suomen alkuperäiskansojen jumaltarusto From Wikipedia, the free encyclopedia
Suomalaisessa mytologiassa on kerrostumia eri aikakausilta. Vanhimmat liittyvät ehkä jo kivikautiseen šamanismiin. Tunnetuin suomalaisen ja karjalaisen mytologian aineksista koottu teos on Kalevala.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Mytologia oli voimakkaasti kytköksissä suomalaiseen muinaisuskontoon. On usein vaikea vetää rajaa uskonnollisen ja muuten vain myyttisen uskomuksen välille. Pakanallinen uskonto ei ollut selvärajainen elämän ja toiminnan alue siten kuin esimerkiksi sen syrjäyttänyt kristinusko. Niin pientä paikallista kotihaltijaa, tarun muinaissankaria, kuin taivaan kuningasta Ukko ylijumalaakin saatettiin esimerkiksi palvoa, rukoilla ja lepyttää uhrein.
Monet mytologiset runot kertoivat sankareista ja näiden seikkailuista. Sankareista tärkeimpiä olivat tietäjä ja loihtija Väinämöinen sekä taidokas seppä Ilmarinen. Myyttisiä kertomuksia tai runoja on syntynyt myös varmuudella historiallisista tapahtumista ja henkilöistä.
Myyttejä säilyttäneen kertovan eli eeppisen runouden sisällön ja tyylin perusteella myyttien arvellut syntyajat on tavattu jakaa hieman epämääräisiin jaksoihin Matti Kuusen 1950-luvulla kehittelemän tyylikausiteorian mukaisesti. Jaksoista vanhin on varhaiskalevalainen aika kivikaudella ja pronssikaudella, jolta on peräisin samanistisia myyttejä ja ehkä myytti maailman syntymästä. Eräiden merkittävimpien myyttien syntyajan sydänkalevalaisen ajan on oletettu olleen kutakuinkin rautakausi. Keskiajankalevalainen aika kesti ristiretkiajasta uskonpuhdistukseen. Silloin syntyi merkittäviä paikallisia legendoja ja kansantarinoita, kuten Elinan surmavirsi. Myöhäiskalevalainen aika ajoittuu uskonpuhdistuksesta 1800-luvulle.
Kalevalamitta on auttanut suomalaisia, karjalaisia ja muita itämerensuomalaisia säilyttämään ikivanhoja myyttejä. Sen runomitta auttaa muistamaan pitkiäkin tarinoita. Kalevalamittaan tehtyjä runoja kutsutaan kalevalaiseksi runoudeksi.
Suomalaisten mytologiaa ja muinaisuskoa yritetään hahmottaa myös lähikansojen, lähinnä muiden itämerensuomalaisten vastaavien pohjalta varsinkin silloin, kun niistä on säilynyt kattavammat tiedot kuin suomalaisista vastineistaan. Varsinkin tiedot ja käsitykset karjalankielisten mytologiasta ovat vaikuttaneet nykyisiin käsityksiin suomenkielisten mytologiasta. Karjalassa runoesiintymät olivat runonkeruun aikoihin paljon Suomea rikkaammat ja tiedot mytologiasta ja muinaisuskosta siten kattavammat. Suomalaisten runojen aiheet ovat kuitenkin hyvin pitkälle samoja kuin karjalaistenkin. Osa tutkijoista olettaa runojen kehitysasteita niin sanotun geneettisen tutkimuksen perusteella, että kalevalainen runous on alun perin lähtöisin läntisestä Suomesta. On lisäksi huomattu, että moni Karjalan merkittävä runonlaulajasuku on alun perin Suomesta. Usein katsotaan, että Suomi ja Karjala kuuluivat samaan kansanrunouden aihepiiriin kielten eroista huolimatta. Kuitenkaan esimerkiksi virolainen kansantarusto ei ole aivan yhtä läheistä sukua suomalaiselle.
Tutkija Anna-Leena Siikalan (1994) mukaan muistinvarainen tarusto, silloinkin kun se käsittelee historiallisia asioita, on aina myyttistä. Näin on myös suomalaisessa tarustossa. Jo muutaman sukupolven takaisiin kertomuksiin liitetään usein samankaltaisia piirteitä kuin muihin suomalaisiin, jopa yleismaailmallisiin myytteihin. Esimerkiksi jonkun henkilön voidaan muistaa tehneen sellaista, jota kerrotaan muidenkin, ehkä monien muidenkin myyttisten henkilöiden tehneen. Aikakaudet voivat mennä sekaisin, ihmisiä tai tapahtumia voidaan liittää vääriin aikakausiin. Usein virheenä on jonkun menneen tapahtuman muistaminen läheisempään aikaan, esimerkiksi sadan vuoden päähän, vaikka se todellisuudessa olisi tapahtunut paljon aiemmin. Sukupolvi toisensa jälkeen on voinut kertoa tarinaa jostakin "sata vuotta sitten" tapahtuneesta.
Toisaalta jotkin merkittävät aikakaudet muistetaan siten, etteivät ne ole sekoittuneet muihin aikoihin, kuten kristinuskon saapumisen aika tai jotkut sodat. Varsinkin kristinuskon saapumisen aika oli sellainen merkkipaalu, että siihen liittyväksi kerrottu kansanperinne liittyy siihen myös historiallisesti, jos on ollenkaan historiallista. Aikaa on usein laskettu vuosissa eri tapahtumista.
Lisää luettavaa aiheesta Kirjallisuutta suomalaisesta kansanuskosta ja perinteestä on Wikiaineistossa
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
