Patalahti (Jämsä)
järvi Jämsässä From Wikipedia, the free encyclopedia
Patalahti [1][2] on Keski-Suomessa Jämsässä sen keskustan itäpuolella sijaitseva järvi.[1][2]
| Patalahti | |
|---|---|
 Himosvuori Säyrylänsalmen sillan takaa kuvattuna vuonna 2013. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Jämsä |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Päijänteen alue (14.22) |
| Tulo-ojia | Haapaoja, Kekäleoja |
| Laskujoki | Patajoki Päijänteeseen [1] |
| Taajamat | Himos |
| Järvinumero | 14.221.1.307 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 78,6 m [1] |
| Pituus | 6,7 km [1] |
| Leveys | 800 m |
| Rantaviiva | 18,2893 km [2] |
| Pinta-ala | 2,20602 km² [2] |
| Tilavuus | 0,0109579 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 4,97 m [2] |
| Suurin syvyys | 18,38 m [2] |
| Valuma-alue | 37 km² [3] |
| Keskivirtaama | 0,18 m³/s (MQ) [4] |
| Veden viipymä | 486 d [4] |
| Saaria | 2 [2] |
| Yijälänsaari, Pellavassaari | |
 Patalahti |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Patalahden pinta-ala on 221 hehtaaria eli 2,2 neliökilometriä, ja se on 6,8 kilometriä pitkä ja 950 metriä leveä. Patalahti on Jämsän koillispuolella valtatietä 9 ajaville autoilijoille maisemallisesti tuttu kohta, josta näkee järven takana levittäytyvän Himoksen hiihtokeskuksen. Se rajaa yhdessä Jämsänjoen ja Päijänteen kanssa laajan Jämsänniemen, joka on 16 kilometriä pitkä ja 13 kilometriä leveä. Patalahti sijaitsee Paljakan, Kuikanvuoren ja Himosvuoren luoteispuolelle jäävässä laaksossa, jossa kaakkoisrinteet ovat paikoitellen jyrkät. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuus on 11,0 miljoonaa kuutiometriä eli 0,011 kuutiokilometriä, ja sen keskisyvyydeksi on saatu 5,0 metriä. Järven syvin kohta sijaitsee lounaispään lahdessa ja siellä on vettä 18,4 metriä.[1][2][4][5][6]
Patalahti muodostuu kolmesta järvialtaasta, joita erottavat kapeat salmet. Lounaispäässä sijaitsee 1,4 kilometriä pitkä lahti, joka on kolmion muotoinen. Täällä sijaitsee järven syvin kohta ja syvänteen itäpuolella sijaitsee pieni Pellavassaari. Lahden pohjukan pohjoisrannassa sijaitsee Patalahden liikenneasema, josta on hyvä näkymä lahdelle. Lahdensuu on Hakaniemen kohdalla vain 80 metriä leveä. Sen koillispuolelle levittäytyy 2,1 kilometriä pitkä järven keskiosa. Keskiosan koillispäähän Haapanenän kohdalle on rakennettu Säyrylänsalmen ylittävä pengertie, jossa on lyhyt silta. Järven kaakkoisrantaan sen alarinteille on rakennettu runsaasti vapaa-ajan asuntoja esimerkiksi talvella vierailevien laskettelijoiden ja hiihtäjien käyttöön. Alue tunnetaan Himoksen lomakylänä. Keskiosassa sijaitsee järven suurin saari Yijälänsaari ja sen lähellä sijaitsee järven toinen syvänne, joka yltää noin 15 metrin syvyyteen. Sillan itäpuolella sijaitsee itäinen järviallas, joka on 3,0 kilometriä pitkä. Järvialtaan kapein kohta on Yijälänsalmi, jossa on noin kolme metriä syvää. Yijälänsalmi jakaa itäisen altaan vielä kahdeksi järvialtaaksi. Altaiden eteläpuolella sijaitsevat Himoksen kolme laskettelurinnettä ja pohjoisrannassa Himoksenrannan ja Honkarannan vapaa-ajan asuntojen kylät. Yijälänsalmen länsipuolella on yli 16 metriä ja itäpuolella 10 metriä syvää. Itäpäässä lahden pohjukasta alkaa Patajoki, joka laskee Päijänteeseen. Patalahdella on kaksi saarta, joiden yhteispinta-ala on 2,63 hehtaaria. Kartasta mitattuna on Yijälänsaari noin 2,5 hehtaaria ja Pellavassaari noin 10 aaria suuri. Yijälänsaaressa on yksi vapaa-ajan asunto.[1][2][4]
Patalahden rantaviivan pituus on 18,3 kilometriä. Sen pohjoisrantaa seuraa Jämsän puolelta tuleva valtatie 9, joka loittonee järvestä Säyrylänsalmen sillan jälkeen. Järven eteläistä puolta seuraa yhdystie 16573, joka on vanha kylätie. Se tulee järven lähelle Asemen kohdalla ja jatkaa Nakkerpohjan, Himoksen ja Säyrylän kautta Patajoelle aivan rannan tuntumassa.[1][2][5][6]
2010-luvulla tehdyn asiantuntija-arvion mukaan Patalahden vedenlaatu on hyvä. Järvi kuuluu Etelä-Hämeen eliömaakuntaan ja Järvi-Suomen kasvimaantieteelliseen alueeseen. Järvityypiltään Patalahti on ruokojärvi.[4]
Patalahti sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Suur-Päijänteen alueen (14.2) Päijänteen alueella (14.22), jonka Päijänteen lähialueeseen (14.221) se kuuluu. Patalahti sijaitsee erityisesti Patajoen valuma-alueella. Patajoen valuma-alueen pinta-ala on 49 neliökilometriä [7], ja se laskee Päijänteeseen Vanhanselän länsirannassa Siikaselkään. Patajoen valuma-alueesta on Patalahden valuma-aluetta 37 neliökilometriä eli 76 prosenttia (toisen lähteen mukaan 48 neliökilometriä [4]). Valuma-alueesta 70 % on metsämaata, 12 % peltomaata, 6 % vesistöjä ja loput alueesta on ihmistoiminnan kohteena [4]. Pohjoisesta järveen laskevan Haapaojan valuma-alueen pinta-ala on 11 neliökilometriä [8].[1][2][3][9]
Järven vedenpinnan korkeudeksi on kartoissa ilmoitettu 78,6 metriä mpy., mutta keskikorkeudeksi on voitu myös ilmoittaa 78,95 metriä mpy.[1][4] Sen vedenpinta on kuitenkin 20–30 senttimetriä korkeammalla kuin Päijänteellä. Tämä onnistuu Patajoessa sijaitsevalla pohjapadolla [10]. Runsaiden sateiden aikana jären vedenpinta kohoaa nopesti korkealle. Suurin korkeuslukema on ollut 79,41 metriä mpy. Vuodenaikojen mukaisten keskimääräisten korkeusvaihteluiden mukaan huhti-toukokuussa on vedenpinta korkeimmillaan.[1][2][4][9]
Patalahden valuma-alueella ei ole pitkiä jokia tai ojia. Pisin on Haapaoja, joka tuo Varislammien vedet Pyykinvuoren takaa pudoten matkallaan Patalahteen yli 82 metriä. Valuma-alueen seuraavaksi suurin järvi on Asemenjärvi (8 ha) ja seuraavaksi suurin Kuolemajärvi (2 ha) Hiihokeskuksessa. Patalahden luoteispuolella sijaitsevat Sorvajärvi, Ahvenlammi ja Särkijärvi laskevat yhteistä ojaa myöten järven lounaispäähän, ja Aholammi Kekäleojaa myöten pohjoisrantaan. Muut järvet ovat pieniä lampia.[1][2][9]
Patalahti oli Päijänteen lahti vuoden 1826 Kalkkistenkosken perkaukseen asti, jolloin Päijänteen pinta laski ja Patalahti kuroutui omaksi järvekseen lähde?. Järveltä uitettiin Patajokea myöten puutavaraa Päijänteelle 1950-luvulle asti. Patalahden kytkemiseksi Päijänteen vesiliikenteeseen suunniteltiin Patajokeen sijoitettava pienvenesulkua. Sen rakentaminen keskeytettiin vuonna 2008 ja se sijaitsee keskeneräisenä pohjapadon vieressä.[4]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
