Remove ads
Mäntän paperitehdas on Metsäliitto-konserniin kuuluvan Metsä Tissue Oyj -yrityksen pehmopaperitehdas Mänttä-Vilppulassa, Pirkanmaalla. Tehdas on Nokian Paperin ohella toinen Suomessa toimivista pehmopaperitehtaista ja Metsä Tissuen ainoa[1] tehdas Suomessa. Se valmistaa noin puolet Suomessa myytävistä pehmopapereista, kuten wc- ja talouspaperit sekä paperiset käsipyyhkeet. Mäntän tehtaalla tehdään pehmopaperin lisäksi tiivispaperia ruoanlaittoon ja leivontaan. Raaka-aineena käytetään keräyspaperia ja sellua. Painomusteen poistamiseksi tehtaalla on siistaamo. Tehtaalla työskentelee noin 400 työntekijää[2]. Tehtaan paperintuotantokapasiteetti on noin 122 000 tonnia vuodessa. Tuotemerkkejä ovat muun muassa Serla, Lambi, Katrin ja Saga.
Vuonna 2022 tehtaalla otettiin käyttöön uusittu pehmopaperikone PK10. [3][1][4] Keväällä 2024 uutisoitiin Mäntän tehtaalle suunnitellusta sadan miljoonan euron investointiohjelmasta, jonka tarkoituksena on pidentää tehtaan elinkaarta ja modernisoida tuotantoa sekä parantaa tuotannon energia- ja vesitehokkuutta. Investointiin sisältyy uuden käsipyyhelinjan rakentaminen.[1]
Remove ads
Gustaf Adolf Serlachius perusti Mäntänkoskelle vuonna 1869 toimintansa aloittaneen puuhiomon, jonka ympärille Mäntän nykyinen teollisuustoiminta on kehittynyt[5]. Ensimmäiset kaksi paperikonetta hankittiin vuosina 1881 ja 1882.
Mäntän paperitehtaan yhteydessä toimi sulfiittiselluloosatehdas vuosina 1913–1991.[6][7] Sellutehdas lopetettiin kannattamattomana, kun merkittävä markkina-alue hävisi Neuvostoliiton romahtamisen takia.[8][9]
G. A. Serlachius osakeyhtiön alaisuuteen kuului vuosina 1923–1988 myös Laukaassa sijaitseva Kuhankosken voimalaitos. Voimalaitos tuotti sähköä Kankaan paperitehtaan sekä Mäntän tehtaiden tarpeisiin, joiden välillä oli oma 45 kV:n voimansiirtoverkko Kuhankoski–Kangas–Mänttä–Kolhon saha. Kuhankoski–Kankaan muuntamon välin linja purettiin 1990-luvun alussa. Kankaan muuntoasema–Mänttä-välin purkamisesta ei ole tietoa. Linjaa on osin vielä olemassa osin pystyssä tehtaan lähistöllä.
Remove ads
Tuotanto kolmella vanhimmalla koneella oli yhteensä noin 5 000 tonnia kääre-, pingotus- ja pussipaperia vuodessa.
Tehtaalla on neljä tuotantokäytössä olevaa paperikonetta, joista kolme konetta valmistaa pehmopapereita ja yksi kone tiivispaperia. Tuotantolinjoja on 11.[1]
Nykyiset
| Paperikone PK7 | J. M. Voith | 27.5.1952- | ? | (4 560 mm) 5 500 mm | ? | 14 000 t/a, tiivispaperi/pergamiinipaperi |
Valmistuessaan maailman suurin pergamiinipaperikone. |
| Paperikone PK1 (ex. PK8) | Beloit Iron Works | 1961– (uusittu vuonna 1989) | ? | 3 556 mm | 762 m/min | 30 000 t/a (alkuper. 12 000 t/a), pehmeä kreppipaperi |
Valmistuessaan Euroopan nopein paperikone ja ensimmäinen nykyaikainen pehmopaperikone Suomessa. Tehdassalin suunnitellut Heimo Kautonen. |
| Paperikone PK9 | Beloit | 1965– (uusittu 1996) | ? | 3 556 mm | 914 m/min | 18 000 t/a, pehmopaperi |
Tehdassalin suunnitellut Heimo Kautonen. |
| Paperikone PK10 | Beloit Walmsley (Vaahto uusi vuonna 2010) | 1968– (uusittu vuonna 2000, 2010 ja 2022[3][1][4]) | (vuoden 2010 uusinnan jälkeen Vaahto Crescent-former) | 5120 mm | ? | 45 000 t/a (aik. 37 000 t/a), pehmopaperi |
Toiseksi suurin pehmopaperikone Suomessa. |
Vanhat
| Kone | Valmistaja | Toiminnassa vuosina | Viiraosa | Viiraleveys | Puristinosa | Nopeus | Kapasiteetti/tuotteet | Muuta |
| Paperikone PK I (vanha) | Englantilainen | 18.5.1881-1890 | Tasoviira | 66" (1 676 mm) | ? | ? | n. 900 t/a | Tulipalo tuhosi koneen vuonna 1890. |
| Paperikone PK II (vanha) | Venäläinen (Pietari) | 1882-1890 | Tasoviira | ? | ? | ? | n. 900 t/a | Tulipalo tuhosi koneen vuonna 1890. |
| Paperikone PK I | Karlstads Mekaniska Werkstad | 1890/2-1913 | Tasoviira | 84" (2 134 mm) | ? | ? | 1 600 t/a, ruskea käärepaperi |
Ensimmäinen KMW:n valmistama paperikone. Osia käytetty paperikoneeseen PK IV. |
| Paperikone PK II | Escher Wyss & Co | 1891/2-1923 (Uusittu vuonna 1913) | Tasoviira | 84" (2 134 mm) | ? | ? | n. 1 600 t/a | Poistettu käytöstä vuonna 1923. Tehdassalin suunnitteli Valter Thomé. |
| Paperikone PK III | Bell & Co | 1891/2-1979 (uusittu vuonna 1934) | Tasoviira | 84" ( 2134 mm) | ? | ? | n. 1 600 t/a | Poistettu. Kuva koneesta 1950–1960-luvuilla[vanhentunut linkki] |
| Paperikone PK I | Voith | 1912–1979 (uusittu 1930, 1935) | Tasoviira | 92" (2 340 mm) | ? | ? | Kirjoituspaperi, sanomalehtipaperi, pergamiini (vuodesta 1925), kuivattu selluloosa | Poistettu. Tehdassalin suunnitteli Valter Thomé. |
| Paperikone PKIV | ? | 1914-1972 (uusittu vuonna 1937, romutettu vuonna 1978) | Tasoviira | ? | ? | ? | selluloosavanu | Koottu kahden vanhan koneen PKI ja PK?) osista. Poistettu. Tehdassalin suunnitellut W. G. Palmqvist |
| Paperikone PK5 | J.M. Voith | 1930–talvella 2011 (uusittu 1935, purettu kesällä 2012) | Tasoviira | 120" (3 048 mm) | ? | ? | 7 300 t/a, tiivispaperi, pergamiinipaperi |
Purettu ja romutettu kesällä 2012, purkaja Purkupiha Oy. Tehdassalin suunnitellut W. G. Palmqvist |
| Paperikone PK6 | ? | 1940-luvulta vuoteen 1972 | Tasoviira | ? | ? | ? | ? | Poistettu. |
Tuotteet vuoden 1911 jälkeen: kirjoitus-, paino-, ja käärepaperi sekä tapettipaperi. Vuosina 1919–1920 PK1:llä valmistettiin sanomalehtipaperia. Vuonna 1925 PK1:llä aloitettiin pergamiinipaperin valmistus.
Pergamiinin lisäksi Mäntän paperitehtaalla tuotettiin 1950-luvulla kattohuopaa, raakapahvia, käärepaperia, silkkipaperia, konekrepattua paperia, selluloosavanua sekä erilaisia talouspapereita (mm. wc-paperia, lautasliinoja ja nenäliinoja).
Tuotteet 1970-luvulla: rasvatiiviit paperit, leivinpaperit ja muut leipomoteollisuuden tarvitsemat paperilaadut sekä niistä tehdyt jalosteet kotitalouksia varten.
Remove ads
Tehtaan yhteydessä oleva voima-asema koostuu höyry- ja vesivoimalasta sekä muuntoasemasta. Molemmat ovat Mäntän Energia Oy:n omistuksessa
Mäntän vesivoima-aseman teho on 1,5 MW (1 turbiini). Höyryvoima-asemalla on 1 höyryturbiini.
Aikoinaan tehtaiden välillä oli oma verkosto Kuhankosken voimalaitos–Kankaan muuntoasema–Mäntän tehtaat. Linja valmistui 22.2.1925 Kytkettiin 45kV Kuhankoski-Kangas -mäntän linjaa korkeajännite. ( Linja on nykyään purettu) Lisäksi mäntästä jatkettiin 45kV linjaa yhtymän Kolhon sahalle asti.
Kuhankosken teho on 3,4 MW. Laitoksen omistaa nykyisin Koskienergia Oy.
Höyryvoima-aseman kattilat
| Kattila | Valmistaja | Tyyppi | Toiminnassa vuosina | Teho | Polttoaineet |
| Kattila 1 | poistettu käytöstä ja purettu | ||||
| Kattila 2 | Steinmüller | (ketjuarina-varakattila) | poistettu käytöstä ja purettu | 33 MW | kivihiili |
| Kattila 3 | Steinmüller | (porrasarina-varakattila) | poistettu käytöstä | 124 MW | hiilipöly, puu, raskas polttoaine |
| Kattila 4 | Göteverken/Rantotek | (kerrosleijupetikattila) | 1974- (uusittu 1993) | 105 MW | turve, puupolttoaine, mekaanisesti kuivattu puhdistamoliete,
kiinteät jätteet, raskas polttoöljy |
| Kattila 5 | Kattila siirretty M-Real Lielahden tehdasalueelta Tampereelta (K4) Mänttään vuonna 2010. Alun perin maakaasua polttanut kattila muutettiin siirtotyön yhteydessä käyttämään maakaasun sijaan raskasta polttoöljyä. | 48 MW, 60 t/h. | Raskas polttoöljy. | ||
Remove ads
Tehtaalla oli aiemmin oma kuljetusosasto ja veturikalusto (GAS Kuljetusosasto), joka hoiti tehtaan sisäisen liikennöinnin. Nykyään tehtaan raideliikennettä hoitaa VR Osakeyhtiö. Tehtaalta lähtee päivässä noin 40 junanvaunun ja 50 rekan verran pehmopaperia.
- Move51h Valmet 40/1955[10], poistettu
- Otso2 Saalasti 52/1963[11], myyty 6.5.1988 (käytössä FinnGas GmbH:n varastolla Haminassa)
Tehtaalla oli vuoteen 1955 asti myös oma 600 mm:n kapearaideverkosto.
Mänttä tunnetaan korkeatasoisesta teollisuusarkkitehtuuristaan, joka on rakentunut paperitehtaan ja ympäröivän yhdyskunnan kiinteässä suhteessa. Tehdasyhdyskunta alkoi rakentua 1860-luvulla apteekkari G. A. Serlachiuksen perustettua Mäntänkoskeen puuhiomon. Valtaosa tehdasalueen nykyisestä rakennuskannasta on 1920- ja 1930-luvuilta. Tehdasalue käsittää paperitehtaan ja entisen sulfiittisellutehtaan rakennukset, ja kokonaisuuteen liittyvät vanha spriitehdas ja voimalaitos sekä pääkonttori, johtajien asuntoja, Asemankulman asuinalue sekä Mäntän klubin kerhorakennus. Gösta Serlachiuksen kodikseen rakennuttamassa Joenniemen kartanossa toimii nykyisin taidemuseo Serlachius Kartano. Paperitehdasyhtiö on rakennuttanut myös Mäntän kirkon.[12][13] Tehtaan entisessä pääkonttorissa Valkoisessa talossa toimii nykyisin Gösta Serlachiuksen taidesäätiön ylläpitämä kulttuurihistoriallinen museo Serlachius Pääkonttori.[14]
Mäntän tehtaat ja yhdyskunta kuuluvat valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon[12].
Mäntän maamerkkinä on tehtaan höyryvoimalaitoksen savupiippu, Pitkä piippu. Pitkä piippu on valmistunut vuonna 1935 ja poistettu käytöstä vuonna 2017. Sen suojelusta on käyty Mänttä-Vilppulassa vuosien ajan keskustelua. Piipun suojelukysymys on tarkoitus ratkaista vireillä olevan asemakaavamuutoksen yhteydessä. [15][16]
Remove ads
Mäntän paperitehdas, 2018
Oikealla pääkonttori, taustalla paperitehdas, 2018
Tehdasalue ilmasta vuonna 1935
Mäntän paperitehdas
Spriitehdas
Työntekoa Mäntän tehtaalla 1953
Tehtaan perustaja G. A. Serlachius, Akseli Gallen-Kallelan maalaama muotokuva vuodelta 1887
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads