suomenkielinen vähemmistöryhmä Ruotsissa From Wikipedia, the free encyclopedia
Ruotsinsuomalaiset (ruots. sverigefinnar tai sverigefinländare) ovat äidinkielenään suomen kieltä tai meänkieltä puhuvia Ruotsin asukkaita. Etnisesti he ovat suomalaisia, vaikka osa ei enää osakaan suomea[3]. Laajemmin käsitettynä termi tarkoittaa kaikkia Suomesta Ruotsiin muuttaneita, jolloin mukaan lasketaan myös suomenruotsalaiset muuttajat, joiden lukumäärä on noin 170 000.
| Ruotsinsuomalaiset | |
|---|---|
 Ruotsinsuomalaisten lippu |
|
| Väkiluku | 719 000 ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa polvessa (31.12.2016)[1] |
| Kielet | suomi, meänkieli, ruotsi |
| Uskonnot | luterilaisuus |
| Sukulaiskansat | suomalaiset |
|
Huomautukset
Suomea tai meänkieltä ymmärtäviä kaikkialla Ruotsissa (Tukholman läänissä määrällisesti eniten, Norrbottenin läänissä suhteellisesti eniten).[2]
|
|
Ruotsinsuomalaisten päivää vietetään Ruotsissa Carl Axel Gottlundin syntymäpäivänä 24. päivänä helmikuuta. Gottlund teki 1800-luvun alussa tunnetuksi Ruotsin keskiosissa asuneet, sorrettuna eläneet metsäsuomalaiset.[4]
Tornionlaakson meänkieliset länsipohjalaiset katsotaan muista ruotsinsuomalaisista eroavaksi ryhmäksi, koska he polveutuvat jo keskiajalla muodostuneesta Pohjois-Ruotsin suomenkielisestä väestöstä, joka jäi vuonna 1809 osaksi Ruotsia Haminan rauhassa.[5] Muuten Ruotsin suomenkielinen vähemmistö on muodostunut pääasiassa 1900-luvun puolivälin jälkeen tapahtuneen maahanmuuton seurauksena. Arvioidaan, että noin 220 000 Ruotsin asukasta puhuu suomea äidinkielen tasolla.[6]
Monet Suomesta Ruotsiin muuttaneista ovat olleet ruotsinkielisiä Suomen rannikkoalueilta: 1950-luvulla ruotsinkielisiä oli jopa puolet muuttaneista ja sen jälkeen noin 20–25 prosenttia. On arvioitu, että ruotsinkielisten osuus kaikista Suomesta muuttaneista on noin neljäsosa.[6][7] Kaikki ruotsinsuomalaiset eivät kuitenkaan osaa ruotsia. Käsitteen ”ruotsinsuomalainen” voikin ruotsiksi kääntää myös ”sverigefinländare”, joka ei viittaa äidinkieleen tai etniseen ryhmään. Tilastot ruotsinsuomalaisista koskevat yleensä tätä laajaa ryhmää, jossa on mukana kaikki ne, joilla on juuria Suomessa, äidinkielestä tai etnisestä taustasta riippumatta.
Ruotsin alueella on jo esihistoriallisella ajalla asunut suomalais-ugrilaista kieltä puhuvia väestöryhmiä, kuten saamelaisten esivanhempia. Tiiviitä yhteyksiä Suomeen ja Viroon pitäneet itämerensuomalaiset ryhmät asuttivat 800-luvun keskivaiheilla eaa. myös Keski-Ruotsin rannikkoaluetta.[8]
Tukholman kaupunki houkutteli keskiajalla siirtolaisia Suomesta sekä ruotsin- että suomenkielisiltä alueilta.[9] Tukholmassa oli 1600-luvun lopulla noin 30 000 asukasta, joista lähes 3 000 oli suomalaisia. Suomalaisia toimi 1600-luvun Tukholmassa erityisen runsaasti kirvesmiehinä, nuottakalastajina sekä esimerkiksi viinin- ja raudankantajien ammattikunnissa ja palvelusväkenä, piikoina ja renkeinä.[10] Ammattikuntarakenne ryhmitti merkittävän osan Tukholman suomalaisasutuksesta Södermalmille.[11]
Ruotsin pohjoisosat saivat keskiajalla suomenkielistä uudisasutusta, josta Tornionlaakson meänkieltä puhuvat länsipohjalaiset polveutuvat. 1600-luvulla Keski- ja Pohjois-Ruotsin erämaihin siirtyi kaskenpoltolla eläviä savolaistaustaisia uudisraivaajia. Nämä metsäsuomalaiset (ruots. skogsfinnar) sulautuivat lopullisesti ruotsinkieliseen väestöön 1900-luvun alussa jättäen kuitenkin muistoksi itsestään suomalaisperäistä paikannimistöä.
Meänkieli koostuu suomen kielen peräpohjalaisiin murteisiin kuuluvista Ruotsissa puhuttavista Jällivaaran murteista ja niistä Tornion murteista, joita puhutaan Tornionlaakson länsipuolella. Ruotsi kuitenkin pitää meänkieltä virallisena vähemmistökielenä muun muassa suomen rinnalla. Jälkiä ja tietoja vanhasta maahanmuutosta löytyy eri puolilta Keski- ja Pohjois-Ruotsia. Merkkejä muutosta on jo ristiretkiä edeltävältä ajalta.[12] Huhtikuussa 2000 Ruotsin valtio tunnusti suomen viralliseksi vähemmistökieleksi ja suomalaiset viralliseksi kansalliseksi vähemmistöksi.
Nykyisin ruotsinsuomalainen vähemmistö koostuu pääosin niistä suomalaisista, jotka siirtyivät Ruotsiin 1900-luvulla sekä heidän jälkeläisistään. Suomalaisten muutto Ruotsiin kasvoi huomattavaksi toisen maailmansodan päätyttyä. Sodan aikana Suomen puolustusvoimien niin sanotuissa jatkosodan heimosoturiyksiköissä palveli myös ruotsinsuomalaisia taistelijoita. Viisumipakko poistettiin Ruotsiin muuttavilta suomalaisilta vuonna 1949.[13]
1960- ja 1970-luvun taitteessa muuttoliike Suomesta Ruotsiin oli voimakkaimmillaan. Vuosina 1960–1979 tehtiin noin 322 000[14] muuttoa Suomesta Ruotsiin. Tosin varsinainen muuttajien määrä ei ollut yhtä suuri, koska tilastot eivät ota huomioon, että sama henkilö on voinut muuttaa useasti Ruotsiin. Siirtolaisuutta vauhditti Ruotsissa vallinnut työvoimapula ja aktiivinen työvoiman värväystoiminta. Suomessa taas työntävinä tekijöinä olivat muun muassa työttömyys, maatalouden vähenevä merkitys, suuret ikäluokat ja Neuvostoliiton Suomen-politiikkaa kohtaan tunnettu pelko.[15] Suomalaisia lasketaan muuttaneen vuosina 1969 ja 1970 Ruotsiin jopa 40 000 henkilöä vuodessa.
Monilla tuohon aikaan Ruotsiin muuttaneilla oli suunnitelmana vain ansaita rahaa muutaman vuoden ajan ja palata sen jälkeen Suomeen. Tämän vuoksi monet muuttajat eivät pitäneet tarpeellisena opetella ruotsia. Kielen huono hallinta vaikutti erityisesti perheen mukana muuttaneisiin lapsiin. Ruotsalaisissa kouluissa opetus tapahtui ruotsiksi, eivätkä suomalaiset lapset pystyneet seuraamaan opetusta. Suomessa hyvin menestyneitä lapsia joutui erityisluokille, ja vain harva suomalaisnuori suoritti lukion.[16] Kouluongelmaa yritettiin ratkaista lähettämällä Suomesta Ruotsin kouluihin suomenkielisiä opettajia, joiden avulla haluttiin ylläpitää suomen kielen taitoa, mikä oli tärkeää mahdollisen paluumuuton kannalta. Lähetettyjen opettajien määrä jäi kuitenkin vähäiseksi.[16]
Kielitaidon puute haittasi myös aikuisten asiointia viranomaisten kanssa, sillä 55 prosenttia suomalaissiirtolaisista ei osannut lainkaan ruotsia. Tulkkien saatavuus oli huonoa. Ruotsin parempi elintaso houkutteli myös alkoholisoituneita ja rikollisia suomalaisia Ruotsiin, mikä näkyi heti Ruotsin poliisin tilastoissa.[16]
1990-luvulla suomalaisia muutti Ruotsiin enää noin 3 000 vuodessa ja 2000-luvulla paluumuutto onkin ylittänyt Ruotsiin suuntautuvan muuttoliikkeen hienoisesti.
Sisuradion Statistiska centralbyrånilta tilaaman selvityksen mukaan Ruotsissa asui vuoden 2016 lopussa noin 720 000 suomalaistaustaista.[1] Vuoden 2008 lopussa vastaava luku oli noin 675 000.[17] Sisuradion mukaan suomalaistaustaisten lukuihin sisältyvät[1]
Statistiska centralbyrånin tilastotietokantojen mukaan Ruotsissa asui vuoden 2011 lopussa
Statistiska centralbyrån on julkaissut myös tilaston Ruotsin väestön syntymämaista ja syntyperistä vuosien 2011 ja 2012 osalta. Tilaston perusteella:
| Syntymämaa tai syntyperä | Henkeä (31.12.2011)[20] | Henkeä (31.12.2012)[21] |
|---|---|---|
| Suomessa syntyneitä | 166 723 | 163 867 |
| Ruotsissa syntyneitä, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa | 63 701 | 63 499 |
| Ruotsissa syntyneitä, joiden isä syntynyt Suomessa ja äiti jossain muussa maassa kuin Ruotsissa tai Suomessa | 4 327 | 4 376 |
| Ruotsissa syntyneitä, joiden äiti syntynyt Suomessa ja isä jossain muussa maassa kuin Ruotsissa tai Suomessa | 13 776 | 13 800 |
| Ruotsissa syntyneitä, joiden isä syntynyt Suomessa ja äiti Ruotsissa | 65 016 | 65 267 |
| Ruotsissa syntyneitä, joiden äiti on syntynyt Suomessa ja isä Ruotsissa | 114 140 | 114 140 |
| Yhteensä | 427 683 | 424 949 |
Vuoden 1980 lopussa Ruotsissa asui 251 168 Suomessa syntynyttä.[22] Tämän jälkeen Suomessa syntyneiden määrä on ollut laskusuunnassa.
Ruotsin Suomessa syntyneet asukkaat ovat ikääntyneitä: suomalaissyntyisillä naisilla keski-ikä oli 61 vuotta ja miehillä 59 vuotta. Noin 60 prosenttia suomalaissyntyisistä Ruotsissa on naisia ja 40 prosenttia miehiä.[23]
Ruotsin tilastoviranomaisen Statistiska centralbyrånin julkaisuissa on tilastoja Suomen kansalaisten ja Suomessa syntyneiden määrästä kunnittain. Seuraavassa oleva tilasto kuvaa tilannetta 31.12.2009.[24] Tilastosta on poimittu tähän vain ne Ruotsin kunnat, joissa Suomessa syntyneiden määrä tai väestöosuus on suurehko.
Edellä olleissa luvuissa eivät ole mukana Suomessa syntyneiden Ruotsissa saamat lapset. Tarkat tilastot toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisten määristä kunnittain selviävät Sisuradion vuonna 2017 teettämästä tilastosta.[25] Kyseisessä tilastossa on ilmoitettu
Tämän tilaston mukaan edellä lueteltuihin kolmeen ryhmään kuuluvia henkilöitä on määrällisesti eniten Tukholmassa (76 600 henkeä eli 8,2 % väestöstä). Suhteellisesti eniten näihin ryhmiin kuuluvia henkilöitä asuu Haaparannalla (7 356 henkeä eli 74,6 % väestöstä).[25]
Nykyiseen Norrbottenin lääniin Tornionjoen länsipuolelle jäi Haminan rauhassa vuonna 1809 myös suomenkielistä väestöä. He eivät ole mukana edellä olevissa tilastoissa, jotka perustuvat henkilön itsensä tai hänen vanhempiensa tai isovanhempiensa syntymämaahan.
Vuoden 1930 väestönlaskennan mukaan Ruotsissa asui 33 929 suomalaista (ruots. finnar). Heistä Norrbottenin läänissä asui 32 736 suomalaista eli 96,5 prosenttia. Oheisessa taulukossa esitetään eri kansallisuuksien lukumäärä ja osuus väestöstä Norrbottenin läänin varsinaisen suomalaisalueen kunnissa vuonna 1930.[26]
| Kunta | Suomalaisia | % | Saamelaisia | % | Ruotsalaisia | % | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Jällivaara (ruots. Gällivare) | 6 440 | 31,8 | 587 | 2,9 | 13 225 | 65,3 | 20 252 |
| Jukkasjärvi | 5 201 | 28,0 | 836 | 4,5 | 12 538 | 67,5 | 18 575 |
| Pajala | 3 789 | 78,1 | 141 | 2,9 | 922 | 19,0 | 4 852 |
| Ylitornio (ruots. Övertorneå) | 3 499 | 71,3 | 1 408 | 28,7 | 4 907 | ||
| Alatornio (ruots. Nedertorneå) | 2 378 | 57,0 | 1 794 | 43,0 | 4 172 | ||
| Korpilompolo (ruots. Korpilombolo) | 2 109 | 76,8 | 47 | 1,7 | 590 | 21,5 | 2 746 |
| Karunki (ruots. Karl Gustav) | 1 886 | 65,3 | 1 002 | 34,7 | 2 888 | ||
| Täräntö (ruots. Tärendö) | 1 752 | 88,4 | 65 | 3,3 | 165 | 8,3 | 1 982 |
| Hietaniemi | 1 622 | 65,2 | 62 | 2,5 | 804 | 32,3 | 2 488 |
| Junosuvanto (ruots. Junosuando) | 1 125 | 83,5 | 39 | 2,9 | 183 | 13,6 | 1 347 |
| Haaparanta (ruots. Haparanda) | 988 | 39,2 | 1 532 | 60,8 | 2 520 | ||
| Kaaresuvanto (ruots. Karesuando) | 577 | 53,1 | 418 | 38,5 | 91 | 8,4 | 1 086 |
| Yhteensä | 31 366 | 46,3 | 2 195 | 3,2 | 34 254 | 50,5 | 67 815 |
Yhteensä näissä kunnissa asui 31 366 suomalaista, joten muualla Norrbottenin läänissä suomalaisia asui vielä 1 370 henkeä. Luettelo vastaa vanhaa kuntajakoa, joka on sittemmin muuttunut. Luettelon kunnista Jällivaara muodostaa nykyään Jällivaaran kunnan. Jukkasjärvi ja Kaaresuvanto puolestaan muodostavat Kiirunan kunnan. Pajala, Korpilompolo, Tärentö ja Junosuvanto taas muodostavat Pajalan kuntaan. Ylitornion kuntaan kuuluvat luettelossa mainitut Ylitornio ja Hietaniemi. Haaparannan kunta on muodostettu Alatorniosta, Karungista ja luettelossa toiseksi alimmaisena olevasta Haaparannan kaupungista.
Sisuradion vuonna 2005 teettämän Ruotsin 9–79-vuotiasta väestöä koskeneen kyselyn mukaan 3,5 prosenttia Ruotsin väestöstä puhui tai ymmärsi suomen kieltä, 0,5 prosenttia meänkieltä ja 1,2 prosenttia molempia. Yhteensä 399 000 henkilöä, 5,2 prosenttia väestöstä puhui tai ymmärsi suomea, meänkieltä tai molempia.[2]
Yhdeksällä Ruotsin Radion P4-paikalliskanava-alueella suomea tai meänkieltä puhuvien tai ymmärtävien väestöosuus ylitti koko Ruotsin keskiarvon. Nämä alueet olivat:[2]
| Paikalliskanava-alue | Lääni | Suomenkielisiä | % |
|---|---|---|---|
| Norrbotten | Norrbottenin lääni | 60 000 | 27,7 |
| Sjuhärad | entisen Älvsborgin läänin eteläosa (Sjuhärad) | 12 000 | 7,0 |
| Sörmland | Södermanlandin lääni | 16 000 | 7,0 |
| Västmanland | Västmanlandin lääni | 14 000 | 6,5 |
| Stockholm | Tukholman lääni | 102 000 | 6,4 |
| Västerbotten | Västerbottenin lääni | 13 000 | 5,7 |
| Taalainmaa | Taalainmaan lääni | 13 000 | 5,6 |
| Uppland | Uppsalan lääni | 14 000 | 5,6 |
| Gävleborg | Gävleborgin lääni | 13 000 | 5,3 |
Viidessä Ruotsin kunnassa toimii ruotsinsuomalainen koulu, joissa opetusta annetaan sekä suomeksi että ruotsiksi:
Lisäksi ainakin Göteborgissa ja Örebrossa on ollut ruotsinsuomalaiset koulut, jotka on lakkautettu vuosina 2017 ja 2014 rahoitusongelmien ja vähäisen oppilasmäärän vuoksi.[39][40]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
