Läskelän paperitehdas, Harlu
- Leppäkosken paperitehdas, Harlu
- Hovinmaan paperitehdas, Vahviala
- Hounijoen paperitehdas, Vahviala
- Niemiskosken paperitehdas, Sortavala
- Tuokslahden paperitehdas, Sortavala (yksi Viipurin konepajan toimittama paperikone)
Koe- ja tutkimuspaperikoneet Suomessa
Koepaperikoneet ovat paperikoneita, joita käytetään pääasiassa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Suomessa on useita koepaperikoneita.
- Metso Paper, Jyväskylä, 2 koepaperikonetta (Sym Drain vuodelta 1977 ja uudempi)
- Stora Enso Oyj, Imatra, koepaperikone
- Tervakoski Oy, Janakkala, koepaperikone
- Teknillinen korkeakoulu, Kemian- ja materiaalitekniikan tiedekunta, Puunjalostustekniikan laitos (ennen vuotta 2009 Puunjalostustekniikan osasto), Espoo, Valmet-koepaperikone
- VTT, Jyväskylä, koepaperikone
- Metso Paper, Kouvola, 2 koepaperikonetta
- Oy Keskuslaboratorio – Centrallaboratorium Ab (KCL), Espoo, koepaperikone
- Åbo Akademi, Turku, Tampella-Koepaperikone
- Ciba Specialty Chemicals, Raisio, koepaperikoneita
- Sastamalan koulutuskuntayhtymä, märkärainaus-erikoispaperikone, leveys 500 mm, 2012– (aiemmin käytössä Ahlstrom Glassfibre Oy:llä Kotkan Sahaniemessä)
Poistetut koe- ja tutkimuspaperikoneet Suomessa
- Georgia Pacific Nordic, Nokia, Nokia-Valmet (Noval) -koepaperikone 1976-199x (purettu 1990-luvun lopulla)
- Ahlstrom Glassfibre Oy, Kotka, Sahaniemi 1996–2004, koepaperikone, leveys 500 mm. Myyty Sastamalan koulutuskuntayhtymälle vuonna 2012 (SASKY).
Remove ads
Suomessa on 18 kartonkitehdasta, joissa on toiminnassa 21 kartonkikonetta. Suurin toiminnassa olevista kartonkitehtaista on tuotannon tonnimäärällä mitattuna Stora Enson Imatran tehtaat (Kaukopää ja Tainionkoski) ja pienin Sonoco:n kartonkitehdas Karhulan Korkeakoskella. Kartonkikoneista uusin on Lieksassa (KK2, 1979) ja suurin on Kemin kartonkitehtaan kartonkikone (375,000 t/a). Vanhin tuotantokäytössä oleva kartonkikone on Korkeakoskella Karhulassa (KK2, 1907). Joitakin kartonkikoneita on varastoituna ja kaksi museoitu paikoilleen. Suomen ensimmäinen kartonkikone valmistettiin vuonna 1908 Karhulan Konepajassa.
Toiminnassa olevat kartonkitehtaat tuotantokapasiteetteineen
Stora Enso Oyj
- Heinolan kartonkitehdas, Heinola, 285 000 t/a
- Tainionkosken kartonkitehdas, Imatra, 250 000 t/a
- Kaukopään kartonkitehdas, Imatra, 670 000 t/a
- Inkeroisten kartonkitehdas, Anjalankoski, Kouvola, 210 000 t/a
- Varkauden kartonkitehdas, Varkaus, 390 000 t/a
- Oulun kartonkitehdas, Nuottasaari, Oulu, 450 000 t/a
Metsä Board Oyj
- Kyron kartonkitehdas, Kyröskoski, Hämeenkyrö, 190 000 t/a
- Simpeleen kartonkitehdas, Simpele, Rautjärvi, 300 000 t/a
- Takon kartonkitehdas, Tampere, 210 000 t/a
- Äänekosken kartonkitehdas, Äänekoski, 240 000 t/a
- Kemin kartonkitehdas (Kemiart Liners), Kemi, 410 000 t/a
Kotkamills Oy
- Kotkan kartonkitehdas, Kotka, 400 000 t/a
Powerflute Ltd
- Savon Sellu Oy, Sorsasalo, Kuopio, 275 000 t/a
Pankaboard Oy
- Pankakosken kartonkitehdas, Pankakoski, Lieksa, 110 000 t/a
Corex Finland Oy
- Porin kartonkitehdas, Pori, 120 000 t/a
Sonoco-Alcore Oy
- Korkeakosken kartonkitehdas, Korkeakoski, Kotka, 90 000 t/a
Premium Board Finland Oy
- Juankosken kartonkitehdas, Juankoski, 75 000 t/a
Hikinoro Oy
- Vaajakosken tehdas, Jyväskylä, selluloosapohjainen erikoiskartonki 20 000 t/a
Lakkautetut kartonki- ja pahvitehtaat
- Vääräkosken Pahvi Oy, Ähtäri, 4 000 t/a (yritys mennyt konkurssiin lokakuussa 1998)
- Näsijärven Pahvitehdas, Tampere
- Tampereen Pahvitehdas Oy
- Verlan pahvitehdas, Jaala, Kouvola (suljettu 1964)
- Kaltimon pahvitehdas, Eno
- Veitsiluodon kartonkitehdas (yksi sellun kuivatuskoneesta muutettu kartonkikone valmistanut fluting-kartonkia 1965-197x)
- Bögelundin kartonkitehdas (P.J. Bögelund Kartongfabrik Oy), Alppiharju, Helsinki
- Loviisan kartonkitehdas, Loviisa
- Frans Alex. Björkmanin kartonkitehdas, Pietarsaari
- Juvankosken pahvitehdas, Salo
Sodissa luovutetuille alueille jääneet kartonkitehtaat
Suomen Neuvostoliitolle vuonna 1940 luovuttamat alueet käsittivät seuraavat kartonkitehtaat:
Remove ads
Kaikki Suomessa toimivat sellutehtaat toimivat sulfaattimenetelmällä. Suomen viimeinen sulfiittisellutehdas suljettiin vuonna 1991. Tervasaaressa jatkoi sulfiittimenetelmään perustuva SAP-sellulinja vuoteen 2007 saakka. Suomessa toimii 17 sellutehdasta puolisellutehtaat (2) mukaan luettuna. Näiden lisäksi UPM Rauman paperitehtaalla on fluff-sellulinja. Kaskisten sellutehdas suljettiin maaliskuussa 2009.
Toiminnassa olevat sellutehtaat tuotantokapasiteetteineen
Metsä Fibre Oy
- Joutsenon sellutehdas, 690 000 t/a sulfaattisellu
- Kemin sellutehdas, 1 500 000 t/a sulfaattisellu
- Rauman sellutehdas, 650 000 t/a sulfaattisellu
- Äänekosken sellutehdas, 1 300 000 t/a sulfaattisellu
Stora Enso Oyj
- Enocellin tehdas, Uimaharju, 430 000 t/a sulfaattisellu
- Kaukopään sellutehdas, 850 000 t/a sulfaattisellu
- Oulun sellutehdas, 375 000 t/a sulfaattisellu
- Tainionkosken sellutehdas, 195 000 t/a sulfaattisellu
- Varkauden sellutehdas, 310 000 t/a sulfaattisellu
- Heinolan kartonkitehdas, puolisellu
UPM-Kymmene Oyj
- Kaukaan sellutehdas, Lappeenranta, 770 000 t/a sulfaattisellu
- Kymin sellutehdas, Kuusankoski, Kouvola, 870 000 t/a sulfaattisellu
- Pietarsaaren sellutehdas, Pietarsaari, 800 000 t/a sulfaattisellu
- RaumaCell, Rauma, 150 000 t/a fluff-sellu
Kotkamills Oy
- Kotkan sellutehdas, 180 000 t/a sulfaattisellu
Mondi Powerflute Oy
- Mondi Powerflute, Sorsasalo, Kuopio, puolisellu
Lakkautetut sellutehtaat
Vanhemmat suljetuista tehtaista olivat sulfiittisellutehtaita ja uudemmat sulffaattimenetelmään (kraft) perustuneita. Suomen viimeinen varsinainen sulfiittisellutehdas suljettiin vuonna 1991, vaikkakin Heinolan flutingtehdas toimii vielä sulfiittimenetelmällä (NSSC).
- Porin kartonkitehdas, puolisellu
- Kaskisten sellutehdas, 450 000 t/a sulfaattisellu (suljettu 13.3.2009)
- Tervasaaren sellutehdas, Valkeakoski, 235 000 t/a sulfaattisellu (suljettu joulukuussa 2008)
- Kemijärven sellutehdas, 250 000 t/a sulfaattisellu (suljettu 27.4.2008)
- Tervasaaren sulfiittisellutehdas/sap-sellulinja (suljettu 2007)
- Mäntän sellutehdas, sulftiittisellu (suljettu vuonna 1991)
- Rauman sulfiittisellutehdas, 200 000 t/a sulfiittisellu (toiminnassa 1920–1991)
- Toppilan sellutehdas, 80 000 t/a sulfiittisellu (suljettu vuonna 1986)
- Lielahden sellutehdas, sulfiittisellu (suljettu 1985)
- Lievestuoreen sellutehdas, sulfiittisellu 195x-1985, 1927-195x sulfaattisellu (suljettu 1985)
- Kajaanin sellutehdas, 120 000 t/a sulfiittisellu (suljettu vuonna 1982)
- Jämsänkosken sellutehdas, sulfiittisellu (suljettu 6.7.1981)
- Varkauden sulfiittisellutehdas (suljettu 1980)
- Lohjan sellutehdas, 45 000 t/a sulfaattisellu (suljettu 1979)
- Kymin sulfiittisellutehdas (suljettu 1977)
- Tolkkisten sellutehdas, Porvoo, sulfiittisellu (suljettu 1975)
- Tornatorin sellutehdas, sulfiittisellu (suljettu 1960-luvulla)
- Hovinsaaren sellutehdas, Kotka, sulfaattisellu (suljettu 1941)
- Veitsiluodon sellutehdas, 380 000 t/a sulfaattisellu
- Äänekosken sulfiittisellutehdas (Suljettu 15.1.1984)
- Porin sellutehdas, sulfiittisellu (suljettu 1974)
- Nokian sellutehdas, sulfiittisellu (suljettu 30.8.1985)
- Hallan sellutehdas, sulfiittisellu
- Voikkaan sellutehdas, sulfiittisellu
- Kaukaan sulfiittisellutehdas (2 tehdasta), sulfiittisellu
- Lahden selluloosatehdas, sulfaattisellu (suljettu 1914)
- Sunilan sellutehdas Stora Enso, Kotka (Suljettu 2023)
Sodissa luovutetuille alueille jääneet sellutehtaat
Suomen Neuvostoliitolle vuonna 1940 luovuttamat alueet käsittivät seuraavat sellutehtaat:
Remove ads
Puuhiomo on teollisuuslaitos, jossa puuta mekaanisesti hiomalla valmistetaan paperinvalmistuksessa käytettävää mekaanista puumassaa eli hioketta. Hiokkeita ovat SGW ja PGW. Muita mekaanisia puumassoja ovat kemhierteet (CTMP, BCTMP) ja hierteet (TMP). Perinteinen puuhiomo valmisti SGW-hioketta. Moderni puuhiomo valmistaa painehioketta (PGW).
- Anjalankosken tehtaiden (Anjalan paperitehdas ja Inkeroisten kartonkitehdas) hiomo
- Jämsänkosken paperitehtaan TMP-hierrelaitos
- Kaukaan paperitehtaan hiomo
- Kirkniemen paperitehtaan hiomo
- Pankakosken kartonkitehtaan hiomo
- Rauman paperitehtaan TMP-hierrelaitos
- Simpeleen kartonkitehtaan hiomo
- Joutsenon BCTMP-kemihierretehdas
- Kaskisten BCTMP-kemihierretehdas
- Kaukopään kartonkitehtaan CTMP-kemihierrelaitos
- Kotkan kartonkitehtaan BCTMP-kemihierrelaitos
Lakkautetut puuhiomot Suomessa
- Veitsiluodon paperitehtaan hiomo (lakkautettu vuonna 2021)
- Kaipolan paperitehtaan hiomo (lakkautettu vuonna 2020)
- Kyröskosken tehtaiden hiomo (lakkautettu vuonna 2016)
- Myllykosken paperitehtaan hiomo (lakkautettu vuonna 2011)
- Varkauden paperitehtaan hiomo (lakkautettu vuonna 2010)
- Kajaanin paperitehtaan hiomo (lakkautettu vuonna 2008)
- Juankosken kartonkitehtaan hiomo (mennyt konkurssiin vuonna 2008)
- Summan paperitehtaan hiomo (lakkautettu vuonna 2008)
- Lielahden CTMP-kemihierretehdas (lakkautettu vuonna 2008)
- Voikkaan paperitehtaan hiomo (lakkautettu vuonna 2006)
- Takon kartonkitehtaan hiomo (lakkautettu vuonna 2004)
- Vääräkosken kartonkitehtaan hiomo (mennyt konkurssiin vuonna 1998)
- Kymintehtaan puuhiomo, Kuusankoski (lakkautettu 1998)
- Toppilan puuhiomo (lakkautettu vuonna 1973)
- Mustion puuhiomo Karjaa (lakkautettu vuonna 1966)
- Martinniemen puuhiomo (lakkautettu vuonna 1964)
- Killinkosken puuhiomo (J.W.Enqvistin puuhiomo) (toiminnassa 1911–1954)
- Rekolankosken puuhiomo, Jämsänkoski (lakkautettu vuonna 1925)
- Kissakosken paperitehtaan puuhiomo
- Verlan puuhiomo
- Kaltimon Puuhiomo
- Kannuskosken puuhiomo
- Vuoksenniskan puuhiomo
- Korkeakosken puuhiomo
- Vilppulan puuhiomo
- Ryötön puuhiomo
- Killinkosken puuhiomo
- Nokian puuhiomo (suljettu 31.3.1981)
- Kymintehtaan puuhiomo
- Mäntän puuhiomo
- Filppulan puuhiomo
- Pyhäjoen puuhiomo
- Stockforsin puuhiomo
- Kangaskosken puuhiomo
- Tampellan puuhiomo
- Pitkänkosken Puuhiomo
- Hannulan puuhiomo
- Ummeljoen puuhiomo
- Ediskosken puuhiomo
- Karhulan puuhiomo
Sodissa luovutetuille alueille jääneet puuhiomot
Suomen Neuvostoliitolle vuonna 1940 luovuttamat alueet käsittivät seuraavat puuhiomot:
- Hirvikosken puuhiomo, Syskyänjoki, Impilahti
- Enson puuhiomo/Jääsken puuhiomo, Jääski
- Kintereenkosken puuhiomo/Kinterinkosken puuhiomo
- Hämekosken puuhiomo, Harlu
- Leppäkosken puuhiomo, Harlu
- Hovinmaan puuhiomo, Vahviala
- Impilahden puuhiomo (Jylhävaaran puuhiomo)
- Läskelän puuhiomo, Harlu
- Tuokslahden Puuhiomo, Sortavala
Remove ads
- Haukiputaan paperitehdas
- Toppilan paperitehdas, Oulu
- Pohjan Sellu, Kajaani
- Leppikosken paperitehdas, Paltamo
- Myllyrannan paperitehdas, Vaala
- Ämmäkosken paperitehdas, Kajaani
- Iisveden paperi- ja sellutehdas
Maailmanperintömuseo Verla
- Pääartikkeli: Verla
Suomen vanhin museoitu paperiteollisuuskokonaisuus on kartonkitehdas Verla, joka liitettiin 1996 Unescon maailmanperintöluetteloon. Sen tekniikka on perusteiltaan 1920-luvulta sähköistämisen ajalta. Tehdas toimi vuoteen 1964 saakka, jolloin Kymmene Oy sulki sen.
Kissakoski
- Pääartikkeli: Kissakosken paperitehdas
Hirvensalmella, Puulaveden rannalla sijaitseva Kissakoski on 1900-luvun alussa rakennettu tehdasalue, jossa toimi paperitehdas 1907–1920. Kissakosken alue on Museoviraston suojelema kohde. Alue on toiminut vuodesta 1997 matkailukäytössä.
Ankkapurhan teollisuusmuseo
Ankkapurhan teollisuusmuseo sijaitsee Kouvolassa. Sen naapurissa on Stora Enson Anjalan paperitehdas ja Inkeroisten kartonkitehdas. Museo rakentuu vuodelta 1897 peräisin olevan Suomen ensimmäisen jatkuvatoimisen Füllner-merkkisen kartonkikoneen ympärille.
Vääräkosken kartonkitehdas
- Pääartikkeli: Vääräkosken kartonkitehdas
Ähtärin kaupungin Peränteen kylässä on Vääräkosken Pahvi Oy:n entinen kartonkitehdas. Tehtaassa on yksi vuonna 1901 käyttöön otettu Füllner-merkkinen kartonkikone. Se on neljäs moderneista, jatkuvakäyttöisistä kartonkikoneista Suomessa. Länsi-Suomen ympäristökeskus on suojellut rakennussuojelulailla sijaitsevan Vääräkosken puuhiomon ja kartonkitehtaan, entisen Vääräkosken Pahvi Oy:n tehdasalueen rakennuksineen ja laitteineen. Tehdasalue ei ole yleisölle avoinna.
Valkeakosken museopaperikone
- Pääartikkeli: Myllykosken paperitehdas
Myllykosken paperitehtaassa Kouvolassa oli museoitu paikalleen lähes toimintakuntoinen paperikone PK3. Myllykosken tehtaan lopettamisen yhteydessä kone siirrettiin UPM:n Keskusarkistoon Valkeakoskelle vuonna 2012 ja entisöitiin siellä. Kone oli toiminnassa Myllykoskella vuosina 1919–1977. Kone on Viipurin konepajan valmistama. Koneella valmistettiin toispuolisesti kiillotettua valkoista käärepaperia, luonnonruskeaa käärepaperia ja SC-paperia. Kone hankittiin käytettynä Loimijoen paperitehtaalta, minne se oli alun perin asennettu vuosisadan ensimmäisinä vuosina.
Nokian museopaperikone
- Pääartikkeli: Nokian Paperi
Nokialla sijaitsevan Georgia Pacific Finland Oy:n (Nokian Paperi) pehmopaperitehtaan kellarissa on toimintakuntoinen museopaperikone PK5 (ex. PK VI, PK I PK V), "Manta" tai "Varsa". Kone oli toiminnassa 1911–16.6.1976. Kone on Füllner-merkkinen MG-paperikone jenkkisylintereineen (halk. 2,5 m) ja siinä on valta-akselikäyttö. Koneessa on puinen painovoimatoiminteinen perälaatikko ja viiran leveys on 2 250 mm. Viimeisenä vuonna se tuotti 45 t paperia ja ennätysvuosituotanto oli 2 591 t vuodessa. Koneen nopeus on 150 m/min. Kone sijaitsi ennen entisessä lumpputehtaassa tehdasalueen toisessa päässä. Tehtaan silloinen T&K johtaja Kari Ebeling kunnosti koneesta museopaperikoneen ja teki Teknillisen korkeakoulun Puunjalostajakillan kanssa sopimuksen koneen ylläpidosta teekkaritoimintaan soveltuvaa palkkiota vastaan. Koneella on myös ajettu huviajoa tuotannollisen toiminnan päättymisen jälkeen. Tehdasalue ei ole yleisölle avoinna.
Tervakosken paperitehdas
- Pääartikkeli: Tervakosken paperitehdas
Janakkalassa sijaitsevassa Tervakosken taajamassa on Tervakoski Oy:n paperitehdas, jonka omistaa itävaltalainen Delfort Group AG. Tehtaassa tuotetaan 110 000 tonnia erikoispapereita vuodessa. Tehtaalla on Suomen vanhin tuotantokäytössä oleva paperikone PK3 vuodelta 1905. Tehtaassa tehdään myös käsin tehtyä paperia perinteisin menetelmin. Tehdasalue ei ole yleisölle avoinna.
Kauttuan tehtaiden museo
- Pääartikkeli: Kauttuan paperitehdas
Eurassa sijaitseva Kauttuan ruukinpuiston kulttuurihistoriallisesti arvokas miljöö syntyi rautaruukin ympärille. Tehdasalueella on vuodesta 1907 toiminut A. Ahlström Osakeyhtiön paperitehdas ja pakkausmateriaaleja valmistava tehdas. Tehtaiden museo on avattu 1970-luvulla. Kauttuan tehtaitten museo esittelee ruukin sekä paperi- ja jalostustehtaan vaiheita ja tuotteita. Avoinna kesäisin. Muulloin tilauksesta.
Äänekosken tehdasmuseo ja Pro Nemus -vierailukeskus
- Pääartikkeli: Äänekosken paperitehdas
Äänekosken tehdasmuseo esitteli M-realin ja sitä edeltäneiden Äänekosken tehtaiden historiaa. Tehtaan kokoelmat ovat toistaiseksi varastossa. Äänekosken biotuotetehtaan vierailukeskus Pro Nemus esittelee lyhyesti Äänekosken teollista historiaa, mutta keskittyy varsinaisesti Metsä Groupin toiminnan ja tuotteiden esittelyyn. Vierailukeskus on avoinna vain etukäteisvarauksella Metsän sidosryhmille. Yksittäiset kävijät pääsevät tutustumaan vierailukeskukseen vain Äänekosken kaupungin ryhmien mukana.
Muita paperiteollisuuden museokohteita
- Rosenlewin Porin tehtaan Rosenlew-museo, Pori
- G.A. Serlachius-museo, Mänttä
- Suomen paperituotemuseo (Myllysaaren museo), Valkeakoski
- Paperimuseo, KCL, Espoo
- Kaukaan tehdasmuseo, Lappeenranta
- Kaltimon pahvitehtaan tehdasperinnepolku, Eno
- Suomen ensimmäisen paperitehtaan muistomerkki, Frenckellin alue, Tampere (1976)
Lisäksi useilla paperi- ja kartonkitehtailla on omia perinnehuoneita ja pienimuotoisia näyttelyitä.
Remove ads
|
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Lähteetön taulukko ei liity paperintuotantoon vaan kuvaa koko metsäteollisuutta. |
Suomesta ei hankita koko raakapuumäärää, minkä metsäteollisuus käyttää, vaan osa tuodaan ulkomailta.
| Käyttötarkoitus | 2006 | 2005 | 2004 | 2003 | 2002 | 2001 | 2000 | 1999 |
| RAAKAPUU | 82 610 | 74 860 | 81 590 | 79 910 | 77 630 | 73 530 | 76 640 | 74 510 |
| METSÄTEOLLISUUS | 75 530 | 67 820 | 74 930 | 73 470 | 71 320 | 67 310 | 70 800 | 68 830 |
| – kotimaasta | 56 350 | 49 880 | 57 530 | 56 960 | 55 050 | 53 780 | 57 960 | 57 110 |
| – ulkomailta | 19 180 | 17 940 | 17 400 | 16 510 | 16 270 | 13 530 | 12 840 | 11 720 |
| – sivutuotepuru- ja hake | 11 360 | 11 320 | 12 020 | 12 330 | 11 940 | 11 590 | 12 990 | 12 770 |
| Massateollisuus | 43 510 | 36 570 | 41 490 | 39 410 | 38 550 | 35 660 | 37 590 | 36 920 |
| – kotimaasta | 28 580 | 23 210 | 28 680 | 27 390 | 26 770 | 25 880 | 27 500 | 27 630 |
| – ulkomailta | 14 930 | 13 360 | 12 810 | 12 020 | 11 780 | 9 780 | 10 090 | 9 290 |
| – sivutuotepuru- ja hake | 10 360 | 10 200 | 10 950 | 11 270 | 10 090 | 10 460 | 11 990 | 11 740 |
| Puutuoteteollisuus | 32 020 | 31 250 | 33 440 | 34 060 | 32 770 | 31 650 | 33 210 | 31 910 |
| – kotimaasta | 27 770 | 26 670 | 28 850 | 29 570 | 28 280 | 27 900 | 30 460 | 29 480 |
| – ulkomailta | 4 250 | 4 580 | 4 590 | 4 490 | 4 490 | 3 750 | 2 750 | 2 430 |
| – sivutuotepuru- ja hake | 1 000 | 1 120 | 1 070 | 1 060 | 1 040 | 1 130 | 1 090 | 1 030 |
| PUUN ENERGIAKÄYTTÖ | 6 020 | 5 890 | 5 830 | 5 680 | 5 580 | 5 520 | 4 960 | 4 640 |
| – pientalot | 5 150 | 5 150 | 5 150 | 5 150 | 5 150 | 5 150 | 4 640 | 4 640 |
| – lämpö- ja voimalaitokset | 870 | 740 | 680 | 530 | 430 | 370 | 320 | – |
| RAAKAPUUN VIENTI | 1 060 | 1 150 | 830 | 760 | 730 | 700 | 880 | 1 040[11] |
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads