Karjalan Sivistysseura
organisaatio From Wikipedia, the free encyclopedia
Karjalan Sivistysseura on yhdistys, joka toimii karjalan kielen ja kulttuuriperinnön vaalijana. Sen tavoite on yhdistää karjalaiset ylirajaisesti ylläpitämään karjalaista identiteettiään. Seura toteuttaa tätä työtä julkaisemalla kirjoja sekä kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää Karjalan Heimo -lehteä, tukemalla tieteellistä tutkimusta sekä tallentamalla Karjalan kulttuuria, historiaa ja perinnettä sekä karjalan kieltä. Karjalan Sivistysseura järjestää kerran vuodessa heimopäiväviikonlopun kaikille karjalaisuudesta kiinnostuneille. Seura myös tukee kyykän pelaamista järjestemällä harjoituksia ja kyykkätapahtumia.[1]
Karjalan Sivistysseura perustettiin vuonna 1906 nimellä Wienan Karjalaisten Liitto kohentamaan Vienan Karjalan henkistä ja aineellista tilaa. Nimensä Karjalan Sivistysseuraksi liitto muutti vuonna 1917.[2]
Seura itse katsoo jatkavansa Tampereen työväentalolla 3. elokuuta 1906 perustetun Vienan karjalaisten liiton toimintaa. Ensimmäisenä puheenjohtaja toimi Uhtualta lähtöisin ollut Aleksei Mitro. Vuodesta 1907 seura perusti lukutupia ja kouluja Vienan Karjalaan, mutta kohtasi vastustusta Venäjän valtion taholta, joten liiton toiminta käytännössä lakkasi vuonna 1911.
Vasta maaliskuun 1917 vallankumouksen jälkeen oli mahdollista jälleen toimia ja 9. huhtikuuta 1917 perustettiin Karjalan Sivistysseura (KSS), jonka puheenjohtajaksi valittiin Uhtualta Kuusamoon muuttanut Paavo Ahava (Afanasjev) ja sihteeriksi suomalainen kirjailija Iivo Härkönen.[3] Seura kokosi lähetystön pyytämään Venäjän väliaikaiselta hallitukselta lupaa perustaa Vienaan suomenkielisiä kouluja. Myöhemmin vaatimukset kovenivat. Toukokuussa 1917 seuran sisällä ja 12.–14.heinäkuuta Uhtualla heimopäivillä vaadittiin Itä-Karjalalle itsehallintoa[4], ja 27. tammikuuta 1918 KSS oli jo järjestämässä Vienan Karjalan maakuntapäiviä, jossa jo vaadittiin itsenäisen Karjalan tasavallan perustamista.[5]
Heimosotien aikana Vaasan senaatti ja myöhemmin Suomen hallitus myönsi seuralle varoja liitospropagandan harjoittamiseen Vienan ja Aunuksen Karjalassa. Heimosotien päätyttyä seuran tehtäväksi muodostui tuhansien itäkarjalan pakolaisten kulttuurin ja yhteyksien säilyttäminen.
Yhdistyksellä oli vuonna 2007 oman ilmoituksensa mukaan noin 1 400 jäsentä.[6] Se järjestää vuosittain heimojuhlat, julkaisee Karjalan Heimo -aikakauslehteä ja pitää yllä Karjalan historiasta kiinnostuneille tarkoitettua Sampo-tietokantaa.[7][8] Seura jakaa myös apurahoja ja pyrkii avustamaan karjalan, suomen ja vepsän kielten elvyttämistä Venäjän Karjalassa.
Vienan Karjalaisten Liiton ja Karjalan Sivistysseuran puheenjohtajat ovat usein istuneet tehtävässään useita vuosia:
- Kauppaneuvos Aleksei Mitro (1906–1936)[9]
- Kauppaneuvos Ville Mattinen (1936–1953)[9]
- Varatuomari Aleksi Lahelma (1953–1961)[9]
- Toimitusjohtaja Boris Karppela (1961–1983)[9]
- Pankinjohtaja Jorma Puustinen (1983–1991)[9]
- Diplomi-insinööri Pentti Keynäs (1991–2001)[9]
- Yli-insinööri Ritva Kivi (2001–2009)[9]
- Toimitusjohtaja Kari Kemppinen (2009–2011)[9]
- Erityisasiantuntija Eeva-Kaisa Linna (2012–2023)[2][10]
- Seija Jalagin (2023–)[10]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
