suomalainen eduskuntaryhmä, joka aloitti toimintansa 13. kesäkuuta 2017 From Wikipedia, the free encyclopedia
Sininen eduskuntaryhmä (lyhenne sin., ruots. Blåa riksdagsgruppen; aiemmin Uusi vaihtoehto lyh. uv) oli suomalainen Sininen tulevaisuus -puolueen eduskuntaryhmä, joka aloitti toimintansa 13. kesäkuuta 2017. Eduskuntaryhmän muodostivat sellaiset perussuomalaisten edustajat, jotka olivat tyytymättömiä 2017 puoluekokouksen lopputulemaan ja halusivat pysyä Sipilän hallituksessa. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa yksikään sinisten ehdokas ei tullut uudelleen valituksi.
Sininen eduskuntaryhmä Blåa riksdagsgruppen | |
|---|---|
| Asema | Valtioneuvosto |
| Perustettu | 13. kesäkuuta 2017 |
| Lakkautettu | 16. huhtikuuta 2019 |
| Puheenjohtaja | Simon Elo |
| Varapuheenjohtajat | |
| Pääsihteeri | Jouni Westling |
| Edustus |
0 / 200 |
Vuoden 2016 lopussa perussuomalaisten kannatus oli pudonnut edellisen vuoden eduskuntavaalien 17,6 äänestysprosentista 8,5 prosenttiin. Äänestämättömien ryhmään tai eduskunnan ulkopuolisten puolueiden kannattajiksi siirtyneet entiset perussuomalaisten äänestäjät olivat jyrkemmin maahanmuuttovastaisia ja pettyneitä demokratian toimivuuteen[1].
Vaikka leikkauspolitiikan kannattaminen oli yksi harvoista kolmea hallituspuolueita yhdistävistä arvoista, säästötoimenpiteet olivat olleet vaikeinta juuri perussuomalaisille[2] Hallituspuolueissa oli erimielisyyttä suhteessa maahanmuuttajien kotouttamiseen, EU-velvoitteisiin, vapaaseen liikkuvuuteen ja Venäjä-suhteisiin.[3]
Perussuomalaisten puheenjohtajavaalin lähestyessä puolueen europarlamentaarikko Jussi Halla-aho ilmoittautui maaliskuussa 2017 puheenjohtajaehdokkaaksi. Hänen päävastustajansa oli puolueen pitkäaikaisen johtajan Timo Soinin suosikki, kansanedustaja Sampo Terho. Kuukausia aikaisemmin puolueen kansallismielisten jyrkkä siipi oli vahvistanut sosiaalisessa mediassa lobbausta puolueen linjan kääntämiseksi silloista johtoa maahanmuuttokriittisemmälle linjalle. Puolueen eduskuntaryhmän enemmistö sen sijaan Helsingin Sanomien mukaan oli maltillisia, jotka alkoivat miettiä mitä tehdä jos puolue muuttuisi selvästi EU- ja maahanmuuttokriittisemmäksi ja kansallismielisemmäksi. He totesivat, ettei pelkkä Halla-ahon valinta välttämättä olisi suuri ongelma, vaan uusien varapuheenjohtajien nimet olisivat tärkeitä.
Myös muut puolueet olivat alkaneet spekuloida sillä, että osa perussuomalaisten edustajista saattaisi erota ryhmästään. Eduskunnassa arvailtiin 20 edustajan voivan irtautua[4].
Mediatietojen mukaan hallitus oli varautunut halla-aholaisten mahdolliseen voittoon. Vaalien lähestyessä kyselytutkimukset alkoivat yhä vahvemmin kallistua Halla-ahon voiton puolelle ja muille hallituspuolueille alkoi olla jo varsin selvää, ettei jyrkän EU-kriittisiksi muuttuvien perussuomalaisten kanssa tehtäisi hallitusyhteistyötä. Ennen kaikkea kokoomus oli voimakkaasti yhteistyötä vastaan. Osan perussuomalaista irtautuminen ja pysyminen hallituksessa oli esillä yhtenä mahdollisena skenaariona[4][5].
Mediassa spekuloitiin myös henkilöristiriidoilla ja Soinin ulkoministerin viran mahdollisella päättymisellä[6].
Timo Soini kiisti hajoamisarvelut jyrkästi blogissaan ja arvosteli kovin sanoin mediaa perusteettomista spekulaatioista[7]. Halla-ahon voiton pelättiin vievän perussuomalaiset oppositioon, kun taas Terho pitäisi puolueen hallituksessa[6].
Lauantaina 10. kesäkuuta 2017 Halla-aho valittiin perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi[8]. Varapuheenjohtajiksi valittiin kansanedustajat Laura Huhtasaari[9], Teuvo Hakkarainen[10] ja Juho Eerola[10]. Kaikkien katsottiin edustavan perussuomalaisten eduskuntaryhmän jyrkintä maahanmuuttovastaista siipeä[11]. Vastavalittu puheenjohtaja Halla-aho ilmoitti ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa, että perussuomalaisille kelpaa Sipilän hallitusohjelma mutta puolue edellyttää, että puolueelle tärkeitä kirjauksia noudatetaan[12].
Vaikka Suomen Sisun valtuustoäänestykseen tuoma, jyrkän kansallismielinen henkilölista hävisi äänestyksessä selvästi 157–513, tulevat irtautujat pitivät esitystä vahvistuksena sille, että Suomen Sisu yritti vallata koko puolueen[4].
Maanantaina 12. kesäkuuta hallituspuolueiden puheenjohtajat Juha Sipilä ja Petteri Orpo kertoivat hallituksen kaatumisesta, sillä edellytyksiä hallitusyhteistyön jatkamiselle Halla-ahon johtaman perussuomalaisen puolueen kanssa ei ollut.[13] Seuraavana päivänä tiedotettiin perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoamisesta, ja 20 perussuomalaista kansanedustajaa perusti Uusi vaihtoehto -nimisen eduskuntaryhmän ja antoi tukensa Sipilän hallitukselle. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä supistui 15 hengen vahvuiseksi, kun vielä kaksi kansanedustajaa kertoi eroavansa ryhmästä.[14] Myöhemmin samana päivänä Sipilä ilmoitti, että ei aio jättää hallituksen eronpyyntöä, ja esitti, että hallitusyhteistyö jatkuu tämän uuden ryhmän kanssa.[15] Sampo Terho valittiin eduskuntaryhmän niin sanotuksi trioministeriksi, eli hän osallistuu hallituspuolueiden puheenjohtajien neuvotteluihin[16].
Timo Soini kertoi loikkauksensa syyksi äärioikeistolaiseksi kuvatun Suomen Sisun järjestämän vallankaappauksen, jota olisi suunniteltu jo vuoden sosiaalisessa mediassa. Hänen mukaansa eduskuntaryhmästä eroamisessa kyse ei ollut henkilövalinnoista vaan Halla-ahon taustajoukkojen toiminnasta, jota Soini piti törkeänä.[17][18]
Eduskuntaryhmä aloitti toimintansa 13. kesäkuuta 2017 nimellä Uusi vaihtoehto. Ryhmän muodosti 20 perussuomalaisten kansanedustajaa, jotka erosivat perussuomalaisten eduskuntaryhmästä vain kaksi päivää puolueen puoluekokouksen päättymisen jälkeen. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja on Simon Elo ja varapuheenjohtajat ovat Tiina Elovaara sekä Ari Jalonen[19][20]. 14. elokuuta 2017 Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmä ilmoitti muuttavansa nimensä Siniseksi eduskuntaryhmäksi, virallisesti nimenmuutos hyväksyttiin 28. elokuuta 2017[21][22].
Myöhemmin samana päivänä myös kansanedustajat Veera Ruoho ja Arja Juvonen erosivat perussuomalaisten ryhmästä. Ruoho ilmoitti hakeneensa Uuden vaihtoehdon jäsenyyttä[19] mutta liittyi myöhemmin kokoomuksen eduskuntaryhmään[23]. Juvonen ilmoitti aluksi, että hän ei toistaiseksi aio liittyä mihinkään ryhmään[24] ja kaksi viikkoa myöhemmin palasi perussuomalaisten eduskuntaryhmään[25].
Perussuomalaisten puoluehallitus päätti 16. kesäkuuta 2017 erottaa Uuteen vaihtoehtoon loikanneet puolueesta.[26]
Ryhmän jäsen Hanna Mäntylä ilmoitti 21. kesäkuuta 2017 haluavansa erota eduskunnasta siirtyäkseen asiantuntijaksi Euroopan neuvoston sihteeristöön Strasbourgiin[27]. Hänen tilalleen kansanedustajaksi nousi Matti Torvinen, joka ilmoitti liittyvänsä Uuden vaihtoehdon eduskuntaryhmään[28].
Ryhmän jäsen Ritva "Kike" Elomaa ilmoitti 22. kesäkuuta 2017 palaavansa perussuomalaisten eduskuntaryhmään. Takaisinpaluun jälkeen Uusi vaihtoehto -ryhmässä oli 19 kansanedustajaa ja perussuomalaisissa 16.[29] Myöhemmin perussuomalaisten ryhmän koko kasvoi 17 jäseneen Arja Juvosen palattua ryhmään[25].
Ryhmän jäsenet perustivat yhdistyksen nimeltä Sininen tulevaisuus, joka rekisteröitiin puolueeksi 15. marraskuuta 2017[30] ja tuli samalla myös eduskuntaryhmän uudeksi nimeksi[31].
Ryhmän jäsen Kaj Turunen ilmoitti 24. huhtikuuta 2018 siirtyvänsä kokoomuksen eduskuntaryhmään[32]. Maria Lohela ilmoitti tammikuussa 2019 siirtyvänsä Liike Nyt -yhdistykseen ja sen eduskuntaryhmään.[33]
Puoluetukea koskevan lain muutoksesta (niin sanottu Lex Soini) johtuen Sininen tulevaisuus ei saa puoluetukea, vaan perussuomalaisten eduskuntaryhmä saa loikkareiden tuet vaalikauden loppuun saakka[34].
Simon Elo ja Sampo Terho sanoivat perussuomalaisten uuden johdon linjan ajavan puolueen ikuiseksi oppositiopuolueeksi.[35][36]
Yleisradion Taloustutkimuksella teettämissä kannatusmittauksissa ryhmän kannatus oli vuoden 2017 kesäkuussa 2,3 %[37], heinäkuussa 0,7 %[38], lokakuun alussa 1,5 %[39], marraskuun alussa 1,3 %[40], joulukuun alussa 1,1 %[41] ja joulukuun lopussa 2,3 %[42].
Vuonna 2018 Taloustutkimuksen tekemissä kannatusmittauksissa ryhmän kannatus oli maaliskuun alussa 1,6 %[43], toukokuun alussa 1,5 %[44], heinäkuun alussa 1,1 %[45], elokuun alussa 0,8 %[46], syyskuun alussa 1,6 %[47] ja joulukuun alussa 1,5 %[48].
Loikkausta uuteen eduskuntaryhmään perusteltiin jälkikäteen muun muassa arvopohjaeroilla. Ylen tekemän vaalikonevastauksiin perustuvan tutkimuksen perusteella arvopohjaerot ovat kuitenkin "kosmeettisia".[49] Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio kommentoi julkisuudessa, että loikkauksessa ei ollut kyse arvopohjaerosta vaan "todellisuudessa kaikki johtuu siitä, että Timo Soini ei osaa luopua vallasta. Hän olisi halunnut Terhon voittavan. Soinin suurin heikkous on hänen itsekeskeisyytensä ja vallanhimonsa"[50]. Eduskunnan täysistunnossa oppositiopuolue SDP:n kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä totesi, että Uuden vaihtoehdon ainoana tehtävänä on "kainalosauvana viedä maakunta- ja sote-uudistukset läpi sekä turvata ex-puheenjohtaja Timo Soinin hillotolppa ulkoministerinä loppuvaalikaudeksi".[51]
Varakansanedustaja Vilhelm Junnila kirjoitti heinäkuussa 2017 puoluekokouksen tapahtumien kulusta uutta tietoa. Junnilan mukaan Timo Soini ja Raimo Vistbacka olivat sopineet jo toukokuussa varasuunnitelmasta, mikäli Sampo Terhoa ei valittaisi perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Junnilan mukaan Soini oli lipsauttanut kansanedustaja Jari Ronkaiselle etukäteen "jättävänsä tämän uppoavan laivan".[52]
Kansanedustaja Elovaara myös epäili, että puoluekokouksen äänestystulosten takana olisivat olleet Suomen Vastarintaliike, Suomen Sisu ja Hommaforum. Samalla Elovaara totesi, että "nämä tahot eivät ole ideologisesti perussuomalaisia".[53]
Kansanedustaja Elo kommentoi A-studiossa, että Uudessa vaihtoehdossa on "nollatoleranssi rasismille", mutta toisaalta hän ei kertonut, kuinka hänen ja Halla-ahon näkemykset eroavat, vaikka Elo on itse profiloitunut maahanmuuttokriittisenä henkilönä. Elon mukaan kyse ei ole Halla-ahosta itsestään vaan tahoista, jotka ovat Halla-ahon valinnan takana.[54]
Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen ja erikoistutkija Erkka Railo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta kommentoivat heinäkuussa 2017, että Uusi vaihtoehto voi korkeintaan päästä RKP:n tai Kristillisdemokraattien kaltaiseksi pienpuolueeksi.[55]
Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilän mukaan Uudella vaihtoehdolla on hallitusryhmänä "historiallisen huono neuvotteluasema lähtötilanteen takia".[56]
| Nimi | Kotikunta | Vp | Kansanedustajana | Asema eduskunnassa tai hallituksessa |
|---|---|---|---|---|
| Soini, Timo | Espoo | UUS | 2017– 2019 (PS 2003–2009, 2011–2017) | ulkoministeri |
| Lindström, Jari | Kouvola | KAA | 2017–2019 (PS 2011–2017) | työministeri, ministeri työ- ja elinkeinoministeriössä |
| Niinistö, Jussi | Helsinki | UUS | 2017–2019 (PS 2011–2017) | puolustusministeri |
| Mattila, Pirkko | Muhos | OUL | 2017–2019 (PS 2011–2017) | sosiaali- ja terveysministeri |
| Terho, Sampo | Helsinki | HEL | 2017–2019 (PS 2015–2017) | eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri, ministeri opetus- ja kulttuuriministeriössä |
| Torvinen, Matti | Rovaniemi | LAP | 2017–2019 | |
| Oinonen, Pentti | Kontiolahti | SAV | 2017–2019 (PS 2007–2017) | |
| Mäkipää, Lea | Kihniö | PIR | 2017–2019 (SMP 1983–1995, PS 2011–2017) | |
| Mölsä, Martti | Punkalaidun | PIR | 2017–2019 (PS 2011–2017) | |
| Kivelä, Kimmo | Kuopio | SAV | 2017–2019 (PS 2011–2017) | |
| Hongisto, Reijo | Vimpeli | VAA | 2017–2019 (PS 2011–2017) | |
| Louhelainen, Anne | Hollola | HÄM | 2017–2019 (PS 2011–2017) | |
| Jalonen, Ari | Pori | SAT | 2017–2019 (PS 2011–2017) | |
| Saarakkala, Vesa-Matti | Kurikka | VAA | 2017–2019 (PS 2011–2017) | |
| Kulmala, Kari | Rääkkylä | SAV | 2017–2019 (PS 2015–2017) | |
| Elo, Simon | Espoo | UUS | 2017–2019 (PS 2015–2017) | |
| Elovaara, Tiina | Tampere | PIR | 2017–2019 (PS 2015–2017) | |
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
