Koikeroinen
järvi Ylöjärvellä Pirkanmaalla From Wikipedia, the free encyclopedia
Koikeroinen [2][1] on Pirkanmaalla Ylöjärvellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Lavajärven valuma-alueeseen. Koikeroinen on osa Karhejärven aluetta.[2][1]
| Koikeroinen | |
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Ylöjärvi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Lavajärven valuma-alue (35.59) |
| Laskujoki | oja Mälitynjärveen [1] |
| Järvinumero | 35.593.1.008 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 108,4 m [1] |
| Rantaviiva | 12,1272 km [2] |
| Pinta-ala | 0,761389 km² [2] |
| Tilavuus | 0,00240982 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 3,17 m [2] |
| Suurin syvyys | 9,8 m [2] |
| Valuma-alue | 11 km² [3] |
 Koikeroinen |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Järvi on varsin kapea ja mutkittelevan muotoinen. Se on paikoin jopa 400 metriä leveä, mutta siihen suhteutettuna pitkä. Välimatka Känsämäen lahdenperukan ja pohjoispäässä olevan Jaskaranlammin välillä on noin neljä kilometriä. Järveen laskee pääasiassa metsä- ja suo-ojia, joista kuusi on muita ojia isompia. Syväojan kautta laskee metsäjärvi Laihalammi vetensä Koikeroiseen etelästä. Järven pohjoispuolella sijaitsee laajahkoja suoalueita. Suurimmat järvenläheiset peltoalueet ovat Jaskaranlammin länsirannalla, Oinoonkulmalla ja Kyrönlahden suunnassa. Peltojen läpi laskee viisi ojaa, jotka ovat samalla Kakkurilammin, Hangasjärven ja Ahvenlammi. Veden laskennallinen viipymä järvessä on noin 300 vuorokautta. Koikeroinen laskee Jaskaranlammin kautta Mälitynjärveen. Näsijärven Kyrönlahteen on matkaa vain kilometrin, mutta se kuuluu eri valuma-alueeseen.
Järvi on kolmialtainen. Länsipäässä, missä sijaitsee myös laskuojan luusua, sijaitsee 30 metriä leveän kapeikon erottama Jaskaranlammi. Se on 550 metriä pitkä, 200 metriä leveä ja 3,7 metriä syvä lahdenperä. Noin 500×500 metriä suuri Heponiemi jakaa muun osan järvestä kahdeksi osaksi. Osat yhdistyvät Heponiemeä kiertävän Viitaansalmessa, joka on vain pari metriä syvä. Läntisessä osassa on kaksi seitsemänmetristä syvännettä ja 500 metriä pitkä lahti, jossa sijaitsee Syväojansaari. Itäisen osan pääallas muodostuu yli 9 metriä syvästä Oinonlahdesta ja sen etelään työntyvästä jatkeesta, joiden yhteispituus on 1,5 kilometriä. Altaassa on kaksi 30 ja 50 metriä leveät saaret. Järven pää muodostuu omasta noin 600 metriä itään työntyvästä lahdesta.[1][3]
Koikeroisen rannoilla sijaitsee melko runsaasti mökkejä ja kuusi maatilaa. Niille pääsee kantatieltä 65 käätymällä yhdystielle 2771.
Järven lähiseutu oli jääkauden jälkeisessä sulamisvaiheessa mannerjäätikön reunan toiminnan näyttämönä, kun ilmaston kylmenemisen takia reuna alkoi uudelleen edetä kohti etelää ja työnsi samalla moreenipatjaa vanhempien kerrosten päälle muodostaen moreenimäkiä. Ne synnyttivät seudulle vedenjakajan Näsijärven suunnalle. Koikeroisen muodot ja sijainti vedenjakajan länsipuolella voidaan selittää näiden tapahtumien seurauksena.[4]
Järven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1964, 1966, 1974, 1989, 2004 ja 2005. Vesi on ruskeaa ja sisältää runsaasti humusta. Suuresta humusmäärästä johtuu veden hyvin alhainen happamuudentaso. Talvella veden pH-luku lähentelee rapujen kannalta kriittistä tasoa 6,0. Kesäisin pH-luku kuitenkin nousee hieman, mikä viittaa siihen, että järven puskurikyky happamuutta vastaan vaihtelee välttävästä tyydyttävään. Ravinnepitoisuudet vaihtelevat niin, että ne ovat lievästi rehevien tai rehevien järvien tasolla. Ravinteita valuu järveen pelloilta ja asutuksen liepeiltä, joita on valuma-alueella runsaasti. Ravinnerikkaus mahdollistaa runsaan leväkasvuston esiintymisen. Vaikka ravinteita ja leviä esiintyy runsaasti, ovat järviveden happipitoisuudet kuitenkin olleet talvisin varsin korkeita. Alusvesien hapenkulutus on pintavesiä suurempaa ja kun järvet lämpökerrostuvat, pohjavesissä on todettu happikatoa. Järven sisäinen kuormitus ei happikadon seurauksena kuitenkaan ole vielä käynnistynyt. Koikeroinen soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi.[3]
Vuonna 1992 määrättiin järvelle veneiden nopeusrajoitukseksi 10 kilometriä tunnissa.[5]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
