suomalainen kansanrunoudentutkija ja Helsingin yliopiston professori From Wikipedia, the free encyclopedia
Matti Akseli Kuusi (25. maaliskuuta 1914 Helsinki – 16. tammikuuta 1998 Helsinki) oli suomalainen kansanrunoudentutkija ja Helsingin yliopiston professori 1959–1977 sekä akateemikko vuodesta 1985. Hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1950 kertovan kansanrunouden tutkimuksella Sampo-eepos, tutki suomalaisten muinaisrunojen syntyä tyylianalyysin avulla ja sananparsia. Hän osallistui aktiivisesti kulttuurikeskusteluun ja julkaisi suuren määrän artikkeleita ja kirjoja, muun muassa kirjat Vanhan kansan sananlaskuviisaus (1953), Maria Luukan laulut ja loitsut (1983) ja muistelmateoksen Ohituksia (1985).
| Matti Kuusi | |
|---|---|
 Matti Kuusi (oik.) sekä Ülo Tedre ja August Annist vuonna 1965. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 25. maaliskuuta 1914 Helsinki |
| Kuollut | 16. tammikuuta 1998 (83 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Helsingin yliopisto |
| Tutkimusalue | Folkloristiikka, kielitiede, sanonta ja runous |
| Tunnetut työt | Sampo-eepos |
| Palkinnot |
Valtion kirjallisuuspalkinto (1948) Suomen Kulttuurirahaston tunnustuspalkinto (1984) J. V. Snellman -palkinto (1984) Suomalaisen Tiedeakatemian kunniapalkinto (1987) |
|
tytär Outi Lauhakangas |
|
Kuusen vanhemmat olivat filosofian maisteri, vakuutusyhtiön johtaja Aarne Kuusi (alkujaan Granfelt) ja Alli o.s. Zidbäck. Hänen nuorempi veljensä Pekka Kuusi oli kansanedustaja ja Alkon pääjohtaja. Matti ja Pekka Kuusen setä oli sosiaalipoliitikko Eino Kuusi ja serkku taidemaalari ja graafikko Helmi Kuusi sekä isoisä kansansivistys- ja raittiusmies Aksel August Granfelt.[1]
Matti Kuusi opiskeli 1930-luvulla kirjallisuutta Helsingin yliopistossa, jossa hän sai vaikutteita muun muassa Viljo Tarkiaiselta ja Eino Kailalta. Kuusi oli tällöin mukana myös AKS:n toiminnassa. Vuosina 1936–1937 hän opiskeli Saksassa Alexander von Humboldtin säätiön apurahalla. Jatkosodan aikana Kuusi toimi valistusupseerina. Sodan jälkeen hän toimi Helsingin yliopistossa suomalaisen ja vertailevan kansanrunoudentutkimuksen dosenttina 1951–1959 ja professori 1959–1977.
Matti Kuusi sai Suomen Kulttuurirahaston tunnustuspalkinnon vuonna 1984.
Rintamamiesten runokokoelmaa Täältä jostakin varten Kuusi kirjoitti runon "Kuolemanjuoksu". Kokoelman toimitti Olavi Paavolainen, joka piti sitä niin rajuna, että kehotti keventämään alkua, mutta siihen Kuusi ei kyennyt. Runon taustalla oli Kuusen kokemus Tyrjän läpimurtotaistelusta, jossa kaatui kolmisensataa suomalaista sotilasta. Hiukan tarkistettuna mutta olennaisesti samanlaisena se sisältyy Kuusen kokoelmaan Routa liikkuu (1947). Niin Panu Rajala kuin Kuusen elämäkerturi Tellervo Krogerus pitävät runoa ainutlaatuisena sotarunojen joukossa. Rajalan mukaan Kuusella oli maine "AKS:n hovirunoilijana", ja leiman löi juuri Paavolainen.[2]
Matti Kuusi avioitui vuonna 1944 Kaarina Johanna Lumialan kanssa. Heille syntyi neljä lasta, joista tytär Outi Lauhakangas on sananlaskututkija.
Kuusen kehittämä kansainvälinen sananlaskutypologia ja siihen liittyvä tietokanta on käytettävissä verkossa.[3]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
