Sarkkilanjärvi (Ikaalinen)
järvi Ikaalisissa Pirkanmaalla, 1 From Wikipedia, the free encyclopedia
Sarkkilanjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Ikaalisissa Sarkkilanjärven kaupunginosassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Kyrösjärven alueeseen. Sarkkilanjärvi on osa Kyrösjärven lähialuetta.[2][1]
| Sarkkilanjärvi | |
|---|---|
 Sarkkilanjärvi kesällä 2018 |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Ikaalinen, Sarkkilanjärvi, Ikaalinen |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Kyrösjärven alue (35.52) |
| Laskujoki | oja Kyrösjärveen [1] |
| Järvinumero | 35.521.1.015 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 87 m [1] |
| Rantaviiva | 2,253 km [2] |
| Pinta-ala | 0,20996 km² [2] |
 Sarkkilanjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Järvi on 750 metriä pitkä, 300 metriä leveä ja sen pinta-ala on 21 hehtaaria. Sen etelä- ja itäranta on metsämaastoa ja pohjoisranta rajatuu peltomaihin. Luoteiskulmassa on 200×350 metriä laaja avosuo, johon on ruopattu laskuojaa varten kanava. Laskuoja on 800 metriä pitkä ja se laskee Kyrösjärveen Ikaalisten keskustan itäpuolelle. Sen rannoille on rakennettu toistakymmentä vapaa-ajan ja kiinteää asuntoa. Niille johtaa tiet sekä yhdystieltä 13139 että valtatieltä 3.[1]
Sarkkilanjärvi on hiljalleen päätymässä Ikaalisten keskustan kaavoitetun alueen sisälle.[3][4]
Kyrösjärven vedenpintaa on laskettu 1800-luvulla muutaman metrin ja koska nykyään järvien vedenkorkeuksien ero on neljä metriä. Myös Sarkkilanjärveä on saatettu laskea hieman. Vuonna 1886 on jätetty järvenlaskusta hakemus. Järvenlaskun vaiheista ei kuitenkaan ole tietoa.[5]
Jääkauden jälkeen Kyrösjärven vedenpinta oli kymmeniä metrejä korkeammalla. Silloin olivat Kyrösjärvi ja Sarkkilanjärvi samaan vesistöön ja kummankin pohjaan kertyi suuren vesistön sedimenttejä.[6]
Sarkkilanjärven sedimenttien kerrostumista on tutkittu ja tuloksista on voitu päätellä metsätyyppien muutokset tuhansien vuosien aikana. Järven sedimenttien vanhin radiohiiliajoitus on otettu rajakohdasta, missä mäntyvaltainen metsä vaihtui leppävaltaiseksi (kasvivyöhyke muuttui V→VI). Vahtuminen tapahtui ajoituksen mukaan kalibroimattomana 7980 ±250 BP. Tämä vastaa boreaalisen ilmastokauden vaihtumista atlanttiseen kauteen. Näihin aikoihin Suomen alueella vallitsi jääkauden jälkeinen lämpökausi. Seuraava nuorempi ajoitus 4620 ±180 BP otettiin kerroksesta, jossa kuusen siitepöly ilmaantui ensimmäisen kerran. Kuusi lisääntyi alueella ja vakiinnutti asemanssa kerroksessa, jonka ajoitus oli 4040 ±350 BP. Nämä ajoitukset osuvat subboreaaliseen ilmastokauteen. Lämpökausi viileni ja se näkyi yleisimpien kasvilajien vaihtuessa toisiksi lajeiksi. Ajoituksen mukaan 2440 ±120 BP katosivat jatkuvasti esiintyneiden pähkinäpensaiden, jalavien, tammien ja lehmusten siitepölyt, lisääntyivät männyn siitepölyt ja vähenivät koivun ja lepän siitepölyt (kasvivyöhykkeiden muutos VIII→IX). Tämä vastaa subboreaalisen ilmastokauden vaihtumista subatlanttiseen kauteen.[7][8]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
