Patrik Virta
suomalainen jääkiekkoilija From Wikipedia, the free encyclopedia
Patrik Valtteri Virta[2] (s. 6. maaliskuuta 1996 Hämeenlinna) on suomalainen jääkiekkoilija, joka edustaa SM-liigajoukkue Oulun Kärppiä. Hän on pelipaikaltaan keskushyökkääjä, mutta Virta osaa pelata myös laidassa. Hän laukoo oikealta.[3]
| Patrik Virta | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. maaliskuuta 1996 Hämeenlinna, Suomi |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Jääkiekkoilija | |
| Lempinimi | Patu[1] |
| Pelipaikka | keskushyökkääjä |
| Maila | oikea |
| Pituus | 177 cm |
| Paino | 82 kg |
| Seura | |
| Seura | Kärpät |
| Sarja | SM-liiga |
| Pelinumero | 11 |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 2014– |
| Aik. seurat |
HPK (SML) TPS (SML) HC Slovan Bratislava (KHL) Örebro HK (SHL) Tappara (SML) ERC Ingolstadt (DEL) |
| NHL-varaus |
207. varaus, 2017 New York Rangers |
Ura
Seuraura
Virta on Hämeenlinnan Pallokerhon kasvatti. Hän toimi kaudella 2011–2012 seuran C-nuorten kapteenina ja oli runkosarjassa HPK:n paras pistemies ja syöttäjä tehoilla 15+20=35.[4] Kaudella 2012–2013 Virta oli seuran B-nuorten paras pistemies tehoilla 18+28=46 ja kevään 2013 pudotuspeleissä HPK:n paras pistemies ja maalintekijä tehoilla 5+2=7.[5] Hän vahvisti kauden aikana myös HPK:n B2-nuoria, joiden mukana Virta voitti kauden päätteeksi Suomen-mestaruuden. Kauden 2013–2014 hän pelasi pääasiassa seuran A-nuorissa, joiden kanssa Virta osallistui myös Junior Club World Cupiin, joka päättyi hopeaan.[3]
Kaudella 2014–2015 Virta debytoi HPK:n SM-liigajoukkueessa. Hän teki liigadebyyttinsä 18. lokakuuta 2014 Vaasan Sportia vastaan.[6] Virta merkittiin HPK:n nelosketjun vasempaan laitaan Toni Jalon ja Eetu-Ville Arkiomaan viereen.[7] Hän sai ottelussa jääaikaa 5.32 minuuttia.[8] Virta avasi maalitilinsä SM-liigassa kahdella osumalla hänen 19-vuotissyntymäpäivänään viidennessä ottelussaan 6. maaliskuuta 2015 Tampereen Ilvestä vastaan. Virran toinen osuma jäi HPK:n 3–1-voittoon päättyneen ottelun voittomaaliksi. Hänet palkittiin ottelun Ilta-Sanomien kolmen tähden tähtipelaajana[9] ja myös Juhani Parkkinen valitsi Virran legendojen tähtien kolmostähdeksi.[10] Hän pelasi kauden aikana kaikkiaan viisi SM-liigaottelua. Suurimman osan kaudestaan Virta pelasi kuitenkin A-nuorissa. Hän sijoittui tehoilla 29+46=75 koko A-nuorten SM-liigan pistepörssissä toiseksi edellään vain Ilveksen Eemeli Suomi.[11] Virta teki koko sarjassa eniten ylivoimamaaleja (15) ja hänet palkittiin A-nuorten SM-liigan joulukuun 2014 kuukauden pelaajana.[1] Virta voitti myös kevään 2015 pudotuspelien piste- ja maalipörssin tehoilla 10+5=15. Hän voitti kauden päätteeksi A-nuorten SM-hopeaa.[3] Virta palkittiin koko A-nuorten SM-liigan parhaana pelaajana Teemu Selänne -palkinnolla, parhaana hyökkääjänä Saku Koivu -palkinnolla sekä valittiin ensimmäiseen tähdistökentälliseen.[12]
Kaudeksi 2015–2016 Virta siirtyi kaksivuotisella sopimuksella Turun Palloseuraan.[13] Elokuussa 2015 seura lainasi hänet alustavasti koko ensimmäisen sopimuskauden kattavalla sopimuksella Mestis-joukkue TUTO Hockeyn riveihin.[14] Virta pelasi alkukaudella vain neljä runkosarjaottelua, kunnes hän palasi syyskuun lopulla TPS:n vahvuuteen paikkaamaan loukkaantumisia.[15] Virta pelasi joukkueessa kauden aikana 33 runkosarja- ja yhden playoff-ottelun tehopistein 2+2=4 sekä viisi Mestarien liigan ottelua tehopistein 1+2=3. Loppukaudella hän vahvisti myös Mestis-joukkue Savonlinnan Pallokerhoa seitsemän runkosarja- ja viiden playoff-ottelun verran.[3] Lokakuussa 2016 Virta teki TPS:n kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen.[16]
Virta sai alkukaudella 2016–2017 osaksi Éric Perrinin ja Tadas Kumeliauskasin loukkaantumisten myötä vastuuta aina TPS:n ykkössentterin roolissa. Hän teki runkosarjassa lopulta 49 ottelussa tehot 14+12=26 ja oli joukkueen kolmanneksi paras maalintekijä. Pudotuspeleissä Virta oli tehoilla 5+1=6 TPS:n paras pistemies ja maalintekijä, kuten myös Mestarien liigassa tehoilla 3+3=6. Hän myös jakoi CHL:ssä joukkueen sisäisen tehotilaston voiton kolmen muun pelaajan kanssa lukemalla +5.[17] Virran SM-liigauran ensimmäinen playoff-maali syntyi ensimmäisessä puolivälieräottelussa 21. maaliskuuta 2017 ylivoimalla Helsingin IFK:ta vastaan. Hänen osumansa jäi TPS:n 4–1-voittoon päättyneen ottelun voittomaaliksi. Virta sai ottelussa myös syöttöpisteen oltuaan kakkossyöttäjänä Erik Thorellin vastustajan tyhjään maaliin viimeistelemään osumaan. Kari Kanervo valitsi hänet ottelun Alumnien tähtien kakkostähdeksi.[18] HIFK kuitenkin lopulta voitti koko ottelusarjan ja eteni välieriin otteluvoitoin 4–3.
New York Rangers varasi yli-ikäisen (21 vuotta) Virran seitsemännellä kierroksella 207. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2017.[3] Kaudella 2017–2018 hän teki lopullisen läpimurtonsa SM-liigan eliittiin[19] ja oli tehoilla 14+26=40 TPS:n kolmanneksi paras pistemies.[20] Kaudeksi 2018–2019 Virta siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella KHL:n slovakialaisjoukkue HC Slovan Bratislavaan.[21] Marraskuussa 2018 hänen sopimuksensa kuitenkin purettiin.[22] Seuraavana päivänä Virran vahvistettiin siirtyvän loppukauden sopimuksella Ruotsin SHL-liigan Örebro HK:hon.[23]
Kaudeksi 2019–2020 Virta palasi Suomeen ja siirtyi kaksivuotisella sopimuksella Tapparaan.[24] Joulukuun 2019 lopulla hän joutui yli kuukaudeksi sivuun, kun HPK:n Tommi Tikka taklasi Virtaa poikittaisella mailalla päähän. Tikalle ei tuomittu tilanteesta jäähyä.[25] Kaudeksi 2020–2021 Virta nimettiin Tapparan varakapteeniksi.[26] Hän teki SM-liigan yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 21+15=36, joilla Virta oli joukkueen paras maalintekijä ja kolmanneksi paras pistemies.[27] Hän jakoi koko SM-liigan maalipörssin kahdeksannen sijan HPK:n Valtteri Puustisen ja Pelicansin Rudolf Červenýn kanssa.[28] Pudotuspeleissä Virta jäi yhdeksässä ottelussa kuitenkin kokonaan ilman tehopisteitä.[3] Joulukuussa hän teki Tapparan kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen.[29]
Virta oli kaudella 2021–2022 17 osumallaan Tapparan kolmanneksi paras maalintekijä.[30] Hän voitti kauden päätteeksi Suomen-mestaruuden. Virta eteni joukkueen kanssa myös Mestarien liigan finaaliin, mutta mestaruuden vei lopulta kuitenkin ruotsalainen Rögle BK lukemin 2–1. Loppukaudella 2022–2023 hän kärsi loukkaantumisista. Virta ajautui Tapparassa lopulta sivuraiteille ja pudotuspeleissä hänen oli vaikea mahtua joukkueen kokoonpanoon.[31] Virta pelasi vain kaksi playoff-ottelua. Hän voitti kauden päätteeksi Suomen-mestaruuden. Virta voitti kauden aikana Mestarien liigan mestaruuden.[3]
Huhtikuussa 2023 Hämeen Sanomat uutisoi lehden saamien tietojen mukaan Virran palaavan kasvattajaseuraansa Hämeenlinnan Pallokerhoon, mutta hänen sopimuksensa sisältäneen myös option ulkomaille siirtymisestä.[32] Kesäkuussa Virran vahvistettiin lopulta siirtyvän kaudeksi 2023–2024 vuoden mittaisella sopimuksella Saksan DEL-liigan ERC Ingolstadtiin.[33][34]
Kesäkuussa 2024 Virta palasi SM-liigaan ja teki kauden 2023–2024 kattavan sopimuksen Oulun Kärppien kanssa.[35] Marraskuussa hän teki seuran kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[36]
Maajoukkueura
Virta on pelannut 15 nuorten maaottelua. Hän putosi viimeisten joukossa alle 20-vuotiaiden MM-leiriryhmästä vuoden 2016 turnaukseen.[37] Hän on pelannut myös yhden poikien maaottelun[38] ja Virta osallistui myös alle 18-vuotiaiden MM-leiritykseen vuoden 2014 turnaukseen.[39]
Muuta
Virran isä Tony pelasi omalla urallaan neljät miesten MM-kilpailut ja hän pelasi myös kaksi NHL-ottelua Minnesota Wildissa kaudella 2001–2002. Tony Virta toimii nykyään HPK:n SM-liigajoukkueen apuvalmentajana.[40]
Patrik Virta valmistui ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseon lukiosta keväällä 2015.[41]
Tilastot
| Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | |||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | |||||||||
| 2013–2014 | HPK | A-SM | 32 | 15 | 14 | 29 | 8 | 3 | 0 | 0 | 0 | 2 | |||||||||
| 2014–2015 | HPK (A) | A-SM | 43 | 29 | 46 | 75 | 55 | 12 | 10 | 5 | 15 | 10 |  | ||||||||
| HPK | SM-liiga | 5 | 2 | 0 | 2 | 2 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| 2015–2016 | TPS | A-SM | 2 | 0 | 1 | 1 | 2 | – | – | – | – | – | |||||||||
| TPS | SM-liiga | 33 | 2 | 2 | 4 | 8 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||||||||||
| TUTO Hockey | Mestis | 4 | 1 | 1 | 2 | 4 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| SaPKo | Mestis | 7 | 2 | 2 | 4 | 2 | 5 | 2 | 2 | 4 | 0 | ||||||||||
| 2016–2017 | TPS | SM-liiga | 49 | 14 | 12 | 26 | 22 | 6 | 5 | 1 | 6 | 4 | |||||||||
| 2017–2018 | TPS (A) | SM-liiga | 58 | 14 | 26 | 40 | 24 | 8 | 2 | 1 | 3 | 0 | |||||||||
| 2018–2019 | HC Slovan Bratislava | KHL | 21 | 2 | 7 | 9 | 6 | – | – | – | – | – | |||||||||
| Örebro HK | SHL | 37 | 7 | 8 | 15 | 10 | 2 | 1 | 0 | 1 | 0 | ||||||||||
| 2019–2020 | Tappara | SM-liiga | 42 | 13 | 10 | 23 | 20 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2020–2021 | Tappara (A) | SM-liiga | 56 | 21 | 15 | 36 | 42 | 9 | 0 | 0 | 0 | 10 | |||||||||
| 2021–2022 | Tappara (A) | SM-liiga | 54 | 17 | 19 | 36 | 38 | 15 | 3 | 2 | 5 | 12 |  | ||||||||
| 2022–2023 | Tappara (A) | SM-liiga | 41 | 6 | 12 | 18 | 24 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | | ||||||||
| 2023–2024 | ERC Ingolstadt | DEL | 43 | 9 | 11 | 20 | 8 | 7 | 1 | 1 | 2 | 4 | |||||||||
| 8 kautta | yhteensä | SM-liiga | 338 | 89 | 96 | 185 | 180 | 41 | 10 | 4 | 14 | 26 | |||||||||
| 1 kausi | yhteensä | DEL | 43 | 9 | 11 | 20 | 8 | 7 | 1 | 1 | 2 | 4 | |||||||||
| 1 kausi | yhteensä | SHL | 37 | 7 | 8 | 15 | 10 | 2 | 1 | 0 | 1 | 0 | |||||||||
| 1 kausi | yhteensä | KHL | 21 | 2 | 7 | 9 | 6 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 1 kausi | yhteensä | Mestis | 11 | 3 | 3 | 6 | 6 | 5 | 2 | 2 | 4 | 0 | |||||||||
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.