suomalainen yhdistys From Wikipedia, the free encyclopedia
Sukukansojen ystävät on kansalaisjärjestö, joka edistää tietoutta suomalais-ugrilaisista kansoista Suomessa, järjestää sukukansoihin liittyviä tapahtumia ja luo yhteyksiä suomalaisten ja sukukansojen välille.[2] Yhdistys on ollut mukana myös suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupungin valinnassa.[3] Yhdistys ajaa sukukansapäivän muuttamista viralliseksi liputuspäiväksi.[4] Sukukansojen ystävät on Ystävyysseurojen liiton jäsen ja Alkukoti-jäsenlehtensä myötä kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen.[5][6]
Järjestö perustettiin vuonna 1999 nimellä Suomen sukukansajärjestöjen liitto ry eli Susu. Ajatuksena oli koota yhteen erilaisia suomalaisia järjestöjä, jotka toimivat sukukansojen parissa.[7] Se oli mukana julkaisemassa osana MAFUN-toimintaa Kudo+Kodu -lehteä ('Kota+Koti'), joka ilmestyi 24 kertaa vuodessa[8][9][10]. Liitto muun muassa keräsi varoja Inkerissä lähellä Viron rajaa sijaitsevan Luutsan kylän vatjalaisten museon jälleenrakentamiseen sen jälkeen, kun museo oli tuhopoltettu.[11] Suomen sukukansajärjestöjen liitto ry:n jäseniä olivat vuonna 2001 A. J. Sjögrenin seura, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Kalevalaisten naisten liitto, Suomen Maan ystävät, Suomen saamelaisnuoret, Tuglas-seura ja Uhanalaisten kansojen ja kulttuurien puolesta ry[9].
Vuonna 2004 järjestön nimi muutettiin Sukukansojen ystävät ry:ksi, ja tuosta alkaen myös yksityishenkilöt ovat voineet liittyä yhdistyksen jäseniksi.[7] Sukukansojen ystävät oli Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liiton MAFUN:n edustaja Suomessa ja yhdistys on ylläpitänyt MAFUN:n virtuaalista toimistoa.[2] Sukukansojen ystävät on edustanut Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kanssa suomalaisia MAFUN:n kongresseissa ja kokouksissa.[7]
Vuodesta 2020 alkaen yhdistyksen puheenjohtajistossa toimivat kolme kautta Niko Partanen ja Aleksi Palokangas.[12] Vuonna 2023 varapuheenjohtajana toiminut Palokangas korvasi Partasen puheenjohtajana, ja Partanen siirtyi varapuheenjohtajaksi.[13] Partanen on toiminut yhdistyksessä jo 2010-luvun alussa.[14] Vuonna 2024 Palokangas jatkoi puheenjohtajana ja varapuheenjohtajaksi astui Felix Mäkelä.[1] Mäkelä on aikaisemmin toiminut Helsingin yliopiston suomen ja suomalais-ugrilaisten kielten opiskelijoiden ainejärjestössä Siula ry:ssä, Palokangas Jyväskylän yliopiston suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestössä Sane ry:ssä.[15][16]
Vuodesta 2023 alkaen yhdistys on julkaissut Alkukoti-jäsenlehteä.[17] Vuoden 2023 numeron päätoimittajana toimi Esa-Jussi Salminen ja toimitusryhmään kuuluivat Palokangas ja Partanen.[18] Alkukoti oli aikaisemmin Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Sukukansavaliokunnan lehti, jota julkaistiin 14 numeroa.[19] Sukukansojen ystävillä on ollut myös muuta julkaisutoimintaa.[20] Vuonna 2013 yhdistys julkaisi Saamelaiset Suomessa – näkökulmia ja ääniä tämän päivän saamelaisuuteen, joka on ensimmäinen kattava suomenkielinen Internet-julkaisu Suomen saamelaisista.[21][22]
Yhdistys on muun muassa järjestänyt valokuvanäyttelyitä, yleisötapahtuman suomalais-ugrilaisista luonnonuskonnoista, tietokone- ja Internet-kurssit marilaisille ja udmurttilaisille nuorille sekä tehnyt kouluvierailuja suomalaisiin kouluihin.[2] Lisäksi yhdistys on järjestänyt paneelikeskusteluja.[23] Sukukansojen ystävät on myös järjestänyt yleisötilaisuuksia Dodo ry:n kera.[24]
Vuonna 2012 yhdistys järjesti Helsingissä Finno-Ugric Design Day -tapahtuman, jossa pidettiin seminaari ja käsityöpaja.[25] Vuoden 2014 Maailma kylässä -tapahtumaan yhdistys otti osaa Vienan Karjalan Ystävät -yhdistyksen kera.[26] Kalevalan päivänä vuonna 2019 Sukukansojen ystävät järjesti yhdessä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, Opintokeskus Vision ja M. A. Castrénin seuran kanssa seuran juhlasalissa yleisötilaisuuden, jonka nimi oli Suomen ja sukukielten tulevaisuus. Tilaisuudessa puhuivat muun muassa kansanedustaja Pekka Haavisto, Suomen saamelaisnuoret ry:n puheenjohtaja Petra Laiti ja Tverinkarjalaisten ystävät ry:n puheenjohtaja Ari Burtsoff.[27]
Vuosina 2022–2024 Sukukansojen ystävät on järjestänyt suomen sukukielten tutkimusta kansantajuistavan tapahtuman Tieteiden yössä.[28][29][30] Vuonna 2023 yhdistys tuki rahallisesti IFUSCO-konferenssia.[31] Samana vuonna yhdistys oli myös mukana Sommelo-kansanmusiikkijuhlan suomalais-ugrilasuutta käsittelevissä seminaareissa.[32][33] Syyskuussa 2023 Sukukansojen ystävät järjesti Suomen käsityön museossa yhteistyössä Suomen kansallispukukeskuksen kanssa kansallispuvun juhlapäivän, joka esitteli sukukansojen juhlapukeutumista.[34]
5.–9.9.2012 Unkarissa järjestetyssä VI suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressissa, jonka teemana oli Kieli ja kansa, M. A. Castrénin seura ojensi kongressin konsultaatiokomitean Suomen edustuksen jäsenyyden Sukukansojen ystävät ry:lle.[25]
Sukukansojen ystävät on myös ottanut osaa Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressien valmisteluun, esimerkiksi Lahdessa vuonna 2016.[35] Siellä yhdistys järjesti myös niin sanotun varjokongressin, jonka tunnelma ei ollut niin muodollinen kuin varsinaisessa kongressissa ja jossa osanottajat saattoivat puhua mahdollisimman vapaasti sukukansoja koskevista aiheista. Tilaisuus järjestettiin yhdessä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan sukukansavaliokunnan, Tuglas-seuran ja virolaisen kansalaisjärjestö MTÜ U-Pöören kanssa.[36][37] Seuraavaan, vuoden 2021 Tarton kongressin valmisteluihin Sukukansojen ystävät ry osallistui Suomesta käsin.[37]
Kongressissa se esitti puheenvuoron, jossa se kiitti järjestäjiä Virossa digitaalisuuden edistämisen mallimaana ja vaati Venäjän osalta, että uralilaisten kielten opetusta annetaan ja tuetaan kaikilla suomalais-ugrilaisten kansojen alueilla. Järjestö totesi, että yksi tai kaksi tuntia oman äidinkielen opetusta viikossa ei riitä, vaan suomalais-ugrilaisten lasten kaikki opetus pitää antaa heidän sukunsa äidinkielellä. Yhdistys arvosteli Venäjällä vuonna 2018 voimaan tullutta kielilakia, joka huononsi sukukielten asemaa kouluissa. Hyviksi esimerkeiksi kielten elvyttämisestä se nosti saamen kielten kielipesät, liiviä kohtaan koetun kiinnostuksen Latviassa sekä lutsin kieltä koskevat hankkeet Latviassa. Toisaalta yhdistys nosti esiin, että karjalan kielen asemaa pitää parantaa Suomessa. Järjestön mielestä oli tärkeää, että myös valtiot ja erilaiset instituutiot tukevat suomalais-ugrilaisten kielten opetusta esimerkiksi yliopistoissa. Se esitti, että kaikkien kiinnostuneiden ja yliopistomaailman ulkopuolellakin elävien ihmisten pitäisi voida opiskella laajaa valikoimaa eri sukukieliä helposti. Puheessa kannustettiin myös nuoria harjoittamaan etnofuturismia ja arvosteltiin arktisten alueiden ympäristöpoltiikkaa. Lisäksi yhdistys arvosteli tapaa, miten koronapandemian aikana rajat suljettiin myös Saamenmaalla saamelaisilta ja Tornionjokilaaksossa länsipohjalaisilta ja suomalaisilta, vaikka he ovat tottuneet ylirajaiseen elämään. Lisäksi järjestö kiinnitti huomiota siihen, että virolaisten liikkumista Suomeen rajoitettiin, vaikka kriisitilanteessa Suomen ja Viron olisi pitänyt pitää yhtä. Se esitti myös huolensa Venäjällä toimivasta AFUN:sta, joka oli sotkeutunut suomalais-ugrilaisten kansalaisjärjestöjen asioihin.[38]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
