Sysmän reitin valuma-alue
Kymijoen vesistöalueen 1. jakovaihe From Wikipedia, the free encyclopedia
Sysmän reitin valuma-alue (vesistöaluetunnus 14.8) on Kymijoen vesistössä (14) sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen valuma-alue. Vesistön valuma-alueen alarajana on Päijänne, jonne Tainionvirta laskee 14,5 kuutiometriä sekunnissa [4].[5][1]
| Sysmän reitin valuma-alue (1. jakovaihe: 14.7) |
|
|---|---|
 Topografinen kartta Kymijoen vesistöalueesta. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Päijät-Häme, Etelä-Savo, Keski−Suomi |
| Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja | |
| Merialue | Itämeren valuma-alue |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| 1. jakovaihe | Sysmän reitin valuma−alue (14.7) |
| Vesistöjako |
Nuoramoisen alue (14.81), Jääsjärven alue (14.82), Rautaveden alue (14.83), Ala-Suonteen alue (14.84), Ylä-Suonteen v-a (14.85), Uurajärven valuma-alue (14.86) |
| Laskujoki | Tainionvirta |
| Vesistöreitti | ←Jääsjärvi ←Rautavesi ←Viheri ←Suontee |
| Laskupaikka | Päijänteen Kuhanselkä, Sysmä |
| Koordinaatit | |
| Mittaustietoja | |
| Valuma-alue | 1 830,77 km² [1] |
| Järvisyys | 22,8 % [1] |
| Alueen pituus | 80 km [2] |
| Alueen leveys | 50 km [2] |
| Pääuoma | 115 km [3] |
| Keskivirtaama | 14,5 m³/s (MQ) [4] |
 Tainionvirta laskee Päijänteen Kuhanselkään |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Vesistöalueen sijainti
Sysmän reitin valuma-alueen pinta-ala on 1 830,77 neliökilometriä ja sen järvisyys on 22,8 %. Alue on noin 80 kilometriä pitkä ja 50 kilometriä leveä. Valuma-alueen alajuoksu sijaitsee Päijät-Hämeen Sysmässä ja Hartolassa. Sen kaakkoisosat ylettyvät Etelä-Savon Pertunmaan ja Hirvensalmen puolelle. Pohjoisosat sijaitsevat Keski-Suomessa Joutsassa ja vähän Luhangassakin. Sysmän reitin valuma-alue sijaitsee Kymijoen vesistön sisällä, jossa se jää lännessä sijaitsevan Suur-Päijänteen alueen (14.2), idässä olevan Mäntyharjun reitin valuma-alueen (14.9) ja etelässä Kymijoen alueen (14.1) väliseen alueeseen.[5][2]
Pääuoman kulun ja pituuden määritys
Tainionvirta on Sysmän reitin valuma-alueen laskujoki ja sille voidaan määrittää yläjuoksulla pääuomaksi miellettävä vesistöreitti, jossa on paljon järviä ja jokiuomien eri osuuksia. Vesireitistä ei ole ollut saatavilla lähdetietoa. Sen voi kuitenkin päätellä hyödyntämällä vesistöviranomaisten julkaisemia tietoja. Yleensä Suomessa valitaan pääuomaan jokihaaroista se, jonka virtaama on suurempi. Aina ei virtaamatietoja ole saatavilla, joten virtaamien sijaista voidaan käyttää valuma-alueen pinta-alatietoja. Lähiseutujen pinta-alat ovat yleensä verrannolliset purkautumiskohdan virtaamiin. Tainonvirta kuuluu alajuoksulla oikeutetusti pääuomaan ja se virtaa Nuoramoisen alueen (14.81) läpi. Tainionvirta alkaa Jääsjärvestä, joka muodostaa pitkän osuuden pääuoman vesireitistä ja sijaitsee ja Jääsjärven aluella (14.82). Suurin virtaama Jääsjärveen tulee Rautaveden pohjoispään läpi Viheristä, jotka molemmat kuuluvat Rautaveden alueeseen (14.83). Viheri saa lähes kaiken vetensä Viherinkoskesta, joka laskee siihen Suonteesta. Suonteen valuma-alueen suuruus on vielä 626 neliökilometriä, mutta se jaetaan kahteen vesistöalueeseen: Ala-Suonteen alue (14.84) ja Ylä-Suonteen valuma-alue (14.85). Nämä alueet jakavat Suonteen järvialueen kahteen vesistöalueeseen. Suonteen suurin joki lienee Sunkinjoki, jonka valuma-alue on 162 neliökilometriä. Ylä-Suonteen valuma-alueelta tulee kuitenkin vielä 312 neliökilometrin vedet, joten vesireitin yläjuoksu tulee etsiä sieltä. Ylä-Suonteen alue on hyvin suuri verrattuna siihen laskevien yksittäisten pienten jokien valuma-alueisiin. Pääuoman ylimmäksi kohdaksi valitaan Tehrinselän pohjoispuolen vesistöt.[5][2]
Pääuoman pituuden määrittämiseen käytetään edellisen vesireitin pituuden laskemiseksi vesistöviranomaisten Paikkatietoikkuna- verkkopalvelun uomarekisteriä, jonka eri osuudet lasketaan yhteen. Alajuoksu muodostuu Tainionvirrasta ja eri järvenselistä, joiden yhteispituudeksi tulee 35,9 kilometriä. Tästä on Tainionvirran jokiosuuksia yhteensä 24,8 kilometriä. Yläpuolinen vesireitti muodostuu lähes yksinomaa järvistä, joita yhdistävät toisiinsa lyhyet koskireitit. Kun uomarekisterin osuudet laskee yhteen ja lisää Ylä-Suonteen järvireitin pituus Tehriselälle ja matka Suonteenlahden pohjukkaan, saadaan vesireitin pituudeksi 115,3 kilometriä.[3]
Vesistöalueen jako
Toisen jakovaiheen alueita ovat seuraavat kuusi aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen mainitussa järjestyksessä. Lihavoidut linkit kuuluvat Sysmän reitin valuma-alueen pääreittiin, joka yhtyy Nuoramoisen alueella Kymijoen vesistön pääreittiin Suur-Päijänteen alueella [5][1]:
- Nuoramoisen alue (14.81) → Suur-Päijänteen alue (14.2)
- Uurajärven valuma-alue (14.86)
- Jääsjärven alue (14.82)
- Rautaveden alue (14.83)
- Ala-Suonteen alue (14.84)
- Ylä-Suonteen valuma-alue (14.85)
Vesistöalueen maankäyttö
Valuma-alueesta on metsämaata, avoimia kangasmetsiä ja kalliomaita 69,1 %, maatalousalueita 6,6 %, kosteikkoja ja soita on 1,4 % ja rakennettuja alueita on 2,6 %. Maa-alueiden lisäksi on vesistöinä 20,0 %.[6]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
